in English
 
 
Olli Kleemola
tutkija, VTT
Alfred Kordelinin säätiön apuraha 2017-2018

Yhteystiedot

etunimi.sukunimi@utu.fi
 +358 40 844 9971 

@owklee

Tutkimusalat

  • Propaganda
  • Sotavalokuvaus ja sen historia
  • Kuvan käyttö historiantutkimuksessa (visual history)
  • Uusi sotahistoria, toisen maailmansodan mikro- ja kokemushistoria
  • Viholliskuvat
  • Rintamapuhdetyöt (trench art)
  • Sotavangit
  • Saksa ennen vuotta 1945
  • Kulttuurinen muisti

Meneillään oleva tutkimus

  • Suomen historian avainkuvat (2017-)

Hanketta rahoittaa Alfred Kordelinin säätiö.

Tutkimukseni selvittää, miten valokuvien avulla on Suomesta ja Suomen historiasta ja identiteetistä rakennettu käsitystä ulkomailla ja kotimaassa. Tulosten avulla on mahdollista ymmärtää, miten kuvia voi käyttää viestinnässä tehokkaammin. Kansallisvaltion sisäinen rakennusprojekti on edellyttänyt tietyn toivotun Suomi-käsityksen tuottamista suomalaisten keskuudessa. Suomalaisten herääminen kansalliseen tietoisuuteen osui ajallisesti yhteen uuden median, valokuvan, kehityksen kanssa. Länsimaissa on 1800-lopulta lähtien kehittynyt kuvahistorioitsija Gerhard Paulin sanoin visual man, joka hahmottaa maailmaa kuvien avulla. Gerhard Paulin mukaan 1900-lukua voidaan pitää kuvan vuosisatana paitsi siinä mielessä, että mikään aikaisemmista vuosisadoista ei ollut tuottanut vastaavaa määrää visuaalista materiaalia, myös sikäli, että kuvatulvan myötä ihmiskunnan kollektiivinen muisti tukeutui enenevässä määrin nimenomaan kuvalliseen materiaaliin. Saksalaisen filosofi Gottfried Bohmin mukaan nykyihmistä voidaan kuvata homo pictoriksi, jota kuvat pitävät vallassaan tekstiä huomattavasti tehokkaammin.

Laajojen kuva-aineistojen tutkimukseen perustuvassa hankkeessa vastaan seuraaviin päätutkimuskysymyksiin:

  • Millaisin valokuvin Suomea ja Suomen historiaa on ulkomaisille ja kotimaiselle yleisölle esitelty? Millaisia kuvia ei ole käytetty?
  • Millaisiin mielikuviin Suomesta kuvissa on ollut aineksia?
  • Millaisin kuvin on tuotettu käsitystä Suomen historiasta? Millaisia visuaalisia kertomuksia suomalaisesta menneisyydestä ne muodostavat, ja millainen kokonaiskertomus niistä hahmottuu?
  • Millaista ajallista muutosta kuvissa ja niistä muodostuvissa kertomuksissa on havaittavissa?

  • Photographs and History – Valokuvat ja historia (2016-2018)

Hanketta rahoittaa Alfred Kordelinin säätiö.​

Englanninkielinen artikkelikokoelma Photograph and History [Valokuva ja historia], jonka toimittavat VTT Olli Kleemola ja Jyväskylän yliopiston yleisen historian tohtorikoulutettava Silja Pitkänen. Pohdimme teoksessa, miksi valokuvat ovat keskeisiä lähteitä historiantutkimuksessa, miten niitä on käytetty ja voidaan käyttää lähteinä, sekä millaisia metodeja on mahdollista soveltaa käytettäessä valokuvia lähdeaineistona. Käymme läpi myös tämänhetkisiä keskusteluja valokuvasta lähdeaineistona ja kommentoimme niitä. Kokoelma julkaistaan vuonna 2018 kulttuurihistoriaan ja historiantutkimuksen metodologiaan keskittyvässä K&H -sarjassa, jota kustantaa Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos.

  • Muuttuvat uhkakuvat ja valvonnan mekanismit Suomessa (VAME) (2018-)

Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.

Olen mukana muuttuvat uhkakuvat ja valvonnan mekanismit Suomessa –hankkeessa.
Hanke tutkii Suomen sisäistä turvallisuutta 200 vuoden aikajänteellä – autonomian ajasta nykypäivään. Se käsittelee suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusuhkia sekä niihin liittyneitä sääntelyn mekanismeja ja instituutioita. Historiantutkimus mahdollistaa turvallisuusajattelun ja kontrollipolitiikan pitkän aikavälin trendien tarkastelun. Tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin ja millä perusteilla eri toimijat muodostavat tilannekuvan uhkista? Millaisia strategioita viranomaistahot rakentavat uhkakuvien perusteella? Millaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä konteksteissa uhkakuvat ja uhkien torjunnan mekanismit muotoutuvat? Millaisia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia uhkakuvilla ja viranomaisstrategioilla on?

Hanke käyttää suomalaisia ja kansainvälisiä alkuperäisaineistoja (esim. turvallisuuspoliisi, tuomioistuimet, sotilastiedustelu, santarmilaitos ja Malmin vastaanottokeskus). Aineistot avaavat monisäikeisen näkymän sisäisen turvallisuuden historiaan ja suomalaisten turvallisuusorganisaatioiden kansainvälisiin yhteyksiin. Metodeina käytetään turvallistamisteoriaa, kriminologian ”epäiltyjen yhteisö” -käsitettä ja ”aikakausienvälisen historian” -ajatusta. Metodit auttavat muodostamaan kuvan siitä, millaisten diskurssien avulla sekä millaisten prosessien kautta uhkakuvat ja uhkien torjumiseksi ehdotetut strategiat rakennetaan. Hanke tuo esiin nykyisen turvallisuuskeskustelun historiattomia piirteitä, tuottaa uutta tutkimustietoa ja tulkintoja sekä edistää alojenvälisyyttä.

  • Kolme kovaa koota” aikansa ammattisotilaana – Kaarle Kustaa Karin elämä isänmaan palveluksessa (2018-)

Hanketta rahoittavat  Suomen tietokirjailijat ry ja Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätiö.

Tutkimusprojektissa tarkastellaan Karia osana hänen uraansa eri vaiheissa merkittävässä roolissa olleita sotilasyhteisöjä sekä kuvataan Karin toimintaa niissä. Karin tapaus avaa mielenkiintoisia näkökulmia muun muassa ensimmäisessä tasavallassa käytyyn kamppailuun suomalaisen upseerikoulutuksen esikuvista. Tutkimus tarkastelee myös sitä, millainen yhteisö Kainuun rajavartiosto oli, miten erämaamaisemat ja rajajääkäriyhteisö muovasivat Karin identiteettiä miehenä ja sotilaana ja miten urallaan merkittävään asemaan noussut, preussilaiset johtamisopit mukanaan tuonut Kari muokkasi Rajavartiostoa. Elämäkerta avaa uusia näkökulmia suomalaisen upseerikoulutuksen alkuvaiheisiin, sotienvälisen ajan suojeluskuntien sekä rajavartiolaitoksen toimintaan ja talvi- ja jatkosodan historiaan. Elämäkerta palvelee siten muitakin kuin vain Karin henkilöhistoriasta kiinnostuneita.

Keskeisiä julkaisuja

Väitöskirjani Valokuva sodassa avaa näkymän sotavalokuvien Neuvostoliittoon. Millainen – tietoisesti tehty ja tahattomasti taltioitu – mielikuva Neuvostoliitosta paljastuu yksityisistä ja propagandakäyttöön otetuista valokuvista? Millaista sanomaa kuvilla pyrittiin välittämään, ja miten se muuttui sodan kestäessä? Mikä sai sotilaat ja propagandakuvaajat kuvaamaan tiettyjä aiheita, ja mitä aiheita ei taltioitu kuviin? Millaiset kuvat pääsivät julkisuuteen, ja mitkä jäivät sensuurin haaviin? Kuinka lähellä toisiaan suomalainen ja saksalainen käsitys Neuvostoliitosta lopulta olivat?

Sotavalokuvia ei niiden suuresta määrästä huolimatta ole juurikaan käytetty historiantutkimuksen lähdeaineistona. Valokuva sodassa antaakin uusia näkökulmia siihen, miten valokuva-aineistoja voi käyttää lähteinä. Kuvien analysoinnin avulla tutkimus valottaa lisäksi Suomen ja Saksan sota-aikaisen kuvapropagandan ja sensuurin toimintaa, josta on tähän mennessä saatu vain vähän tietoa.

Kaikki julkaisut löytyvät CONVERIS-julkaisutietojärjestelmästä.

Muu toiminta

Toimin vastuuopettajana useilla Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen kursseilla. Keväällä 2018 olen vierailevana tutkijana Georg-Eckert-Instituutissa Saksan Braunschweigissa.

Tutkimustyön ohella toimin Ab Sigillum Oy:n kustannusjohtajana sekä tieteellisen sarjamme Bibliotheca Sigillumianan toimituskunnan puheenjohtajana. Olen myös mukana Ennen & Nyt sekä Jargonia -verkkolehtien toimituskunnissa ja  Turun historiallisen yhdistyksen hallituksessa.
Asiasana:
Tagit:

kleemola_sivukuva_200px.jpg