in English
 
 
Tutkimus biologian laitoksella

Laaja-alaisen tutkimuksemme piiriin kuuluvat niin solunsisäiset kuin ekosysteemitasoiset biologiset ilmiöt. Monet hankkeistamme ovat aidosti moniulotteisia ja sisältävät paitsi eri biologian aloja myös yhteistyötä muiden tieteenalojen kanssa.   

Biologian laitos osallistuu kahteen Turun yliopiston strategian vahvuusalaan: Ekologisten vuorovaikututusten ja ekologisen genetiikan tutkimus ja Molekulaaristen biotieteiden tutkimus. Laitoksella työskentelee kaksi Suomen Akatemian akatemiaprofessoria. Ekologian ja evoluutiobiologian tutkimus laitoksella on arvioitu Suomen akatemian tieteenala-arvioinnissa 2012 (pdf). 

Huippuyksiköt, tutkimuskoalitiot ja Suomen Akatemian rahoittamat hankkeet




Tundraekosysteemin tutkimuksen huippuyksikkö, Prof. Lauri Oksanen, Prof. Erkki Korpimäki, Prof Pekka Niemelä - Hankkeessa tutkitaan ravintoverkkodynamiikka ja ilmaston muutoksen kasvillisuusvaikutuksia tundralla. Ekologinen tutkimus kytkeytyy myös saamelaiskulttuurin tutkimukseen.

 ​


Ilmansaasteiden vaikutukset lintuihin, Dos. Tapio Eeva - Projekti selvittää ilmansaasteiden vaikutuksia luonnonvaraisiin lintuihin. Tutkimuksen päämääränä on saada tietoa erityisesti ympäristön saastumisen ekologisista vaikutuksista. Keskeinen kysymys on miten ympäristön saastuminen vaikuttaa välillisesti lintuihin hyönteisravinnon kautta.

 


Geneettisen muuntelun ja trofiatasojen välisten kaskaadien merkitys Itämeren litoraaliyhteisöiden säätelyssä. Prof. Veijo Jormalainen - Perustajalajeilla on erityisrooli yhteisöjen rakenteen ja toiminnan säätelijöinä. Itämeren kivikkorantojen tärkein perustajalaji on rakkolevä ja sillä elävät yhteisöt. Pyrimme ymmärtämään biodiversiteettiä toisaalta perustajalajin geneettisen monimuotoisuuden, toisaalta ylhäältä alaspäin (pedot > kasvin- ja levänsyöjät > kasvit ja levät) suuntautuvien trofiatasojen välisten säätelyvaikutusten kautta.

 


​Itämeren lajiston adaptiivinen potentiaali ilmastonmuutoksen haasteessa. Prof. Veijo Jormalainen (osana konsortiota, jota koordinoi Prof. Kerstin Johannesson, Göteborgin yliopisto) - Eliöt voivat reagoida ympäristömuutoksiin paitsi leviämisalueiden muutoksilla myös sopeutumalla uudenlaisiin olosuhteisiin. Tutkimme eliöiden sopeutumiskykyä ja pyrimme ennustamaan tulevaisuuden levinneisyysalueita muutaman Itämeressä tyypillisen mallilajin avulla.




Puutiaisten ja niiden kantamien taudinaiheuttajien esiintyminen Suomessa, Dos. Tero Klemola - Turun yliopiston puutiaisprojekti tutkii monipuolisesti puutiaisten biologiaa ja puutiaisvälitteisiä tauteja. Tieteellisen tutkimuksen lisäksi panostamme julkiseen tiedottamiseen puutiaisten terveysriskeistä.     

Afun_verg.jpg

​Selkärankaisten ekologian tutkimusryhmä, Prof. Erkki Korpimäki, Apulaisprofessori Jon E. Brommer, Dos. Esa Lehikoinen, Dos. Toni Laaksonen, Dos. Vesa Selonen, Dos. Samuli Helle ja Dos. Robert L. Thomson - Ryhmän jäsenet tutkivat ekologian ja evoluutiobiologian peruskysymyksiä selkärankaisilla (mukaan lukien ihmispopulaatiot). Monissa tutkimuksissa ympäristömuutosten vaikutukset tutkimuslajeihin ovat merkittävässä roolissa ja monissa on soveltavia näkökulmia.




​Viestintää soluissa ja sukkulamadoissa, Dos. Päivi Koskinen - Tutkimusryhmämme selvittää Pim-kinaasien ja niiden substraattien fysiologisia vaikutuksia solujen kasvuun, aineenvaihduntaan ja liikkuvuuteen. Käytämme myös C. elegans –sukkulamatoja tutkiaksemme evolutiivisesti säilyneitä viestintäreittejä, jotka säätelevät aistinvaraista käyttäytymistä ja ympäristövasteita.



Metsäekosysteemien hyönteisherbivoria, Dos. Mikhail V. Kozlov - Tutkijat ovat usein keskittyneet suhteelliseen lyhytkestoisiin mutta laaja-alaisia lehvästö- ja metsävaurioita aiheuttaviin kasvinsyöjähyönteisten joukkoesiintymiin. Samalla on kuitenkin unohdettu jatkuvasti metsäekosysteemeihin vaikuttava ns. taustaherbivoria. Yhdistämällä kokeellisen ja havainnoivan tutkimuksen yhdessä jo julkaistujen aineistojen meta-analyysin kanssa, tutkimusryhmämme selvittää sekä maanpäällisen että maanalaisen herbivorian (l. kasvinsyönnin) määrää ja sen vaikutuksia metsäekosysteemien rakenteeseen ja tuottavuuteen. Mallinnuksen keinoin pyrimme ennustamaan taustaherbivorian merkitystä Pohjois-Euroopan metsille erilaisten ilmastonmuutosennusteiden valossa.




​​Geographic variation in the impacts of land use changes on ecosystem stability (GILES), Dos. Mikhail V. Kozlov - Ilmastonmuutos, maankäyttö ja kasvinsyöjähyönteiset uhkaavat globaalia puuntuottoa. Projekti tutkii maankäytön merkitystä kasvien, kasvinsyöjähyönteisten ja hyönteisyöjälintujen vuorovaikutuksissa eri puolilla maapalloa. Tunnistamme tekijöitä, jotka vaikuttavat ekosysteemien vakauteen, ja alueita, joilla luonnonmukaiset ja ylläpidetyt ekosysteemit ovat herkimpiä ympäristömuutoksille.




Luonnonvalinta nykyisissä ihmisyhteisöissä, Akatemiaprofessori Virpi Lummaa tutkii luonnonvalintaa nykyihmisyhteisöissä. Hän selvittää, miten moderni ympäristö vaikuttaa ihmisen evoluutioon tai miten syntyvyyden ja kuolleisuuden nopeat muutokset vaikuttavat valintaan. Lähteinään Lummaa käyttää suomalaisista kirkonkirjoista yli 350 vuoden eli yli 12 sukupolven ajalta kerättyä väestötieteellistä aineistoa osoittaakseen, miten valinta on muuttunut yhteiskunnan modernisoituessa.






Norsuprojekti, Akatemiaprofessori ​Virpi Lummaa tutkii vanhenemisen evoluutiota ja siihen liittyvien terveyden, eloonjäämisen ja lisääntymismenestyksen erojen syitä ja variaatiota käyttäen tutkimusorganismina pitkäikäistä nisäkästä, aasiannorsua. Myanmarin työläisnorsuista 1920-luvulta alkaen kerätty demografinen tieto yhdistetään tutkimusryhmän norsuista keräämään fyysiseen, fysikaaliseen ja käyttäytymisdataan. Norsututkimus liittyy teemaltaan osin prof. Lummaan ihmistutkimukseen, jossa hän hyödyntää 1720-luvulta asti olevia ihmisyhteisöjen väestötieteellisiä tietoja sekä mm. ympäristö- ja taustatekijöitä niiden takana.
Slide1.jpg


Ympäristö- ja evoluutiofysiologian tutkimusryhmä​, Prof. Mikko Nikinmaa - Tutkimusryhmä selvittää happipitoisuuden muutoksien, lämpötilan nousun ja ympäristön rehevöitymisen sekä ympäristömyrkkyjen vaikutuksia ennen kaikkea kaloihin, mutta myös muihin selkärankaisiin. Tärkeä näkökulma on selvittää, miten eläimet reagoivat, kun useita ympäristöstressejä esiintyy samanaikaisesti. Tehtävä työ selvittää Itämeren pilaantumisen ja ilmastomuutoksen aiheuttamien elintoimintojen häiriöiden mekanismeja ja eläinten mahdollisuuksia sopeutua muuttuvaan ympäristöön. Tutkimusta tehdään molekyylitasolta, jossa selvitetään ympäristösope​utumien molekyläärisiä mekanismeja, ekosysteemitasolle asti, jossa tutkitaan miten molekyylitason mekanismeja käytetään hyväksi luonnonpopulaatioiden sopeutuessa muuttuvaan ympäristöön.


Ekologisen yhteisön vaste ympäristömuutokseen, Prof. Kai Norrdahl - Hanke selvittää, miten pienialainen ympäristönmuutos muuttaa eliöyhteisön rakennetta. Keskeinen kysymys on, voiko ympäristönmuutoksen vaikutuksia ennustaa paikallisen eliöyhteisön tasolla.
Pikkukuvaesikatselu

Evoluutioluonnonsuojelugenetiikka, Akatemiaprofessori Craig Primmer - Miten lajit reagoivat ympäristömuutokseen? Millaista monimuotoisuutta tulee turvata, jotta lajien sopeutumisen edellytykset säilyvät? Millaisella nopeudella sopeutumista tapahtuu? Näihin keskeisiin kysymyksiin voidaan löytää vastauksia evoluutioluonnonsuojelu-genetiikan avulla. Tutkimusohjelmani soveltaa uusimpia evoluutiogenetiikan ja -genomiikan menetelmiä luonnollisissa ja kokeellisissa vesiekosysteemeissä. 






Populaatiodynamiikka ja ympäristön vaihtelu, Dos. Satu Ramula - Tutkimme eri eliöryhmien ja lajien strategioita selvitä ympäristössä tapahtuvasta ajallisesta vaihtelusta. Populaatiomallien ja pitkäaikaisaineistojen perusteella pyrimme ennustamaan, mitkä eliöryhmät ovat erityisen alttiita ympäristön vaihtelulle ja mitkä puolestaan saattavat hyötyä siitä.

DNA:n transpositio: evoluutio, mekaniikka ja genomiikkasovellukset, Prof. Harri Savilahti



 


Amazon Research Team, Dos. Hanna Tuomisto - Amazon-tutkimusryhmä on tehnyt pitkäjänteistä monitieteistä tutkimusta trooppisten sademetsien ominaispiirteiden ymmärtämiseksi. Huomiota kiinnitetään erityisesti kasvillisuuden monimuotoisuuteen sekä kasvi- ja eläinlajien esiintymiseen vaikuttaviin tekijöihin. Evoluutiohistoriaan ja lajiutumiseen liittyviä kysymyksiä selvitetään sekä kasveilla että hyönteisillä. Oleellisessa asemassa on myös Amazonian geologisen historian ymmärtäminen eliömaantieteellisten ja evolutiivisten ilmiöiden selittäjänä, sekä kaukokartoitusmenetelmien käyttö laaja-alaisessa biodiversiteetin kartoittamisessa.




Aquatic Molecular Ecology and Genomics, ​Dos. Anti Vasemägi - My research focuses on evolutionary and ecological questions in aquatic organisms. I am interested in understanding the relationships between genotype and phenotype, genetic basis of adaptation and how contemporary natural- and human-induced selection works on ecological time-scales.








Kielievoluutio (BEDLAN), FT Outi Vesakoski - Monitieteinen BEDLAN-tutkimusryhmä perustettiin vuonna 2009 Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistojen biologien ja kielitietelijöiden välille. BEDLANissa sovellamme evoluutiobiologian teorioita ja tutkimusmenetelmiä selittämään kielessä esiintyvän vaihtelun muotoutumista murteiksi, lähisukukieliksi ja edelleen erillisiksi kieliksi. Tarjoamme uuden näkökulman kielen variaation tutkimiseen selvittämällä uralilaisten kielten kehittymistä ja kielihistoriaa makroevolutiivisessa viitekehyksessä ja toisaalta murteiden muodostumista mikroevolutiivisessa viitekehyksessä. Lisää...

  

 


Colour polymorphism and population dynamics of a leaf beetle, Dos. Elena L. Zvereva - Tutkimuksen tavoitteena on testata ennustetta (ns. Chitty:n hypoteesi), vaikuttaako luonnonvalinta eläinkantojen sykliseen kannanvaihteluun. Tutkimuslajimme on polymorfinen lehtikuoriainen Chrysomela lapponica.

PhyloGlobe.gif




​Eliökunnan monimuotoisuus ja evoluutio, Eläinmuseo, Kasvimuseo ja Åbo Akademin biologiset kokoelmat. Paljonko lajeja on maapallolla? Miten eri eliöryhmät ovat kehittyneet historiansa aikana? Eläinmuseon ja kasvimuseon tutkimusprojektit selvittävät luonnon monimuotoisuuden peruskysymyksiä nykyaikaisilla menetelmillä. Tutkimuksen painoalat ovat taksonomia, systematiikka ja eliömaantiede. Tutkimusta tehdään eri eliöryhmillä niin maastossa, mikroskoopin äärellä kuin molekyylilaboratorioissakin. Tutkimuksen ja opetuksen tukena ovat kattavat tieteelliset eliökokoelmat, joissa on yhteensä noin 5 miljoonaa eri puolilta maailmaa kerättyä näytettä.​ 


 

Asiasana:
Tagit: