in English
 
 
TEM-Meri-hanke: Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua ennakkoluulottomien innovaatioiden ja arvoverkostojen vauhdittamana
​Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 29.9.2016

Suomen meriklusteri on monipuolinen kokonaisuus, jossa toimii laaja joukko hyvin erilaisia yrityksiä, joilla on osaamista, resursseja ja liiketoimintaa varsin erilaisissa toimintaympäristöissä ja markkinoilla. Klusterin toimintaympäristö on äärimmäisen kansainvälinen ja kohtaa jatkuvasti suoraan globaalia kilpailua.

Viime vuosien kehitys kuitenkin osoittaa Suomen meriklusterin elinvoimaisuuden, sillä siihen kuuluvat yritykset ovat hankalinakin aikoina osoittaneet kykyä muuntautua markkinoilla eri tavoin sekä suuntautuneet kansainvälisten yhteyksien rakentamiseen. Toimiminen useilla markkinoilla tasoittaa suhdannevaihteluista aiheutuvia heilahduksia, mikä on yksi meriklusterin vahvuuksista. Nyt laadittu klusteritutkimus jäsentää elinkeinot ja yritysryhmät, jotka tekevät liiketoimintaa merenkulusta tai merellisten luonnonvarojen hyödyntämisestä.

Tulokset käyvät ilmi Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua -raportista, joka on osa työ- ja elinkeinoministeriön meriteollisuuden ympäristön kehittämisohjelmaa (TEM-Meri-ohjelma). Tutkimuksen koordinoi ja sitä rahoitti Meriliitto ry. yhdessä alan toimijoiden kanssa. Tutkimustyön ovat tehneet Turun yliopiston Brahea-keskus ja kauppakorkeakoulun yksiköt.

Merisektoriin liittyvien toimintojen yhteenlaskettu liikevaihto (tarkastelussa 1 500 osakeyhtiömuotoista suomalaista meriklusteriyritystä) vuonna 2014 oli noin 12,7 mrd. euroa. Pelkästään alan suomalaisissa yrityksissä työskenteli suoraan merisektoriin liittyvissä toiminnoissa 48 400 henkilöä. Suomen meriklusterin yritykset toimivat enimmäkseen kuudessa päämarkkinasegmentissä, jotka ovat rahtiliikenne, risteilyliikenne, autolautta- ja ro-ro-liikenne, öljyn ja kaasun offshore-tuotanto, uusiutuvan energian offshore-tuotanto ja julkinen kysyntä. Koko meriklusterin arvonlisäykseksi tarkastellusta yritysjoukosta arvioitiin 3,8 mrd. euroa.

Tulevaisuuden mahdollisuuksina meriklusterissa nähdään tietyt erikoisalueet, kuten arktinen osaaminen, akkuteknologia ja hybridiset energiaratkaisut. Orastavia ilmiöitä tai yllättäviä muutoksia saattaa löytyä esimerkiksi merten biotalouteen liittyvistä korkean lisäarvon tuotteista, teollisista symbiooseista tai tuotanto-palveluketjun innovatiivisesta paketoinnista.

– Digitalisaatio lisääntyy kaikilla meriklusterin toimialoilla ja toiminnoissa laivanrakennuksesta alusten operointiin ja lastinkäsittelyyn luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Koko meriklusteria poikkileikkaava kehitys on IT-alan merkityksen kasvu, kuvailee erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopistosta.

– Digitalisaation vauhdittaminen on nostettu hallitusohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi. Sillä on vahva rooli myös suomalaisen meriklusterin kilpailukyvyn kehittämisessä. Miehittämättömän meriliikenteen ekosysteemin rakentaminen on osoitus siitä, että meillä on rohkeutta tarttua vaativiin tulevaisuuden hankkeisiin, sanoo elinkeinoministeri Olli Rehn. Uusi ekosysteemi tuo yhteen alan globaalit edelläkävijät ja ketterät startupit kehittämään maailman ensimmäistä miehittämätöntä meriliikenneratkaisua. Tätä vauhditetaan Tekesin Arktiset meret -ohjelmassa sekä suomalaisten yliopistojen ja VTT:n tutkimusosaamisella.

– Meriklusterin haasteina tulevaisuudessa nähdään keskeisesti sekä osaavan työvoiman että rahoituksen saannin turvaaminen. Hintakilpailukyvyn, kannattavuuden ja erityisesti merenkulussa nykyisten kilpailuedellytysten säilyttäminen on keskeistä kovassa kansainvälisessä kilpailussa, kertoo puheenjohtaja Mikko Niini Meriliitosta. On hienoa, että klusteriselvitys jälleen saatiin tehtyä, kun edellisestä on jo kymmenen vuotta. Tietojen päivittäminen useammin pitäisi saada myös järjestetyksi, toteaa Niini

Tällä hetkellä Suomen meriklusteria piristää meriteollisuus, jossa työpaikkoja suomalaisille verkostoyrityksille luovat risteilyalus- ja matkustaja-autolauttamarkkinat. Laskussa ovat offshore-, rahtialus- ja tankkerimarkkinat, mikä vaikuttaa alan suuriin suomalaisiin teknologiatoimittajiin. Kiristyvien ympäristösäädösten myötä vihreät eli vähäpäästöiset alukset ovat nyt asiakkaiden ostoslistan kärjessä, mikä lisää kysyntää suomalaiselle teknologia- ja digiosaamiselle ja -osaajille. Merenkulussa ja laivanrakentamisessa tulee ”softa” olemaan aiempaa isommassa roolissa, sillä myös sen avulla aluksista saadaan vihreämpiä.

– Meriklusteri näyttää mallia muillekin aloille, miten kaikkia alan toimijoita hyödyttävä uudistuminen tehdään ekosysteeminä. Siinä kilpailijat tekevät keskenään ennakkoluulotonta yhteistyötä, mikä tuottaa suomalaisyrityksille kilpailuetua ja korkeaan osaamiseen perustuvia työpaikkoja, sanoo ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä. Lundström kiittää liikenne- ja viestintäministeriötä vahvasta yhteistyöstä meriliikenteen ekosysteemin luomisessa.​

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Mikko Niini, Meriliitto, puh. 0400 322 747

Erikoistutkija Tapio Karvonen, Turun yliopisto, puh. 040 779 9482

Neuvotteleva virkamies Janne Peltola, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 050 396 0142​

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 3.10.2016 10:10 ,  Päivitetty 3.10.2016 10:17

​​Lataa raportti tästä