in English
 
 
Millaista opiskelu on yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa?

Opintojen aloittaminen

Uudet opiskelijat aloittavat opinnot johdantokurssilla, joka järjestetään elokuussa ennen kuin varsinainen opetus alkaa. Johdantokurssi koostuu johdantoluennoista, opiskelijatuutoreiden tapaamisista sekä pää- ja sivuaineiden tutustumis-, esittely- ja neuvontatilaisuuksista. Johdantokurssilla uudet opiskelijat saavat runsaasti perustietoa ja käytännön ohjeita yliopistossa opiskelemisesta, tutkinnon rakenteesta, opiskelijoiden vapaa-ajan toiminnasta ym.

Uudet opiskelijat laativat yhdessä oppiaineen henkilökunnan kanssa ensimmäisenä vuonna henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jonka avulla uuden opiskelijan on helpompi hahmottaa tulevan opiskelun luonnetta, aikataulutusta ja rakennetta.

Opintojen suunnittelu

Vapaus ja vastuu

Opiskelu yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on suurimmassa osassa pääaineita suhteellisen vapaata. Useilla aloilla opiskelijat voivat rakentaa tutkintonsa pitkälti oman kiinnostuksensa mukaan, esimerkiksi sivuaineet voi valita useimmiten vapaasti. Tiedekunnassa on myös aloja, joiden opinnot ovat tiukemmin säädeltyjä (esim. logopedia).

Opiskelijan on siis suunniteltava itse oma "lukujärjestyksensä". Lukujärjestyksen laatimisessa ovat apuna HOPS sekä tiedekunnan ja kielikeskuksen opinto-oppaat. Opinto-oppaat löytyvät www-sivuilta sähköisessä muodossa. Apua saa myös omasta pääaineesta ja opiskelijatuutoreilta.

Sivuainevalinnat

Sekä kandidaatin että maisterin tutkintoihin kuuluu siis pääaineen lisäksi sivuaineopiskelua. Sivuaineita voi opiskella omassa tiedekunnassa, muissa tiedekunnissa, kansainvälisen vaihdon aikana ulkomailla, avoimessa yliopistossa tai joissakin tapauksissa myös toisissa yliopistoissa. Mikäli opiskelija haluaa ottaa sivuaineita esim. toisesta Turun yliopiston tiedekunnasta, tulee hänen tutustua myös asianomaisen tiedekunnan opinto-oppaaseen. Oppiaineilla on lisäksi omat verkko- ja intrasivut, joilla saatetaan myös kertoa tarkemmin oppiaineen opetuksen ajankohdista ja opetuspaikoista.

Lukujärjestys vs. koko tutkinnon suunnittelu

Opiskelijan kannattaa tehdä itselleen lukujärjestys jokaisen syys- ja kevätlukukauden alussa sen mukaan, mitä kursseja kunkin lukukauden aikana on tarjolla. Lukujärjestyksen laatiminen kannattaa aloittaa tärkeimmistä kursseista ja miettiä sen jälkeen, mihin muuhun vielä jää aikaa. Oppiaineiden opetus on usein päällekkäistä, joten opiskelijan tulee miettiä, milloin hän haluaa suorittaa tiettyjä kursseja. Lisäksi kannattaa pohtia, mitä opintoja kuuluu pakollisena omaan tutkintoon (esim. pakolliset kieli- ja viestintäopinnot, menetelmäopinnot, tiedekunnan yhteiset opinnot), ja suorittaa niitä systemaattisesti noudattaen niille pääaineen opinto-oppaassa annettua ohjeellista suoritusjärjestystä.

Jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien on syytä pohtia myös opiskelun pidemmän tähtäimen tavoitteita. Ne voivat kytkeytyä siihen, mikä opinnoissa erityisesti kiinnostaa, tai siihen, mitä opiskelija haluaa tehdä valmistumisensa jälkeen. Esimerkiksi opettajiksi aikovien opintojen sisältö on hyvin pitkälle määrätty, koska tietyt opinnot on pakko suorittaa, jotta saa opettajan pätevyyden.

Opintojen eteneminen

Kandidaatin tutkinto on täysipäiväisesti opiskellen suoritettavissa kolmessa vuodessa ja maisterintutkinto kahdessa (psykologiassa kahdessa ja puolessa) vuodessa. Tämä tarkoittaa, että opiskelijan tulisi tehdä opintoja keskimäärin 60 opintopistettä jokaisena opiskeluvuonna.

Vastuu opintojen etenemisestä on viime kädessä opiskelijalla itsellään, mutta apua ja neuvoja saa omasta oppiaineesta tai tiedekunnan kanslian opintoneuvojalta ja opintopäälliköltä.

Asiasana:
Tagit: