in English
 
 
Tutkimus selvitti raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeaikaisten riskitekijöiden yhteyttä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön (Väitös: LL Roshan Chudal, 28.5.2015, lastenpsykiatria)
​Turun yliopiston tiedote 22.5.2015
 
Tutkimukset ovat osoittaneet, että monet riskitekijät hedelmöityksestä varhaislapsuuteen ovat yhteydessä psykiatristen häiriöiden kehittymiseen myöhemmällä iällä.

– Tutkimukseni taustalla on kasvava kiinnostus kaksisuuntaisen mielialahäiriön varhaisiin riskitekijöihin. Aihetta on myös tutkittu melko vähän, Chudal sanoo.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on vakava mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy maanisia jaksoja ja masennusjaksoja. Se on maailmanlaajuisesti yksi eniten toimintakyvyn laskua aiheuttavista sairauksista. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla henkilöillä on myös kohonnut riski itsemurhaan.

Vain peruskoulun käyneiden äitien jälkikasvulla oli kohonnut riski sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Tämä viittaa siihen, että jälkikasvun psykiatrisessa sairastuvuudessa on eroja vanhempien koulutustasosta riippuen.

Itä- tai Etelä-Suomessa syntyneiden henkilöiden riski sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön myöhemmällä iällä oli suurempi verrattuna muualla Suomessa syntyneisiin henkilöihin. Tämä viittaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön taustalla olevien geneettisten ja ympäristötekijöiden aluekohtaiseen vaihteluun.
Sekä nuorien että vanhojen isien jälkikasvulla oli suurentunut riski sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.

– Iäkkäämpien isien lasten kohonneen riskin syynä voi olla isien siittiöissä tapahtuvat uudet mutaatiot, joiden määrä kasvaa iän myötä. Isän ikään liittyvät riskitekijät ovat olennaisia erityisesti, koska useimmissa teollisuusmaissa vanhemmiksi tullaan yhä vanhempina.

Myös syntyminen suunnitellulla keisarileikkauksella yhdistyi kohonneeseen riskiin sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Chudalin mukaan yhteyden taustalla ovat todennäköisemmin keisarileikkauksen valitsevien äitien geneettiset piirteet (esimerkiksi taipumus ahdistuneisuushäiriöihin), jotka periytyvät jälkikasvulle, kuin se, että keisarileikkaus itsessään olisi riskitekijä jälkikasvun kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle.

Väitöskirja perustuu Finnish Prenatal Study of Bipolar Disorders -nimiseen tapaus-verrokki tutkimukseen, jonka aineisto on kerätty useista kansallisista rekistereistä. Tutkimuksen kohteena olivat kaikki Suomessa vuosien 1983–1998 välillä syntyneet henkilöt, joilla valtakunnallisen hoitoilmoitusrekisterin (HILMO) mukaan oli diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö vuoden 2008 loppuun mennessä (N= 1887).

– Tämän tutkimuksen löydökset ovat lisänneet ymmärrystämme kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskitekijöistä, jotka liittyvät raskausaikaan ja synnytykseen. Jatkossa tutkimuksen tulisi pyrkiä tarkastelemaan perintötekijöiden ja raskausajan ja muiden varhaisten ympäristötekijöiden yhteisvaikutusta psykiatristen sairauksien, mukaan lukien kaksisuuntaisen mielialahäiriön synnyssä, Chudal sanoo.

***

Torstaina 28. toukokuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Externum-Sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku) julkisesti tarkastettavaksi MBBS, MPH Roshan Chudalin väitöskirja Prenatal and perinatal risk factors for bipolar disorder (Kaksisuuntaisen mielialahäiriön pre- ja perinataaliset riskitekijät). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Erkki Isometsä Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Andre Sourander Turun yliopistosta.

MBBS, MPH Roshan Chudal on syntynyt vuonna 1982 Nepalissa ja kirjoittanut siellä ylioppilaaksi 1998. Master of Public Health (MPH) -tutkinnon Chudal suoritti 2013 Itä-Suomen yliopistossa. Hän toimii tutkijana Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa. Väitös kuuluu lastenpsykiatrian alaan.
 
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/104453
Asiasana:
Tagit: