in English
 
 
Kansainvälinen symposium pureutui terveyden edistämisen konteksteihin
​​Professori Jussi Vahtera toivotti osallistujat tervetulleiksi.

Symposiumiin osallistui kansanterveystieteen ja epidemiologian alan nimekkäitä huippututkijoita, muun muassa professorit Ichiro Kawachi ja SV Subramanian Harvardin yliopistosta, Mika Kivimäki Lontoon University Collegesta sekä vastikään arvostetun ERC-rahoituksen saanut professori Olli Raitakari Turun yliopistosta.

Turun yliopiston kansanterveystiede on tehnyt jo pitkään yhteistyötä professorien Kawachi ja Subramamanian kanssa. Symposiumissa oli mukana myös 15 japanilais- ja korealaistutkijaa, joiden kanssa turkulaistutkijat ovat tehneet Suomi–Japani-maavertailuja muun muassa elintapoihin ja sosioekonomisten erojen terveysvaikutuksiin liittyen.

Tutkijoiden viikko jatkui laivaseminaarilla ja vierailulla Tukholmaan, jossa järjestettiin kansainvälinen sosiaalisen pääoman tutkijoiden tutkijatapaaminen.

– Symposium oli erittäin korkeatasoinen ja täytti kaikki hyvin odotukset. Uskon myös, että tapaamisen aikana käydyt keskustelut johtavat entistä syvempään yhteistyöhön kansanterveystieteen yksikön ja Harward School of Public Healthin välillä, kansanterveystieteen professori Jussi Vahtera summasi. 

Kuvateksti: Ichiro Kawachi on sosiaaliepidemiologian L. Loeb and Frances Lehman Loeb -professori Harvard School of Public Healthissa.


Symposiumin käynnistänyt sosiaaliepidemiologian professori Ichiro Kawachi on tutkinut ympäristötekijöiden ja terveyden välistä suhdetta laaja-alaisesti. Hän on keskittynyt erityisesti siihen, miten erilaiset aineelliset ja sosiaaliset olosuhteet yhteiskunnan ja lähiyhteisön tasolla vaikuttavat terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja sairauteen. Tällaisia tekijöitä ovat vaikkapa työympäristö, asuinalue, stressi ja poliittisen osallistumisen taso.

Kawachi puhui Turussa keinoista, joilla voidaan vaikuttaa ihmisten terveysvalintoihin ja millaisia haasteita tähän liittyy. Kawachi pyrki puheenvuorossaan pureutumaan erityisesti syihin, joiden vuoksi pyrkimykset vaikuttaa ihmisten terveysvalintoihin usein epäonnistuvat.

– Kansanterveystieteilijöiden pyrkimykset edistää terveyttä kohtaavat yleensä vastapuolen, jonka intressit ovat päinvastaiset. Eri teollisuuden alat hyötyvät taloudellisesti ihmisten terveyden kannalta huonoista valinnoista. Tällaisista mainittakoon esimerkiksi tupakka- ja pikaruokateollisuus, Kawachi muistutti.

– Usein näillä toimijoilla on vaikuttamistoimintansa tukena aivan toisenlaiset budjetit kuin kansanterveystieteilijöillä ja viranomaisilla, hän lisäsi.

Usein kansanterveystiede pyrkii vaikuttamaan terveysvalintoihin teorialähtöisesti ja järkeen vaikuttamalla. Ihmisten toimintaa kuitenkin ohjaavat muutkin kuin järkisyyt, kuten tunteet ja halut.

– On laskettu, että ihminen tekee 500 ruokaan liittyvää päätöstä päivässä. Näistä suuri osa tapahtuu automaattisesti, intuition pohjalta, Kawachi täsmentää.

Tutkimuksen tulisikin Kawachin mukaan ottaa entistä paremmin huomioon tunteiden ja mielikuvien vaikutus sen sijaan, että keskitytään vaikuttamaan vain järjellä tehtäviin päätöksiin.

Kawachi muistutti, että terveysvalintoihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan samalla keinovalikoimalla, jota teollisuuden toimijatkin käyttävät: Voidaan hyödyntää tunteisiin vetoavaa vastamainontaa, mukailla pakkaussuunnittelussa pikaruokaketjujen pakkausten tyyliä, pienentää lautasten ja ostoskärryjen kokoa – tai vaikkapa suolasirottimien reikäkokoa.

– On esimerkiksi tutkittu, että lapset pitävät maitoa ja omenoita paremman makuisina, kun ne tarjoillaan pikaruokaketjun pakkauksista, Kawachi kertoo.

Tämän kaltaisia tekniikoita Kawachi kutsuu nudgeiksi, tuuppauksiksi, jotka ohjaavat ihmisiä oikeiden valintojen äärelle.

– Tehtävää on kuitenkin paljon. Tieteen onkin tarjottava todellista ja testattua tietoa, ja olla mukana kehittämässä esimerkiksi asuinympäristöjä ja kauppojen tarjontaa niin, että ne helpottavat terveyttä tukevien valintojen tekemistä, Kawachi tiivistää.

Kuvateksti: SV Subramanian on populaatioterveyden ja -maantieteen professori Harvard Chan School of Public Healthissa.

Symposiumpäivän päätti toinen Harvard-professori SV Subramanian, joka nosti esiin yksilöllisten erojen merkityksen koko populaatiota koskevissa terveystutkimuksissa.

Epidemiologisessa tutkimuksessa tulokset esitetään yleensä vertaamalla eri osajoukkojen keskiarvoja, vaikka todellista keskiarvonaista tai -miestä ei ole olemassakaan. Subramanian esitti matemaattisia perusteluja sille, miksi tutkimuksessa olisi tärkeä huomioida entistä tarkemmin yksilöiden välinen vaihtelu.

Esityksessään Subramanian käsitteli myös interventiotutkimusten haasteita ja kertoi, miksi useimmat elintapainterventiot osoittavat vain kohtalaista tehoa.

– Interventioiden vaikutuksia kuvataan useimmiten keskimääräisellä muutoksella tutkittavassa vasteessa. Keskimäärin tulos voi olla kohtalainen, mutta todellisuudessa interventio voi tehota toisilla hyvin mutta valtaosalla sillä ei ole mitään tehoa, Subramanian täsmensi.

Subramanian korosti, että tulevaisuuden tutkimuksissa pitäisi entistä enemmän huomioida yksilöiden väliset erot ja tutkittavan ilmiön hajonta aineistossa.


Teksti ja kuvat: Tilda Junko

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 13.6.2017 12:50 ,  Päivitetty 13.6.2017 13:01