in English
 
 
Syventävät opinnot ja opinnäyte

Tavoite ja laajuus

Opinnäyte on olennainen osa ylempää korkeakoulututkintoa, ja sen myötä opiskelija oppii itsenäistä tiedonhankintaa ja tiedon jäsentelyä, tiedon kriittistä arviointia sekä uuden tiedon tuottamista, soveltamista ja kirjallista esittämistä.

Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä, joista opinnäytteen (pro gradu tai syventävien tutkielma) laajuus on 20–40 opintopistettä (tutkintoasetus 794/2004).

Aihe

Tutkielman aiheen voi valita vapaasti oman kiinnostuksen mukaisesti. Sopivaa aihetta voi tiedustella opettajilta, tai sellainen voi löytyä vuosittain järjestettävällä syventävien opintojen esittelyviikolla. 

Käytännössä tutkielman tekeminen edellyttää itsenäistä tutkimus- tai muuta työtä ja kirjallisen työn laatimista.

Ohjaaja

Opinnäytteellä on aina yksi vastuuohjaaja, jonka tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. Ohjaajan tehtävänä on auttaa opiskelijaa löytämään ja rajamaan sopiva tutkimusaihe tai osoittaa opiskelijalle selkeästi rajattu projekti. Ohjaaja järjestää aineiston, välineet, laitteet ym. tarpeen mukaan, mutta ohjaajalla ei ole rahoitusvelvollisuutta. Yhteistyönsä alussa ohjaaja ja ohjattava laativat ohjaussuunnitelman, johon kirjataan vastuut ja velvollisuudet.

Tutkimussuunnitelma

Opiskelija sopii ohjaajan kanssa opinnäytteen sisällön ja aihepiirin, minkä jälkeen opiskelija tekee ja ohjaaja hyväksyy suunnitelman. Suunnitelman tulee sisältää opinto- tai tutkimussuunnitelman, jossa erityistä huomiota on kiinnitettävä laajuuteen ja aikatauluun. Suunnitelmassa käsitellään myös ohjattavan ja ohjaajan vastuita ja velvollisuuksia.

Kirjallinen opinnäyte

Kukin opiskelija tekee opinnäytteen itsenäisesti ja pääsääntöisesti omalla koulusivistyskielellään. Tiivistelmän kieli on suomi ja kirjallisen työn kirjoituskieli. Joissakin tapauksissa kaksi opiskelijaa voivat laatia opinnäytteen yhdessä. Tällöin opiskelija laatii pyynnöstä selvityksen omasta työpanoksestaan esim. yhteisjulkaisussa.

Arvostelu

Vastuuohjaaja ja mahdollinen asiantuntijatarkastaja tarkastavat tutkielman sisällön. Arviointi kohdistuu pääasiassa tutkimuksen sisältöön, mutta siinä otetaan huomioon myös kieli tieteellisenä tekstinä. Laitoksen johtaja päättää tutkielman hyväksymisestä.

Tutkielman alkuperäisyyden taso arvioidaan plagiaatin tunnistusohjelmalla (intralinkki) ja opinnäytteeseen kirjataan merkintä tämän suorittamisesta. Tämä on osa FairUTU-kampanjointia ja oppimisen eettisiä ohjeita.

Kypsyysnäyte

Opinnäytteen valmistuttua opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte (VA 794/2004). Se on kirjoituskoe, jonka tehtävänä on osoittaa opiskelijan perehtyneisyys tutkielmansa aihepiiriin sekä virkamiehiltä vaadittava suomen tai ruotsin kielen taito.

Kypsyysnäytteen asiasisällön tarkistaa tutkielman tarkastaja eli tutkielman ohjaaja, ja sen kieliasun tarkistaa yliopiston kielikeskuksen suomen tai ruotsin kielen opettaja. Kypsyysnäytteen kieli määräytyy opiskelijan koulusivistyskielen perusteella: suomenkielisen ylioppilastutkinnon suorittaneet kirjoittavat kypsyysnäytteen suomeksi, ruotsinkielisen ylioppilastutkinnon suorittaneet ruotsiksi. Virkamieheltä vaadittava suomen tai ruotsin kielen taito on tarpeen osoittaa elämänsä aikana vain kerran. Jos opiskelija on osoittanut kielitaitonsa aikaisemmin, arvioidaan hänen syventävien opintojen kirjallisen työn aihepiiristä laatimastaan kypsyysnäytteestä vain asiasisältö eli perehtyneisyys alaan.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttiakvaariossa. Ilmoittautuessaan opiskelijalla on oltava mukana ohjaajan allekirjoittama arviointilomake, opinnäytteen tiivistelmäsivu ja todistus suoritetusta plagiaattitarkastuksesta. Varsinainen ilmoittautumislomake täytetään ilmoittauduttaessa kansliassa. Yliopiston ohje kypsyysnäytteestä >>

Opinnäytteen julkisuus ja sen säilyttäminen

Tutkielmat ovat julkisia heti kun ne on hyväksytty.​​​​ Alkuperäisartikkelit julkaistaan  tietokannoissa. Opinnäytetyön julkaiseminen yliopiston julkaisuarkistossa >>

Asiasana:
Tagit: