in English
 
 
FIPS-tutkimukset

Finnish Prenatal Study (FIPS) on väestöpohjainen epidemiologinen rekisteri- ja seerumitutkimus, jossa selvitetään äidin raskaudenaikaisen terveydentilan ja lapsen varhaisen kehityksen yhteyksiä mielenterveyden häiriöihin. Laajan seerumi- ja rekisteriaineiston ansiosta FIPS-hanke tuottaa tilastollisesti poikkeuksellisen tarkkaa ja luotettavaa tutkimustietoa useista eri neuropsykiatrisista häiriöistä.

Tutkimushankkeen tavoitteet

  • Tuottaa luotettavaa uutta tietoa neuropsykiatristen häiriöiden varhaisista riskitekijöistä.
  • Löytää keinoja neuropsykiatristen häiriöiden ennaltaehkäisyyn elämän varhaisvaiheessa.
  • Lisätä valtakunnallista tietämystä raskausajan ja lapsuusiän terveyden, kasvun ja kehityksen yhteyksistä myöhemmin ilmeneviin neuropsykiatrisiin häiriöihin.

Tutkimuksen eteneminen

Tutkimusohjelma käynnistyi keväällä 2009 autismitutkimuksella, ja skitsofreniaa sekä kaksisuuntaista mielialahäiriötä koskeva osuus alkoi syksyllä 2010. 
 
Vuonna 2012 tutkimus laajeni masennuksen, ahdistuneisuushäiriöiden, syömishäiriöiden, aktiivisuuden ja tarkkavaisuuden häiriöiden, Touretten syndrooman, pakko-oireisen häiriön ja epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön osatutkimuksiin.

Aineisto

Seerumiepidemiologisena tutkimuksena FIPS on mittavin suomalaiseen äitiyskohorttiin pohjautuva raskaudenaikaisten riskialtistusten tutkimus, mitä koskaan on toteutettu.
  • Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella otetut näytteet käsittävät 1,5 miljoonaa raskautta, mikä tarkoittaa yli 98 prosenttia suomalaisnaisista, joiden yksi tai useampi raskaus ajoittuu vuosiin 1983-2007.
  • Joukosta on hierarkkista tapaus-verrokkiasetelmaa käyttäen poimittu hoitoilmoitusrekistereistä identifioidut tautitapaukset sekä väestötietojärjestelmästä terveet verrokit.
  • Seeruminäytteistä tutkitaan sikiön altistuksia mm. äidin infektioille, hormonitoiminnalle ja päihteidenkäytölle.
  • Laboratorio-osuus toteutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen neuvolaserologian laboratoriossa Oulussa. 
Kattava kansallinen rekisteriaineisto puolestaan käsittää äitiys- ja lastenneuvolatietoa raskauden kulusta, raskausajan ja vastasyntyneiden komplikaatioista, synnynnäisistä epämuodostumista, kasvusta ja kehityksestä sekä perheenjäsenten mielenterveystaustasta.
 
Merkittävän panoksensa tutkimustyölle ovat antaneet Suomen kunnat, joista valtaosa on osallistunut tiedonkeruuseen.

Työryhmä

Professori Andre Sourander, professori Mika Gissler, Roshan Chudal, David Gyllenberg, Susanna Hinkka-Yli-Salomäki, Jukka Huttunen, Elina Jokiranta-Olkoniemi, Katja Lampi, Päivi Polo, Terja Ristkari, Dan Sucksdorf, Auli Suominen, Laura Timonen-Soivio, Juha-Pekka Virtanen.

Väitöskirjatyöntekijät

Petteri Joelsson,  Susanna Leivonen

 

Asiasana:
Tagit: