in English
 
 
Hyvin pienipainoisena syntyneiden keskosten kognitiivinen kehitys varhaislapsuudesta kouluikään

(väitöskirjatyön tiivistelmä)

Taustaa: 

Keskoset ovat täysiaikaisina syntyneitä lapsia suuremmassa riskissä kognitiivisen kehityksen vaikeuksille. Keskosten kehitysennuste on parantunut hoidon kehittyessä, mutta vaihtelee eri maissa syntyneiden lasten välillä. Keskosten vanhemmille olisi tärkeää pystyä tarjoamaan ajantasaista ja alueellisesti kerättyä tietoa kehitysennusteesta. Kehitysseuranta antaa sairaaloille mahdollisuuden arvioida hoitokäytännöissä tapahtuvien muutosten vaikutusta.

Tavoitteet: 

Tutkimuksen tavoitteena oli seurata vuosina 2001-2006 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hyvin pienipainoisina (sp <1501g) syntyneiden lasten kognitiivista kehitystä varhaislapsuudesta kouluikään.

Aineisto:

Tutkimuksessa olivat mukana kaikki Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosien 2001 ja 2006 aikana syntyessään <1501g painavat lapset sekä heille kerätty täysiaikaisina syntyneiden lasten verrokkiryhmä.

Menetelmät:

Lasten kognitiivista kehitystä arvioitiin 2 ja 5 vuoden iässä ikätasoon sopivilla standardoiduilla menetelmillä. Lisäksi kerättiin tietoa merkittävistä neurologisista vammoista. Kehityksen taustatekijöistä tutkittiin erityisesti raskauden ja imeväisiän aikaisia muuttujia, varhaisia aivokuvantamislöydöksiä sekä varhaista itkukäyttäytymistä. Lukemaan oppimista edeltäviä valmiuksia arvioitiin 5-vuotiaana.

Tulokset: 

Tässä aineistossa mukana olleiden keskosten neurologinen ja kognitiivinen kehitysennuste olivat parempia kuin mitä kansainvälisissä tutkimuksissa on raportoitu. Etenkin CP-vammaa ja kehitysvammaa esiintyi vähemmän. Monet keskoset kärsivät kuitenkin lievemmistä ongelmista, jotka saattavat näkyä myöhemmin oppimisvaikeuksina koulussa. Varhaiset vaikeat aivolöydökset ja imeväisiän sairastavuus olivat keskeisiä riskitekijöitä kehitykselle. Varhaisvaiheessa itkuisemmat keskoset eivät olleet riskissä kognitiivisen kehityksen ongelmille, mutta heillä oli myöhemmin muita keskosia enemmän motoriikan ongelmia. 

Kahden vuoden iässä arvioitu kognitiivinen kehitys oli vahvasti yhteydessä kognitiiviseen kehitykseen 5 vuoden iässä, mikä korostaa varhaisen kehitysseurannan merkitystä. Keskosilla havaittiin heikommat lukemista ennakoivat valmiudet viiden vuoden iässä kuin täysiaikaisina syntyneillä lapsilla. Tutkimusten tulosten perusteella voidaan suositella, että keskosia seurattaisiin sekä 2 että 5 vuoden iässä. Kehitysseuranta on tarpeellinen sekä perheen että palvelujärjestelmän laadun kehittämisen näkökulmasta.

Asiasana:
Tagit: