in English
 
 
Hankkeen toimintaperiaatteet

Satakunta-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja kaupungit sitoutuvat hankkeen toiminta periaatteisiin valintansa mukaan joko 5 tai 10 vuoden ajaksi. Hankkeeseen osallistujat allekirjoittavat puitesopimuksen Turun yliopiston kanssa. Sopimusten liitteisiin kirjataan tarkemmin hankkeen yhteydessä käytettävät menetelmät ja niiden kustannusrakenne.

Untitled.png

 

Mitä rakennuksia Satakunta-hanke koskee?

SATAKUNTA-hanke koskee pääasiassa julkisia rakennuksia, kuten kouluja, päiväkoteja, sairaaloita ja muita hoitolaitoksia, palolaitoksia jne, mutta myös yksityiset työnantajat ja yritykset voivat liittyä mukaan. Myös valtion kiinteistöt kuten varuskunnat, poliisi- ja oikeuslaitos voivat liittyä mukaan.

Mihin osallistujat sitoutuvat?

Korjausinterventiot ja uudisrakentaminen toteutetaan TERVEET TILAT ’28-toimintaa, STM:n ja YM:n ohjeita ja oppaita sekä muita viranomaisohjeita noudattaen. Periaatteena ja tavoitteena on, että rakennukset saadaan kerralla kuntoon ja vältetään näennäiskorjauksia ja pelkkiä tiivistyskorjauksia. Materaalien valinnoissa tavoitteena on terveelliset ja turvalliset aiheiden yhdistelmät, vältetään biosideja, allergisoivia ja toksisia kemikaaleja ja haitalliseksi tiedettyjä vaihtoehtoja. Hyvä ilmanvaihto ja riittävä siivous otetaan huomioon.

Osallistuvat tahot sitoutuvat:

• Perusteellisiin peruskorjauksiin, jotka perustuvat rakennusten korjattavuusarvioon.

• Ilmanvaihtojärjestelmän tauottomaan käyttöön. Laitteiden tulee olla aina päällä ainakin pienellä teholla.

• Ilmanvaihtojärjestelmät nuohotaan säännöllisesti ja ilmanvaihtojärjestelmien suodattimet vaihdetaan säännöllisesti 3-4 kertaa vuodessa.

• Työpaikkakäynnit tehdään säännöllisesti.

• Riskinarviointitarkastukset kouluissa ja päiväkodeissa tehdään säännöllisesti vähintään 3 v välein.

• Vesivahingot ja kosteusvauriot korjataan viipymättä, niin vältytään mikrobivaurioilta.

• Radonmittaukset tehdään kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa 1. kerroksessa.

• Tehdään käyttäjien terveysseuranta säännöllisesti samassa rytmissä riskinarvioinnin kanssa ja työpaikkakäyntien kanssa.

• Korjausten onnistumista seurataan oirekyselyjen avulla 1-3 vuoden välein.

• Terveystutkimukseen osoitetaan rahoitus korjausrakentamisen budjetista esim. 0.4 %.

• Jo sairastuneille järjestetään erityisen terveet tilat, etäopetus tai allergeenivapaat tilat.

• Pahimmin sairastuneille (esim. opettajille) pyritään järjestämään korvaavaa työtä, etätyötä tai muuta kuntouttavaa työtä (voi opettaa jo sairastuneita lapsia tai ohjata tutorina toista työntekijää), opettaa tai antaa vertaistukea

• Julkisiin tiloihin valitaan helposti siivottavat pinnat ja materiaalit (kouluissa ja päiväkodeissa erityisen tärkeää) ja siivouksessa käytetään turvallisia hajustamattomia tuotteita (ei biosideja)

• Yleisenä tavoitteena on yhteinen sitoutuminen hyvään rakentamisen laatuun, kuivaketju-, pölyn hallinta- ja kosteudenhallintasuunnitelmien toteuttamisen ja paremman suunnittelun ja tiukemman tilaajavastuun ja valvonnan avulla.

• Tilojen käyttäjät sitoutetaan hajusteettomuuteen siivouksessa, tekstiilien puhdistuksessa ja materiaalivalinnoissa

• SOTE-uudistuksen yhteydessä: työterveyshuollon parhaat toimintamallit otetaan käyttöön kouluterveydenhuollossa ja neuvolatyössä moniammatillisten tiimien työskentelyssä

• Ympäristöterveydessä toimintaperiaatteena on varhainen puuttuminen, varovaisuusperiaate ja validoidut interventiot.

Asiasana:
Tagit: