in English
 
 
Ensimmäiset lääkekehityksen maisterit valmistuivat kansainvälisestä maisteriohjelmasta
​Kevään publiikkiin osallistui tuoreista maistereista Ella Koivuniemi (vas.), Veera Ojala, Hanna Juhola ja Noora Houttu. Keskellä tiedekunnan dekaani Pentti HuovinenKevään publiikkiin osallistui tuoreista maistereista Ella Koivuniemi (vas.), Veera Ojala, Hanna Juhola ja Noora Houttu. Keskellä tiedekunnan dekaani Pentti Huovinen.

​Turussa on vahvat tutkimusperinteet biolääketieteen ja erityisesti lääkekehityksen ja - tutkimuksen alalla. Lääketutkimus onkin myös Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen profiloiva tutkimuksen vahvuusalue.

Turussa on mahdollista valmistua lääkekehityksen maisteriohjelman lisäksi filosofian maisteriksi (eng. Master of Science) myös kahdesta muusta biolääketiedettä lähellä olevasta kansainvälisestä maisteriohjelmasta: Master’s Degree Programme of Biomedical Imaging ja Molecular Biotechnology and Diagnostics -ohjelmista.

Kansainväliset maisteriohjelmat kouluttavat monipuolisia ammattilaisia tulevaisuuden tarpeisiin. Ohjelmien välillä on tiivistä yhteistyötä ja opiskelijat voivat valita valinnaisia opintoja yli ohjelmarajojen. Tämä kolmen maisteriohjelman kombinaatio on ainutlaatuinen sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Osaajia lääkekehityksen eri vaiheisiin

Lääkekehityksen maisteriohjelma tarjoaa opiskelijoille asiantuntemusta lääkekehitysprosessin eri vaiheisiin.

Opinnoissa opitaan hallitsemaan sekä prekliinisen että kliinisen lääketutkimuksen uusimmat menetelmät, kliinisen lääkekehityksen vaiheet, kliinisten kokeiden koeasetelmien suunnittelu ja biostatististen tutkimusten suunnittelu.

Lääkealan asiantuntijoita koulutettaessa tärkeässä osassa on myös lääkevalvonnan eri ulottuvuuksien hahmottaminen.

– Kansainvälisen maisteriohjelman aloittaminen vuoden 2015 elokuussa oli opettajille suhteellisen suuri ponnistus, mutta kokemukset kansainvälistymisestä ovat erittäin positiivisia. Ulkomaalaiset opiskelijat, jotka tulevat kahdeksasta eri maasta ja kolmelta eri mantereelta, ovat laajentaneet taustaopintojensa vuoksi osaamispohjaa, ja luoneet yhdessä kotimaisten opiskelijoiden kanssa aidon ja innostuneen kansainvälisen oppimisympäristön, toteaa lääkekehityksen professori Markku Koulu.

Koulutus valmistaa toimimaan biolääketieteen ja lääkekehityksen aloilla yrityksissä, yliopistoissa tutkimuslaitoksissa ja lääkevalvontavirastoissa.

Maisteriohjelmaa kannatti odottaa

Veera Ojala aloitti opiskelunsa terveyden biotieteiden koulutusohjelmassa ja siirtyi kandivaiheen jälkeen englanninkieliseen Master’s Degree Programme of Drug Discovery and Development -ohjelmaan.

Ohjelman käynnistäminen Turun yliopistossa osui sopivaan saumaan, sillä vaihto-opinnot Surreyn yliopistossa Iso-Britanniassa kandiopintojen loppuvaiheessa olivat herättäneet ajatuksen maisteriopintojen suorittamisesta englannin kielellä.

– Jäin vähän jopa odottamaan maisteriohjelman käynnistymistä, ennen kuin jatkoin opintojani, ja se kyllä kannatti, naurahtaa Ojala.

Kandivaiheen jälkeen biolääketieteen koulutusohjelman opiskelijoilla on nykyään valittavinaan kolme biolääketieteen alan maisteriohjelmaa: Drug Discovery and Development, Biomedical Imaging tai Molecular Biotechnology and Diagnostics -ohjelmat.

Kaikki ovat englanninkielisiä ja kansainvälisiä. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus räätälöidä opintojaan muiden ohjelmien opinnoilla.

– Maisteriohjelma antaa erinomaiset valmiudet työelämään, ensimmäinen vuosi kontaktiopetuksineen on hyvin ryhmätyöpainotteista, ja toisena vuonna keskitytään pitkälti pro gradu -työskentelyyn.

Ohjelmassa oppii työskentelemään monenlaisista taustoista ponnistavien ihmisten kanssa. Vuonna 2015 ohjelmassa aloitti 11 kv-opiskelijaa. Kansainväliset opiskelijat suorittavat opintojensa alussa siltaopinnot, joilla varmistetaan kaikkien opiskelijoiden lähtötasojen vastaavuus. Kansainväliseille opiskelijoille on myös tarjolla kielikeskuksen järjestämää suomen kielen opetusta.

Lääkekehityksen maisteriohjelmassa opintojen sisällöt ja opiskelutavat ovat monipuolisia.

– Opinnoissa tehdään paljon ryhmätöitä ja pidetään esityksiä eri aiheista. Pääsimme myös kirjoittamaan kliinisen lääketutkimuksen protokollan ja lisäksi teimme simulaatiotehtäviä. Opintojen aikana myös toteutetaan tiettyyn kohteeseen suunnatun lääkkeen kehitysprojekti alusta loppuun, summaa Ojala.

Lisäksi työelämäyhteyksien korostaminen näkyy kautta maisteriohjelman. Opiskelijoita kannustetaan tekemään gradunsa yhteistyössä ulkopuolisten toimijoiden tai yritysten kanssa. Opintoihin on myös integroitu yrittäjyysopetusta.

– Eräällä kurssilla ideoimme liikeidean ja harjoittelimme sen pitchaamista, kertoo Ojala.

Kiikarissa kansainvälinen ura

Toukokuun lopulla vietettiin lääketieteellisen tiedekunnan valmistujaisjuhlaa, publiikkia. Veera Ojala piti kevään publiikissa biolääketieteen koulutusohjelman valmistuneen puheen.

– Kaikki vuonna 2015 aloittaneet opiskelijat ovat jatkaneet opintojensa loppuun, ja valmistuvat myöhemmin tänä vuonna, summaa Ojala.

Ojala itse aikoo jatkaa opintojaan väitöskirjan tekemisellä: gradu solukalvon kasvutekijäreseptoreiden uusista säätelymekanismeista melanoomassa jalostuu tulevan väitöskirjan ensimmäiseksi artikkeliksi. Myös monia muita ohjelmasta valmistuneita houkuttelevat jatko-opinnot.

Opinnot valmensivatkin hyvin myös tutkimuksen tekoon.

– Esimerkiksi pro gradu -ohjeita päivitettiin juuri Karoliinisen instituutin ohjeiden pohjalta, ja niissä kiinnitetään yhä enemmän huomiota tutkielman julkaisumaisuuteen. Graduista tehdään tiiviitä, oikeiden artikkeleiden kaltaisia tekstejä, Ojala selventää.

Sama graduohje on käytössä myös Kuopion maisteriohjelmassa, joten tässä on saavutettu myös kansallista yhtenäisyyttä.

Myös kansainvälinen ura kiinnostaa Ojalaa.

– Olin juuri haastateltavana harjoittelupaikkaan kansainvälisessä lääkeyrityksessä Sveitsissä. Koulutustaustani ja sen tuoma laaja osaaminen antavat hyvän kilpailuvaltin hakiessani työpaikkaa maailmalta, Ojala uskoo.

Lääkealalla työllistymisnäkymät ovatkin hyvät – etenkin ulkomailla. Suomessa hankittu lääkekehitystieteen tutkinto onkin hyvää valuuttaa kansainvälisillä työmarkkinoilla.

Teksti: Tilda Junko
Kuvat: Esko Keski-Oja

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 9.6.2017 13:10 ,  Päivitetty 12.6.2017 9:58