in English
 
 
Erikoislääkärikoulutuksen lisäkoulutusohjelmat

Lisäkoulutusohjelmien yleisperiaate

Lisäkoulutusjärjestelmän tavoitteena on turvata terveyspalvelujärjestelmän Documents(työnantajan) tarpeista  lähtevän erikoisalojen erityisosaaminen. Joillakin erikoisaloilla tarpeet kohdistuvat vain  yliopistosairaaloihin ja joillakin erikoisaloilla on kyse laajemmasta kuin yliopistosairaalan tarvitsemasta  erityisosaamisesta.

Tiedekuntien lisäkoulutusjärjestelmän piiriin kuuluu pääsääntöisesti yhden erikoisalan syventävä  koulutus.

Lisäkoulutus on terveyspalvelujärjestelmän (työnantajan) resurssien varassa toimivaa koulutusta.

Lisäkoulutusohjelmien perustaminen
Erikoisala valmistelee esityksen uuden lisäkoulutusohjelman käynnistämisestä. Esitys tulee valmistella  valtakunnallisesti erikoisalan yhteistyönä.

 Esityksen tulee sisältää:
 * Selvitys ja perustelut uuden lisäkoulutusohjelman tarpeesta ja koulutusvolyymeista
 * Sikäli kun mahdollista, koulutuksessa tulee huomioida UEMS:in näkemykset sekä kansalliset linjaukset
 * Tieto siitä, missä koulutusyksiköissä koulutusta tarjotaan (HY, TY, Tay, ISY, OY) ja muiden   koulutusyksikköjen puolto
 * Tieto lisäkoulutusohjelman vastuuhenkilöstä ja kuulustelijasta

 Esityksen hyväksyy johtokunta. Lisäkoulutusohjelmasta vastaa tiedekunnassa yksikön johtajan  nimeämä vastuuhenkilö.

 Lisäkoulutusohjelman tarve tarkistetaan viiden vuoden välein. Jos viiden vuoden ajanjaksolla
 (alkaen 2010) lisäkoulutusohjelmaan ei ole rekisteröityneitä eikä valmistuneita, ammatillisen  jatkokoulutuksen toimikunnan puheenjohtaja selvittää tiedekunnan yhteyshenkilön kanssa kyseisen  lisäkoulutusohjelman tarpeen.

Lisäkoulutusohjelmien sisältö
 Lisäkoulutusohjelmien käytännön palvelun kesto on vähintään 2 vuotta yliopiston hyväksymässä  koulutuspaikassa asianomaisella alalla. Koulutuksen aikana on saavutettava sille asetetut
 oppimistavoitteet. Koulutuksessa olevalle tulee nimetä henkilökohtainen tutor.
 Lisäkoulutusohjelmaan sisältyy teoreettista kurssimuotoista koulutusta vähintään 60 tuntia  koulutusyksiköiden oman sisäisen viikkokoulutuksen lisäksi.
 Lyhin hyväksyttävä palvelujakso on 1 kuukausi (30 pv). Mikäli koulutuksen suorittaa osa-aikaisena,
 on työskentelyn oltava vähintään 50 % kokoaikaisesta palvelusuhteesta (min. 18,5 h/vko). Tällöin  koulutusaika vastaavasti pitenee.

Suoritusten hyväksymisessä noudatetaan tiedekunnan antamia aiemmin hankitun osaamisen  tunnistamisen ja tunnustamisen- ohjeita (AHOT-periaatteet).

 Lisäkoulutusohjelmaan liittyy kuulustelu. Kuulustelun voi suorittaa viimeisen koulutusvuoden aikana.

 Lisäkoulutusohjelmien koulutus- ja kuulusteluvaatimukset ovat voimassa toistaiseksi. Vaatimuksia on  mahdollista tarkentaa tarpeen mukaan tai erikoislääkärikoulutuksen vaatimusten päivittämisen  yhteydessä.

 Vaihtoehtoisesti koulutettava voi osallistua lisäkoulutusalan eurooppalaiseen tai pohjoismaiseen  kuulusteluun.
 
Opiskeluoikeus ja koulutukseen valinta
 Lisäkoulutukseen voi hakeutua erikoislääkärin koulutuksen suorittamisen jälkeen. Tiedekunnassa  rekisteröidään lisäkoulutusohjelmaan erikoislääkäri, jolle koulutuksen vastuuhenkilö on tehnyt  koulutussuunnitelman yhdessä koulutuksessa olevan kanssa.

Todistus
 Lisäkoulutus ei johda tutkintoon, joten tiedekunta ei myönnä siitä tutkintotodistusta. Sen sijaan  lääketieteellinen tiedekunta/erikoisala myöntää lisäkoulutusohjelman suorittamisesta todistuksen, josta  ilmenee valtakunnallisesti hyväksytyt lisäkoulutusohjelman vaatimukset ja toteutuminen.

Lisäkoulutuksen suorittaneiden lääkäreiden oikeudellinen asema
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) rekisteröi vain erikoislääkärin  tutkinnon/koulutuksen perusteella erikoislääkärin oikeudet. Se ei rekisteröi muita yliopiston myöntämiä  todistuksia.
 Erikoislääkärin oikeudellinen asema eli ammatinharjoittamisoikeudet syntyvät vain erikoislääkärin  koulutuksen suorittamisesta.

LISÄKOULUTUKSEN HALLINNOLLINEN TOTEUTUS

Koulutettavien lukumäärä ja tarve
 Lisäkoulutus vastaa yliopistosairaalan tarpeisiin. Kuitenkin joillakin aloilla on tarve kouluttaa myös
 keskussairaalan tarpeisiin erityisosaajia. Lisäkoulutuksen käytännön palvelun järjestämisessä
 kiinteä yhteys Tyksin kanssa on välttämätöntä.

Käytännön palvelun suorittaminen
Lisäkoulutus voidaan suorittaa toimialan kannalta tarkoituksen mukaisessa virassa (esim.  erikoistuvan lääkärin tai erikoislääkärin virassa tai viransijaisena). Edellytyksenä on, että koulutus  on järjestettävissä koulutussuunnitelman mukaisesti ja koulutuksen kannalta riittävän pitkissä
 jaksoissa.
 
Lisäkoulutuksen hallinto
Lisäkoulutuksen koulutusohjelmalle tiedekunta nimeää vastuuhenkilön, joka vastaa koulutuksen  sisällöstä ja seurannasta. Niillä lisäkoulutusaloilla, joita järjestetään useassa tiedekunnassa, tulee olla  tarvittaessa alan valtakunnallisia suunnittelu- ja/tai koordinaatiokokouksia.

KUULUSTELUJEN JÄRJESTÄMINEN
 Erikoislääkärien lisäkoulutusohjelmien kuulustelusta huolehtii kukin lisäkoulutusala. Tiedekunnat eivät  vastaa kuulustelusta aiheutuvista kustannuksista. Mikäli kuulustelu järjestetään valtakunnallisen  erikoislääkärikuulustelun yhteydessä, tiedekunta vastaa käytännönjärjestelyistä (salivaraukset, valvojat,  vastauspaperit jne.) aiheutuvista kustannuksista. Kuulustelijoille ei makseta kuulustelupalkkiota.

Kuulustelijat
 Lisäkoulutusohjelman kuulustelija nimetään lisäkoulutusohjelmaa perustettaessa. Kussakin  kuulustelussa toimii kerrallaan kaksi kuulustelijaa. Lisäkoulutusohjelman valtakunnallinen vastuuhenkilö  sekä koordinaattori hankkivat kuulustelijat kuhunkin kuulusteluun.

Kuulusteluvaatimukset
Mikäli lisäkoulutusohjelma on useammassa kuin yhdessä tiedekunnassa, vastuuhenkilöiden tulee sopia  kuulusteluvaatimusten yhteneväisyydestä. Lisäkoulutusohjelmien kuulusteluvaatimukset ovat voimassa  toistaiseksi.

Kuulusteluajankohdat ja -paikat
Lisäkoulutusalat sopivat kuulustelun käytännön järjestelyistä: aika, paikka, ilmoittautuminen, kesto,  valvonta. Kuulustelu pyritään järjestämään valtakunnallisen erikoislääkärikuulustelun yhteydessä ja siitä  tulee sopia oman yliopiston lisäkoulutusyhdyshenkilön kanssa. Siinäkin tapauksessa alat hoitavat muut  järjestelyt paitsi valvonnan.

 Kuulusteluun ilmoittautuminen
1. Mikäli kuulustelu järjestetään erikoislääkärikuulustelun yhteydessä, kuulusteluun ilmoittaudutaan oman tiedekunnan lisäkoulutusyhdyshenkilölle, joka ilmoittaa tenttijästä ja kysymysten tarpeesta lisäkoulutuksen vastuuhenkilölle. Vastuuhenkilön tulee hankkia tentaattorit ja toimittaa tenttikysymykset tiedekunnan yhdyshenkilölle. Mikäli koulutukselle on sovittu valtakunnallinen koordinaattori tai muu tenttikysymysten koordinoija, tiedekunnan yhdyshenkilö ilmoittaa hänelle kysymysten tarpeesta ja koordinaattori huolehtii tentaattorit ja toimittaa kysymykset tiedekunnan yhdyshenkilölle.

Kuulusteluun ilmoittaudutaan viimeistään 5 viikkoa ennen kuulustelutilaisuutta.

2. Mikäli tentti järjestetään muuten kuin erikoislääkärikoulutuksen yhteydessä, ilmoittaudutaan koulutusohjelman vastuuhenkilölle, joka huolehtii näissä tapauksissa tenttijärjestelyt.

Kuulusteluun osallistuvan tulee olla rekisteröitynyt lisäkoulutusohjelmaan.

Kuulustelukysymysten asettaminen
 Kuulustelijat laativat kysymykset yhdessä. Kun tentti on erikoislääkärikuulustelun yhteydessä,  kuulustelijoiden tulee ilmoittaa kysymykset ja niiden arviointiperusteet tiedekunnan yhdyshenkilölle.   Kuulusteluvastaukset toimitetaan kuulustelun jälkeen lisäkoulutusohjelman vastuukuulustelijoille.

 Kuulustelu perustuu, paitsi koulutusohjelmassa mainittuun kirjallisuuteen, lehtiin ja lainsäädäntöön,  myös siihen kunkin erikoisalan käytännön tietoon, joka koulutuksessa olevalle on kertynyt.

 Kuulusteltavat esiintyvät kuulustelussa joko omilla nimillään tai tarvittaessa koodeilla (anonyymisti).

Kuulusteluvastausten tarkastaminen ja arvostelu
 Kumpikin kuulustelija arvostelee vastaukset itsenäisesti. Kuulustelijoiden tulee neuvotella keskenään  siitä, ketkä ovat kuulustelussa hyväksytty ja ketkä hylätty.

Kuulustelu tulee arvioida 6 viikon kuluessa. Kuulustelussa olleelle toimitetaan kuulustelun tulos ja vastauspaperit.

Kuulustelun arvosana on hyväksytty/hylätty, lisäksi voidaan ilmoittaa tehtäväkohtaiset pisteet.
 Hylätystä kuulustelusta on annettava kirjallinen vastine joko vaadittavien asiakokonaisuuksien luettelona  tai henkilökohtaisena kirjallisena palautteena.

Oikaisumenettely
Kuulusteltava voi kirjallisesti pyytää oikaisua kuulustelun arvostelleilta kuulustelijoilta 14 päivän kuluessa  siitä ajankohdasta, jolloin hän on saanut kuulustelun tuloksen tietoonsa. Oikaisupyyntö toimitetaan  vastuuhenkilön kautta kuulustelijoille. Kuulustelijoiden tulee antaa perusteltu astauksensa  kohtuullisessa ajassa. Mikäli kuulusteltava on vielä tyytymätön päätökseen, hän voi hakea oikaisua  oman tiedekuntansa säännösten mukaisesti.
 Erikoisalat voivat sopia tarkemmista menettelyistä (lisäohjeet) kuulusteluiden
järjestämiseksi.

Asiasana:
Tagit:
 

 Sisältöeditori

 
​Lisätietoja:
 
Koulutuspäällikkö Soile Salonen
soile.salonen(at)utu.fi,
puh. 050 313 6083
 
Opintosihteeri Riitta Paju
riitta.paju(at)utu.fi,
puh. 050 313 5216
 

 Lomakkeet

 
 

 Ohjelmat

 
 

 Kuulustelu