in English
 
 
ELLI auttaa koe-eläinten hoidossa
​Jokainen koe-eläinkeskuksen eläin on rekisteröity ELLI-järjestelmään. Eläimien hyvinvointia seurataan päivittäin, ja jos jotain ongelmia ilmenee, ELLIin kirjattu tieto hälyttää tutkijan päättämään jatkotoimista.
​Pohjoismainen koe-eläintieteen yhdistys Scand-LAS juhlistaa kuluvaa viikkoa eläintenhoitajien viikoksi. Yhdysvalloista lainattu juhlaviikko korostaa hoitajien työn merkitystä.

Turun yliopiston koe-eläinkeskuksen johtajan Ulla-Marjut Jaakkolan mukaan hoitajien rooli eläinten hyvinvoinnissa on keskeinen. Jokaisella hoitajalla on vastuullaan tietyn huoneen eläimet, ja hoitaja hoitaa niitä ja seuraa jokaisen tilannetta päivittäin.
– Ihmiset voivat suojella eläimiä monella tavalla. Tämä on minun tapani, täällä voin todella vaikuttaa, eläintenhoitaja Malgorzata  Major sanoo.

Koe-eläinten hoitajat olivat vahvasti mukana, kun koe-eläinkeskuksessa kehitettiin ELLIä. Vuonna 2004 kehitetty ja 2005 lopulla käyttöön otettuun järjestelmään kirjataan jokaisen koe-eläimen yksilölliset tiedot syntymästä kuolemaan. Järjestelmä kertoo muun muassa paritukset, erotukset, paljonko poikaisia on syntynyt ja milloin poikaset on erotettu emostaan. Vuonna 2014 järjestelmää laajennettiin ja mukaan otettiin hyvinvointi-ilmoitusosio.
ELLIä pidetään yhtenä maailman parhaista koe-eläinten hyvinvoinnin seurantajärjestelmistä ja sitä kehitetään koko ajan. Turkulaiset ovatkin lähdössä kesäkuussa Scand-LASin kokoukseen Brysseliin esittelemään ELLIä koe-eläinten kanssa Pohjoismaissa toimiville ammattilaisille.

Hyvä hoitaja on eläimen ja tutkimuksen etu

Hyvinvointiosio on ELLIn erikoisuus moniin muihin järjestelmiin verrattuna. Osio takaa, että tieto eläimen mahdollisesta hyvinvointiongelmasta kulkee pikavauhtia.

koe-eläinkeskus-12elli2.jpg

Jos hoitaja havaitsee eläimen voivat huonosti tai epäilee sillä olevan jotakin vaivaa, hoitaja kirjoittaa järjestelmään epäilyksensä ja ottaa valokuvan eläimestä. Hoitaja myös määrittelee, miten nopeasti eläin tarvitsee apua. Aikahaitari on päivästä viiteen. Tutkija, eläinlääkäri sekä laitoksen toiminnasta vastaavat saavat reaaliaikaisena tiedot eläimen tilanteesta sähköpostiinsa ja puhelimeensa. ELLI lähettää hälytyksiä kunnes joku on reagoinut eläimen tilaan.
 
koe-eläinkeskus-7elli.jpg– On tutkijan tehtävä päättää, mitä eläimelle tehdään. Jos tutkija ei määräajassa vastaa, päätöksen tekee eläinlääkärimme tai koe-eläinkeskuksen johtaja, Major kertoo.
 
Päätöksentekoa varten koe-eläinkeskus on kerännyt kuvia eläimistä, joilla on jokin vaiva. Kuvat auttavat eri hoitajia määrittelemään samalla tavalla avun tarve. Koe-eläinkeskuksen eläinlääkäri Emrah Yatkin myös pitää jatkuvasti hoitajille koulutustilaisuuksia, joissa käydään läpi mahdollisia terveysongelmia ja niiden tunnistamista.
 
ELLIn hälytys panee tutkijan miettimään, miten edetä. Apua hän saa halutessaan sekä eläinlääkäriltä että koe-eläinkeskuksen johtajalta. Ratkaisut riippuvat tutkimuksesta ja eläimen tilanteesta. Jos muuta keinoa ei ole, eläin lopetetaan.
Yatkin korostaa hoitajien merkitystä sekä eläinten hyvinvoinnille että tutkimuksen laadulle.
 
– Hoitajille on ensikäden tietoa eläimistä ja he voivat ehdottaa parannuksia. Olen itsekin tehnyt tutkimusta ja tiedän, että eläinten hyvinvointi on erittäin merkittävää tutkimuksen onnistumiselle, Yatkin sanoo.  
 
Hoitajat nostavat tärkeimmäksi työkseen eläinten hyvinvoinnin jatkuvan valvonnan.
 
– Meillä on sekä oikeus että velvollisuus puhua eläimen puolesta, Major sanoo.
 
Erja Hyytiäinen
Asiasana:
Tagit: