in English
 
 
Puutiaiset
​Vasemmalla ns. tavallinen puutiainen (Ixodes ricinus) ja oikealla taigapunkki eli Siperian puutiainen (Ixodes persulcatus). Molemmat ovat aikuisvaiheen naaraita kuvattuna ennen veriateriaa. Kuvat (C) Veikko Rinne, Turun yliopisto, biologian laitos, eläinmuseo.

Puutiaisten esiintyminen Suomessa

Ixodes -suvun punkit eli puutiaiset ovat runsastuneet voimakkaasti Suomessa ja muualla Euroopassa. Syyksi tähän arvellaan globaalin ilmastonmuutoksen vaikutusta joko suoraan puutiaisiin ja/tai niiden isäntäeläimiin.

Suomessa esiintyy kaksi ihmiselle haitallista puutiaislajia: tavallinen puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapunkki eli Siperian puutiainen (Ixodes persulcatus). Taigapunkki ja tavallinen puutiainen näyttävät paljain silmin katsottuna samanlaisilta ja ne pystyvät elämään luonnossa samoilla alueilla. Molemmilla lajeilla on myös samat isäntäeläimet: luonnonvaraiset nisäkkäät, lemmikki- ja kotieläimet sekä ihminen.

Turun ympäristö ja Saaristomeren saaret ovat perinteisesti olleet maamme pahinta puutiaisaluetta. Puutiaisten yleistä levinneisyyttä ei kuitenkaan oltu kartoitettu sitten 1950-luvun ennen kuin Turun yliopistot puutiaistutkijat selvittivät nykytilanteen vuoden 2014 kansalaiskyselyllä. Levinneisyyskarttaan on merkitty kansalaisten kertomat puutiaishavainnot. Tämän kyselytutkimuksen yhteydessä ei kerätty puutiaisnäytteitä, joten havaintopisteistä ei voi sanoa, edustavatko ne tavallista puutiaista vai taigapunkkia.

Puutiaisten levittämät taudit

Puutiaiset levittävät vaarallisia tauteja: bakteeriperäistä borrelioosia ja virusperäistä puutiaisaivotulehdusta. Jälkimmäistä vastaan on olemassa tehokas rokote. Bakteerien aiheuttamia infektioita hoidetaan antibiooteilla.  

Asiasana:
Tagit:


 

 Muualla puutiaisista

 

​Asiantuntijoiden kirjoittama "Kuka pelkää punkkia?" (Duodecim 2015) sisältää kysymyksiä ja vastauksia puutiaisista ja niiden levittämistä taudeista 

 



Kolme paria parittelevia puutiaisia (iso vertaimenyt on naaras ja pienempi on koiras)

 
Aikuinen puutiaisnaaras voi munia yli 2000 munaa

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

 Tilaa RSS:
RSS
Seuraa meitä: 
   
© Turun Yliopisto