in English
 
 
Ennenaikainen syntymä ja sikiön kasvuhäiriö lisäävät lapsen myöhempää ADHD-riskiä

Turun yliopiston tiedote 18.9.2015

 
Ennenaikainen syntymä ja sikiön poikkeava kasvu raskauden kestoon nähden lisäävät myöhempää ADHD-riskiä, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tuore tutkimus. Lievästi kohonnut riski on nähtävissä vielä muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa.
 
– Perinteisesti lapsi määritellään täysiaikaiseksi, kun hän syntyy raskausviikon 37 täytyttyä. Tutkimuksessa kuitenkin osoitimme, että myös 37 ja 38 raskausviikoilla syntyneillä ADHD:n riski oli lievästi kohonnut verrattuna lasketussa ajassa syntyneisiin lapsiin. Tämä saattaa heijastaa aivojen keskeneräistä kehitystä, toteaa julkaisun pääkirjoittaja, tutkija Minna Sucksdorff, joka toimii myös erikoistuvana lääkärinä Tyksin Lasten ja nuorten klinikalla.
 
Tutkijat osoittivat myös sikiön kasvuhäiriön lisäävän myöhempää ADHD-riskiä. Kohonnut riski oli nähtävissä niilläkin niukasti kasvaneilla lapsilla, jotka eivät vielä täyttäneet perinteisesti käytettyjä kasvuhäiriön kriteereitä. Tutkijoiden mukaan huomionarvoista oli myös raskauden kestoon nähden poikkeuksellisen suurikokoisten lasten kohonnut riski myöhempään ADHD:hen.
 
– Kohdunsisäisen kasvun ajatellaan kuvastavan sikiön yleistä hyvinvointia. Kasvuhäiriön lisäksi epäsuotuisaa näyttää olevan myös liikakasvuisuuteen johtava raskausaika, Sucksdorff pohtii.

Riskien tunnistaminen auttaa hoitoon ohjaamista

Arviolta noin viisi prosenttia lapsista täyttää ADHD:n kriteerit. Vaikka ennenaikainen syntymä oli yhteydessä lapsen kohonneeseen ADHD-riskiin, vain pieni osa ADHD-potilaista on kuitenkaan ennenaikaisina syntyneitä tai huonosti raskausaikana kasvaneita lapsia. ADHD:lle altistavien tekijöiden tunteminen on silti tärkeää, sillä se edistää varhaisten oireiden tunnistamista ja hoitoon ohjausta.
 
Tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander pitää tuloksia merkittävinä.
 
– Lukuisilla raskaudenaikaisilla ja varhaisvaiheen terveystekijöillä näyttää olevan aiemmin tiedettyä suurempi vaikutus myöhempiin kehityksellisiin ongelmiin, Sourander painottaa.
 
Laajassa väestöpohjaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa oli mukana 48 676 lasta, joista 10 321 oli saanut ADHD-diagnoosin. Tutkittavat olivat syntyneet Suomessa vuosina 1991–2005. Löydökset vakioitiin lukuisten taustatekijöiden suhteen. Tulokset julkaistiin hiljattain Pediatrics-lehdessä
 
Tutkimus on osa Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Finnish Prenatal Study-tutkimusta, joka kartoittaa raskaudenaikaisia ja lapsen varhaisen kehityksen yhteyksiä neuropsykiatrisiin häiriöihin.
 

Tutkimusartikkelin tiivistelmä

Asiasana:
Tagit: