in English
 
 
Eläinmuseo

Turkulaisen lajistotutkimuksen historia ulottuu yllättävän pitkälle. Nykyaikaisen lajistotutkimuksen virallisena alkuna pidetään ruotsalaisen luonnontieteilijä Carolus Linnaeuksen (1707–1778) suorittamaa eliökunnan luokittelutyötä. Turussa eläinlajien tutkimus alkoi samoihin aikoihin Linnaeuksen kanssa, kun Turun akatemian Isaac Uddman (1731–1781) väitteli tohtoriksi lääketieteessä vuonna 1753. Uddman mainitsi väitöskirjansa esipuheessa Turun seudun hyönteislajimääräksi jo huikeat 1200. Neljä vuotta väitöksensä jälkeen hän siirtyi Upsalan yliopistoon itse Linnaeuksen oppilaaksi.

Turun akatemialla oli siis jo varhain linkkejä taksonomian ja systematiikan kansainväliseen tutkimukseen. Uddmanin jälkeen Turussa työskenteli monia merkittäviä tiedemiehiä, esimerkiksi Carl Reinhold Sahlberg (1779–1860), jotka kartuttivat kokoelmia edelleen. Sahlbergia pidetään edelleen yhtenä maailman merkittävimmistä hyönteistieteilijöistä. Turun palo (1827) tuhosi valitettavasti myös suuren osan luonnontieteellisestä kansalliskokoelmastamme. Vain muutama nykyään Turun yliopiston eläinmuseolla säilytettävä Sahlbergin hyönteiskaappi jäi jäljelle kertomaan suomalaisen lajistotutkimuksen alkupäivistä. Tarinan mukaan reippaat ylioppilaat pelastivat opettajansa kaapit palon uhatessa niitä.

Nykyisin pääosa maailmalla suoritettavasta lajistotutkimuksesta keskittyy luonnontieteellisiin museoihin. Tutkimuksen kannalta erityisen merkittävää on, että Turun yliopiston eläinmuseon suorittama tutkimus keskittyy eläinryhmiin, joita tutkitaan melko vähän muualla maailmassa.

Eläinmuseon kokoelmien näytteistä suuri osa on peräisin alueilta, joiden tuntemus on vielä hyvin vähäistä. Kokoelmat sisältävät tuhansia tieteellisiä eläinnäytteitä esimerkiksi Alaskasta, Amazoniasta, Afrikan itäpuolella sijaitsevilta Seychellien saarilta, Kanadan arktisilta alueilta, Siperiasta, Tyynen valtameren saarilta, Vietnamista ja Välimereltä. Kokoelmissa on runsaasti aineistoja, jotka ovat erityisen arvokkaita niin maapallon lajistoselvityksen kuin esimerkiksi evoluutio- ja suojelubiologian kannalta.

Tutkimus-, opetus- ja kokoelmatyön lisäksi tarjoamme monipuolisia yleisöpalveluita, joihin kuuluvat esimerkiksi eläinnäytteiden tunnistus sekä erityisesti lapsille suunnattu ympäristökasvatuksellinen näyttely- ja opastustoiminta.​


Tutustu näyttelyyn!

Haluatko nähdä maailman kauneimman perhosen, sademetsän suurimpia pistiäisiä tai elävän lintuhämähäkin? Tropiikin erikoisimmat niveljalkaislajit ovat esillä Turun yliopiston eläinmuseon uudessa näyttelyssä. Museon varhaisimpia kokoelmia 1800-luvun alusta voi tutustua historianäyttelyssä.


Aukioloajat ja saapuminen:

Eläinmuseon näyttelyihin voi tutustua arkipäivisin klo 8–16. 

Saapumisesta ja opastuksista pyydetään sopimaan etukäteen, yhteystiedot museomestari Veikko Rinne p. (02) 333 5774, veikko.rinne(at)utu.fi. Vierailulle ovat tervetulleita sekä erilaiset ryhmät että yksityishenkilöt.

Käyntiosoite: Eläinmuseo, Yliopistonmäki, 20100 Turku. Sisäänkäynti Luonnontieteiden talo I aula, 1. krs.


Eläinnäytteiden tunnistus:

Hyönteiset ja muut selkärangattomat: Veikko Rinne p. (02) 333 5774, veikko.rinne(at)utu.fi

Selkärankaiset: Ari Karhilahti p. (02) 333 5775, ari.karhilahti(at)utu.fi

Asiasana:
Tagit:
 

 In English

 

HENKILÖKUNTA
Sääksjärvi Ilari (laitoksen varajohtaja, museonhoitaja)
Vaht​era Varpu (amanuenssi)
Rinne Veikko (museomestari)
Teräs Anssi (museomestari, Åbo Akademi)
Karhilahti Ari (konservaattori)
Kulta-Sundqvist Anita (tutkimussihteeri)​

PROJEKTITUTKIJAT

TUTKIJATOHTORIT
Lahtinen Rauno

JATKO-OPISKELIJAT
Fritzén Niclas
Hopkins Tapani
Markkula Inkeri
Puhakka Liisa 
Rouhiainen Henna
Weijola Valter

PERUSTUTKINTO-OPISKELIJAT
Laaksonen Maija
Hopkins Johanna
Sormunen Jani

VIERAILEVAT TUTKIJAT
Haarto Antti
Jusoh Wanfaridah Akmal
Jussila Reijo
Koponen Seppo (emeritus)
Lehtinen Pekka T. (emeritus)
Niemelä Pekka (emeritus) 
Marusik Yuri
Penttinen Ritva (emerita)​
Salmela Jukka
Veijalainen Anu
Winqvist Kai