in English
 
 
Miksi opiskella matematiikkaa?

Matematiikan harjoittaminen on syntynyt yhteiskunnan käytännön tarpeista: kirjanpito kaupankäynnin yhteydessä ja maa-alueiden pinta-alojen määrittäminen ovat varhaisimpia, jo tuhansia vuosia sitten esiintyneitä sovelluksia. Uuden ajan kynnyksellä matematiikan kehittämiseen liittyi vahvasti tarve ymmärtää ja selittää fysikaalista maailmaa. Taivaankappaleiden liikkeet, sähkömagnetismi ja kvanttimekaniikka ovat ilmiöitä, joiden tarkemmaksi hahmottamiseksi on kehitetty merkittävä osa matematiikasta, jota kutsutaan differentiaali- ja integraalilaskennaksi.

Monimutkaisempien luonnonilmiöiden ja kulttuuristen asioiden kuten biologisten prosessien tai pörssikurssien heilahtelujen selittäminen on vaatinut matematiikan kehittämistä pidemmälle. Tätä on vaatinut myös automaattisen tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen kehittyminen: uudentyyppistä matematiikkaa tarvitaan tehokkaiden algoritmien suunnittelemiseksi ja analysoimiseksi, tiedon yksityisyyden takaamiseksi ja tiedonsiirtokanavalla vääristyneen informaation korjaamiseksi.

fermat.jpgKuten ylläolevasta katsauksesta käy ilmi, on matematiikka näkymättömänä mukana laajalti nykyajan yhteiskunnan toiminnassa ja rakenteissa. Kaupankäynti, rakennusala, navigointi, konetekniikka, radioliikenne, elektroniikka ja tietotekniikka ovat ihmisen toimintaa, joiden nykyaikainen muoto ei olisi mahdollista ilman pitkää matemaattisten rakenteiden ja tulosten kehittelytyötä. Matemaattisia tuloksia hyödynnetään luonnon- ja teknisten tieteiden ohella myös esimerkiksi lääketieteessä, yhteiskuntatieteissä ja vakuutustoiminnassa. On itse asiassa melko hankalaa löytää inhimillisen toiminnan alaa vailla mitään kytkentöjä matematiikkaan.

Yksi hyvin tärkeä syy opiskella matematiikkaa löytyykin juuri matematiikan luonteesta: matematiikka on kaikkein tarkin ihmisten kehittämä järjestelmä maailman kuvaamiseksi, selittämiseksi, ymmärtämiseksi ja ennustamiseksi. Matematiikan hallitseminen on täten oleellinen osa nykyaikaisen maailmankuvan hahmottamista.

Huolimatta ulkoisia tarpeita palvelevasta kehityshistoriastaan matematiikalla on myös oma luonteensa tieteenalojen perheessä. Matematiikka ei ole luonnontiede ja tämä merkitsee sitä, että matemaattisia tuloksia ei voida perustella havaintoihin nojautuen. Jo antiikin aikoina on havaittu, että matematiikan johdonmukaisen kehittämisen kannalta on oleellista nojautua perusoletuksiin, aksioomiin, joista tulokset johdetaan loogisesti.

Toinen huomionarvoinen piirre matematiikan sisäisessä luonteessa on, että jo hyvin varhain matematiikkaa on pyritty kehittämään paljon täydellisemmäksi kokonaisuudeksi kuin mitä sovelluksien kannalta olisi ollut tarpeen. Monet matematiikan historiassa esiintyneistä, matemaatikkojen mielestä kiintoisista ongelmista ovatkin liittyneet sovelluksiin vain välillisesti. Sen sijaan niillä on ollut oma roolinsa täydennettäessä matemaattista teoriaa eheämmäksi kokonaisuudeksi.

Näistä seikoista nousee esille kaksi syytä lisää opiskella matematiikkaa: matematiikan looginen rakenne on tinkimättömyydessään lähes ainutkertainen tieteenalojen joukossa. Opintojensa aikana matematiikan opiskelija perehtyy tähän rakenteeseen syvällisesti ja omaksuu systemaattiseen analysoinnin ja jäsentelyn periaatteet. Paitsi matematiikassa, nämä ovat käyttökelpoisia kaikilla yhteiskunnan aloilla: useat matematiikkaan perehtyneet muiden alojen harjoittajat ovat maininneet matematiikan tärkeimmäksi anniksi juuri systemaattisuuden ja loogisen johdonmukaisuuden mukanaan tuoman edun asioiden jäsentelyssä.

Toinen äskeisten huomioiden mukana esiin nouseva syy matematiikan opiskeluun on useiden matemaatikkojen tärkeimmäksi mainitsema: pitkälle kehitetyt matemaattiset teoriat ja rakenteet muodostavat järjestelmän, jossa esityksen johdon- ja tarkoituksenmukaisuutta, toisinaan myös yksinkertaisuutta voidaan pitää hyvinkin omana taiteenlajinaan. Näistä muodostuu matematiikan sisäinen eleganssi; teorian täydentäminen kokonaisemmaksi voidaan kokea henkisesti palkitsevaksi työksi.

Matematiikan opiskelu voi olla myös muutoin kuin henkisesti palkitsevaa. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen vuonna 2008 tekemän selvityksen mukaan suomalaisista yliopistoista valmistuu tarpeeseen nähden liian vähän matematiikan opettajia, mikä merkitsee positiivista työllisyysnäkymää.

Asiasana:
Tagit:
 

 Matematiikan ja tilastotieteen laitos

 
Käyntiosoite: Quantumin 2. ja 3. kerros
(Kartta)
Postiosoite: Matematiikan ja tilastotieteen laitos,  20014 Turun yliopisto