in English
 
 
Lääketieteellinen tiedekunta panostaa johtajuuskoulutukseen
​Yliopistonlakimies Elina Reinikainen-Vänni kertoi valmennusryhmälle rekrytointiprosessiin liittyvästä lainsäädännöstä ja käytännöistä yliopistolla.

Aloite valmennuksen käynnistämiseen lähti dekaani Pentti Huoviselta, joka on aikanaan itse saanut Executive Development -koulutuksen maineikkaassa Wharton Schoolissa, University of Pennsylvanian johtamistaidon koulussa.

– Se on varmaan parhaita oppimisen jaksoja elämässäni. Mieleen jäi paljon erilaisia asioita, mutta varsinkin kurssin kaksi slogania painuivat mieleen: "Prepare yourself." ja "How do you feel?"  Kaikkeen edessä olevaan tuli valmistautua, jos suinkin mahdollista. Mielialoja taas tuli kysellä, jotta johtaja saisi mahdollisimman pian tietää hyvät ja huonot asiat reagoidakseen niihin ajoissa, kertoo Huovinen.

Turun yliopistossa on järjestetty aiemmin hyvän johtamisen valmennusta, jonka kohderyhmänä ovat olleet dekaanit ja laitosjohtajat. Nyt vastaavanlainen valmennusohjelma tuodaan ensimmäistä kertaa tiedekuntatasolle, esimiesten ja asiantuntijoiden hyödyksi.

Valmennuksen sisällössä hyödynnetään aikaisempien akateemisten johtamisvalmennusten toimivaksi todettuja osioita ja otetaan huomioon tiedekuntakohtaiset painopisteet.

Lääketieteellisen tiedekunnan valmennuksessa kiinnitetään erityistä huomiota toimintaympäristön muutoksiin, strategisen toimintasuunnitelman mukaiseen toimintaan sekä Turun yliopiston ohjeistuksiin ja käytäntöihin henkilöstöjohtamisessa sekä talouden ja projektien talouden johtamisessa.

Kurssin tavoitteena on kunkin osallistujan henkilökohtainen kehittyminen omassa johtamisotteessa.

Osallistujia esimiesuran eri vaiheista

Valmennusryhmiä on kaksi, kummassakin noin 15 esimiestä ja asiantuntijaa. Ensimmäinen valmennusryhmä aloitti tänä keväänä ja jatkaa työskentelyä syksylle. Toinen valmennus alkaa heti ensimmäisen jälkeen ja jatkuu keväälle 2018.

Valmennus osoittautui hakuvaiheessa erittäin suosituksi ja molemmat ryhmät täyttyivät nopeasti.

– Meillä on koossa upea ryhmä, joka koostuu eri vaiheessa uraansa olevista henkilöistä. Osa on ollut esimiestehtävissä vasta vuoden, osalla kokemusta on jo 20 vuoden ajalta. Heterogeeninen ryhmä mahdollistaa rikkaan asioiden käsittelyn, iloitsee valmennuksesta vastaavan TSE exen johtaja Ulla Heinonen.

 
Kuvassa professori Johanna Schleutker (vas.), kliininen opettaja Heli Halava, dosentti Timo Laitio, erikoistutkija Petra Sipilä sekä professorit Ilkka Julkunen ja Terho Heikkinen keskittyvät työlainsäädäntökoulutukseen.

Heinosen ja TSE exen valmentajien lisäksi tapaamisissa vierailevat myös muut yliopiston sisäiset asiantuntijat eri osaamisaloilta.

– Yliopistolla on mahtava tarjonta eri alojen huippuasiantuntijoita, joiden osaamista hyödynnämme, Heinonen lisää.

Yhden valmennusohjelman kokonaiskesto on kolme päivää: viisi puolenpäivän tapaamista ja yksi puolenpäivän seurantatapaaminen valmennuksen päättymisen jälkeen. Valmennuksen jälkeisessä seurantapäivässä arvioidaan omissa tavoitteissa edistymistä.

Valmennukseen linkitetään lisäksi osallistujien tavoitteita tukeva keskusteluprosessi, johon kuuluu myös itsearviointi omista johtamisosaamisen vahvuuksista ja kehittymiskohteista.

Valmennuksen toimintatapoina ovat ryhmätyöt ja -keskustelut, asiantuntijavieraiden luennot ja niiden tiimoilta käytävät keskustelut sekä tapaamiset vertaisparin, kurssin vetäjien ja dekaanin kanssa.

Johtamisotteen kehittymisen tueksi osallistujille annetaan valmennuksen aikana välitehtäviä ja mahdollisuus vertaistukeen vertaismentoroinnissa. Vertaismentoroinnissa fokus on tasa-arvoisessa kokemusten jakamisessa ja uusien näkökulmien herättämisessä – ei perinteisessä aktori–mentori-suhteessa. Vertaismentorointi jatkuu läpi kurssin ja parit tapaavat itsenäisesti kolme kertaa.

– Toiveissa olisi, että mentorointiparit jäisivät elämään vielä varsinaisen kurssin jälkeenkin, ja toimisivat jatkossakin toistensa vertaistukena, pohtii Heinonen.

Valmennusryhmässä myös tutustutaan ihmisiin muista tiedekunnan yksiköistä, laajennetaan oman työyhteisön rajoja ja parannetaan parhaimmillaan yhteisöllisyyttä – ja näin vaikutetaan myös työhyvinvointiin.

Ammentaa käytännön kokemuksista

Nimensä mukaisesti käytännön akateemisen johtamisen valmennus ammentaa todellisista esimiestyön tilanteista ja käytännön työelämästä. Kukin osallistuja tuo tapaamisissa käsiteltäväksi omassa toimintaympäristössään kohtaamiaan haastavia johtajuustilanteita, joita sitten anonymisoituina käsitellään ryhmän kesken.

– Valmennuksessa huomioidaan akateemiset lähtökohdat ja erityispiirteet, mutta johtajuuden haasteet toistuvat melko samanlaisina organisaatiosta riippumatta. Ei voi liiaksi korostaa, että johtaminen on ihmisten johtamista: kohtaamista, kuuntelua ja ymmärtämistä. Sitä ei ole koskaan liikaa, huomauttaa Heinonen.

Valmennus tähtää myös vahvasti tulevaan. Osallistujia ei valmenneta vain tämän päivän haasteisiin, vaan kohtaamaan myös tulevaisuuden yliopiston mukanaan mahdollisesti tuovat skenaariot.

– Voisi tiivistää, että johtajaksi ei synnytä, eikä johtaja ei ole koskaan valmis. Aina voi oivaltaa jotain uutta ja keskusteluissa muiden esimiestyötä tekevien kanssa saa uusia näkökulmia. Vertaistuki auttaa kehittymään ja lisäksi pitää olla aikaa pohtia ja pysähtyä miettimään omaa johtajuuttaan, Heinonen lisää.

Johtajuuden asiantuntijana Heinonen näkee paljon hyvää Turun yliopiston henkilöstöpoliittisissa ja johtajuuteen liittyvissä linjauksissa.

– Onneksi meillä ymmärretään hyvän johtajuuden merkitys jo strategian tasolla, kiittelee Heinonen.

Yliopisto kiinnittääkin strategiassaan erityistä huomiota johtamistaitojen kehittämiseen. Esimiehiä koulutetaan ja heille annetaan tukea johtamistehtävissä. Samalla heiltä edellytetään vastuun ottamista, oikeudenmukaisuutta, johdonmukaisuutta ja vuorovaikutteisuutta.

Jotain yliopiston henkilöstöpolitiikan onnistumisesta kertonee, että huolimatta laajasta käynnissä olevasta organisaatiouudistuksesta Turun yliopisto sai keväällä 2017 STM:n ja Sitran Työelämäpalkinnon.

Yliopistolla esimiestyön haasteena nähdään usein tutkijanuran ja tieteelisen substanssin yhdistäminen johtajapositioon. Lääketieteellisen tiedekunnan kontekstissa oman värinsä esimiestyöhön tuovat sairaalan läheisyys ja sivuvirat, sekä potilastyö. Tiedekunnan tarpeet huomioidaankin koko valmennuksen ajan

– Valmennusohjelmaa kehitetään koko ajan yhteistyössä tiedekunnan johdon kanssa. Dekaani seuraa aktiivisesti kurssin etenemistä ja kunkin osallistujan kanssa käydään henkilökohtaiset keskustelut. Saatua palautetta onkin mahdollista käyttää kurssin kehittämiseksi vielä sen ollessa käynnissä, huomauttaa Ulla Heinonen.

Valmennuksesta käytännön tukea uusiin haasteisiin

Kahden valmennusosion jälkeen yliopistonlehtori Jaana Rautava hammaslääketieteen laitokselta on tyytyväinen ja innostunut ohjelman annista.

 


Keväällä aloittaneen valmennusryhmän osallistujia: professori Imo Leivo, yliopistonlehtori Jaana Rautava, tutkijatohtori Katja Pahkala ja kliininen opettaja Kati Elima.

Rautava aloittaa syksyllä laitoksensa opetuksesta vastaavana varajohtajana, ja tähän pestiin valmistautumisen kannalta valmennukseen pääsy tuli kuin tilauksesta.

– Mahtavaa, että pääsin mukaan! Valmennuksen opit antavat valmiuksia tarttua varajohtajan vaativaan tehtävään, Rautava toteaa.

– Minulla on toki kokemusta tieteellisestä "lähijohtamisesta", mutta laitosjohtajatasolla kokonaisvastuu on suuri ja onnistuminen vaatii laajempaa taloudellisen ja hallinnollisen substanssin tuntemusta, Rautava lisää.

– Jo nyt tuntuu, että olen saanut valtavasti työkaluja erilaisten johtamistilanteiden kohtaamiseen, ja olenpa pystynyt jo niitä hyödyntämään todellisissa tilanteissakin, Rautava naurahtaa.

– Yksi tärkeä puoli valmennuksessa on ollut esimiehen tukiverkostojen korostus. Esimies ei ole koskaan yksin, vaan aina on tukea tarjolla. Tämä valmennus on siitä erinomainen esimerkki.

 

Teksti ja kuvat: Tilda Junko

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 30.6.2017 10:40 ,  Päivitetty 30.6.2017 15:47