in English
 
 
Tutkinto ja opinnot

​120 opintopistettä (80 opintoviikkoa) käsittävä Sosiaalivakuutuksen ammatillinen lisensiaatin tutkinto rakentuu seuraavasti:

Opetus tapahtuu ns. lähiopetusjaksoissa, joihin liittyen suoritetaan etätehtäviä. Kolmipäiväisten lähiopetusjaksojen tarkoituksena on toimia jatko-opiskelijoiden ja ohjaajien välisenä keskustelu- ja kontaktifoorumina. Lähiopiskelupäiviä järjestetään 5 kertaa vuodessa ja opintoihin sisältyy kaikkiaan 15 lähiopetusjaksoa. Koulutusohjelman opettajiksi kutsutaan sosiaalivakuutuksen eri osa-alueiden asiantuntijoita eri yliopistoista ja sosiaalivakuutuslaitoksista. Pääasiallisena opetuskielenä on suomi. Työnantaja sitoutuu vastaamaan tietyistä opintoihin liittyvistä kustannuksista. Opiskelijoilta ei peritä maksuja.


Sosiaalivakuutuksen ydinopinnot 40 op

Sosiaalivakuutuksen ydinopintojen sisältämät opinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteisiä ja pakollisia.

1.1. Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Tavoite: Opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka tarkistetaan opintojen ohjaajan ja opiskelijan esimiehen kanssa. Tavoitteena on suunnitelmallinen oman sosiaalivakuutusta koskevan asiantuntemuksen parantaminen kahdella tavalla: sekä syventämällä omaa erityistä erikoistumisaluetta sosiaalivakuutuksen sisällä että laajentamalla alaa koskevan yleistiedon hallintaa.

1.2. Sosiaaliturva Suomessa ja muissa maissa (16 op)

  • Riskit, instituutiot ja hyvinvointi 4 op
  • Sosiaalipolitiikka ja valta; parlamentarismi, korporatismi ja tulopolitiikka 2 op
  • Sosiaaliturvan kehittyminen: sosiaaliturva ja toimeenpanojärjestelmät Suomessa ja muissa maissa 4 op
  • Sosiaaliturvajärjestelmät, tulonjako ja köyhyys 2 op
  • Kansainväliset vertailut 4 op

Tavoite: Perehtyneisyys sosiaalipolitiikan, -turvan ja -vakuutuksen käsitteistöön ja päätöksentekoon, sosiaaliturvan järjestämistapojen teoriaan (etuudet vs. palvelut; tasan, tarpeen vai ansion mukaan; perhe, järjestöt, markkinat vai julkinen sektori turvan tuottajana) ja toimeenpanojärjestelmiin, sosiaalipolitiikkamallien kansainvälisiin eroihin ja sosiaalipolitiikan vaikutuksiin sekä tuotoksiin. Perehtyneisyys erilaisten julkisten ja yksityisten sosiaaliturvan tuottamistapojen vertailuun oikeudenmukaisuus- ja tehokkuusnäkökulmista. Perehtyneisyys verotuksen käyttöön sosiaaliturvan ja uudelleenjaon välineenä. Perehtyneisyys sosiaalipolitiikan erityisaloihin sekä sosiaalisiin riskeihin (mm. opiskelu, perheen perustaminen, perheen ja työn yhteensovittaminen, työ ja työttömyys, työtapaturmat, sairaus, asuminen, vanhuus) ja sosiaalipolitiikan ja -vakuutuksen järjestelmiin eri riskien osalta (mm. viimesijainen toimeentuloturva, opiskelijoiden sosiaaliturva, perhepolitiikka, -palvelut ja -etuudet, työvoimapolitiikka ja työttömyysvakuutus, työkyvyttömyys, terveyspolitiikka ja sairausvakuutus, asuntopolitiikka ja eläkevakuutus).

1.3. Sosiaaliturvalainsäädäntö (6 op)

  • Suomen ja muiden maiden sosiaaliturvalainsäädäntö 3 op
  • Kansainvälinen ja EU:n sosiaaliturvalainsäädäntö 3 op

Tavoite: Perehtyneisyys Suomen, EU:n ja muun kansainvälisen sosiaaliturvalainsäädännön puitteisiin ja yksityiskohtiin sekä lainsäädännön valmisteluprosesseihin.

1.4. Sosiaaliturvan taloudelliset lähtökohdat (10 op)

  • Sosiaalipolitiikka ja talous, hyvinvointivaltiokritiikki ja sen oikeutus 3 op
  • Sosiaalipolitiikan rahoitustavat, taloudellinen käyttäytyminen ja järjestelmän taloudellinen kestävyys 2 op
  • Hyvinvointijärjestelmien sosiaalitaloudellinen arviointi 3 op
  • Sosiaalipolitiikan kansalliset ja kansainväliset haasteet ja ajankohtaiset kysymykset 2 op

Tavoite: Perehtyneisyys sosiaalipolitiikan taloudellisiin lähtökohtiin, sosiaalipolitiikan ja talouden yhteyksiä koskevaan tutkimukseen, kannustinjärjestelmän toimivuuteen, sosiaaliturvan rahoitusmalleihin ja -rakenteisiin (eri tahojen rahoitusosuudet sekä erilaiset jako- ja rahastointimallit) sekä näiden kehityspiirteisiin eri maissa. Perehtyneisyys tulojen uudelleenjaon problematiikkaan. Perehtyneisyys maksujen ja etuuksien horisontaaliseen ja vertikaaliseen (elinkaarella sekä yksilöiden ja sukupolvien välillä) jakautumiseen. Perehtyneisyys brutto- ja nettoperusteiseen sosiaalimenotilastointiin. Perehtyneisyys sosiaalitaloustieteen perusteisiin. Perehtyneisyys resurssien tehokkaan ja oikeudenmukaisen allokoinnin problematiikkaan, priorisointikysymyksiin sekä julkisen ja yksityisen sosiaaliturvan tuottamisen sosiaalitaloudellisen vertailun menetelmiin. Perehtyneisyys taloudellisen kilpailukyvyn ja sosiaalipolitiikan välisiin yhteyksiin sekä sosiaalisen pääoman teoriaan. Perehtyneisyys globalisaation vaikutuksiin työmarkkinoilla.

1.5. Kenttätuntemuksen laajentaminen (8 op)

  • Tutustuminen sosiaalivakuutuslaitoksiin ja sosiaalivakuutuksen keskeisiin toimijoihin 4 op
  • Työkiertona tapahtuva harjoittelu 4 op

Tavoite: Perehtyneisyys sosiaalivakuutusalan käytäntö


Metodologiaopinnot 28 op

Opintokokonaisuudessa perehdytetään sosiaalivakuutuksen tutkimuksen, suunnittelun ja kehittämisen kannalta keskeisiin menetelmiin. Opiskelijat perehdytetään sosiaalivakuutuksen kannalta keskeisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin aineistoihin ja tietokantoihin, joihin menetelmäopintojen esimerkit ja harjoitukset kytketään.

2.1. Johdatus metodologiaopintoihin 6 op

Tavoite: Perehtyneisyys sosiaalipoliittisen tutkimuksen erityispiirteisiin, kohteisiin ja menetelmiin. Painotus on erityisesti numeerisissa menetelmissä. Perehtyneisyys survey-tutkimukseen. Kuvailevien ja selittävien tilastomenetelmien ja makro- ja mikroaineistopohjaisen kansainvälisen vertailun perusteiden hallinta. Perehtyneisyys kansainvälisiin keskeisimpiin sosiaalialan tietokantoihin ja aineistoihin. Graafisten kaavioiden laadintataito makrotason maavertailuissa. Perustaulukointitaidot sekä kansainvälisten vertailujen taito mikroaineistojen pohjalta käyttäen SPSS-tilasto-ohjelmaa (tai vast.). Painotus on vertailevassa tutkimuksessa. Tutustuminen kvalitatiivisiin tekstianalyysimenetelmiin.

2.2. Tiedonhankinnan välineet 6 op

Tavoite: Perehtyneisyys systemaattisen tiedonhankinnan välineisiin sosiaalipoliittisen tiedon hankinnassa esim. OECD:n sosiaalimenotietokannan ja STM:n sosiaalimenotietokannan käyttö, Tilastokeskuksen tilastoaineistotarjonta, OECD:n ja Suomen sosiaalivakuutuslaitosten tilastointi, Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston tutkimusaineistot, MISSOC- (Mutual Information System on Social Protection) tietokantaan, SCIP-tietokantaan (sosiaaliset oikeudet OECD-maissa 1930-luvulta lähtien) sekä kansainvälisiin mikrodata-aineistoihin: Luxembourg Income Study (LIS), European Social Survey (ESS), International Social Survey Program (ISSP), World Values Survey (WVS), EU Statistics on Income and Living Conditions (EUSILC).

2.3. Simuloinnin käyttö suunnittelussa 4 op

Tavoite: Perehtyneisyys mikrosimuloinnin teoriaan ja käytäntöön sosiaalipolitiikan suunnittelun apuvälineenä. Perehtyneisyys säädösmuutosten kansantaloudellisten kustannusten ja tuloja uudelleenjakavien vaikutusten ennakointiin. Perehtyneisyys kotimaisiin mikrosimulaatioprojekteihin (esim. SISU–Tulonsiirtojen ja verotuksen
mikrosimulointi, JUTTA-malli).

2.4. Pitkittäisaineistojen analysointi 4 op

Tavoite: Perehtyneisyys muutoksen tutkimisen menetelmiin käyttäen esimerkkeinä toistotutkimusaineistoja (mm. kotitaloustiedustelut) ja paneeliaineistoja (mm. European Community Housejhold Budget Survey, ECHP ja Suomen väestölaskentojen pitkittäistiedosto).

2.5. Väestötiede ja väestöntaloustiede 4 op

Tavoite: Perehtyneisyys väestötieteen ja väestötaloustieteen perusteisiin. Perehtyneisyys väestömuutosten ennakointiin ja sosiaalipolitiikan pitkän aikavälin suunnittelun väliseen yhteyteen.

2.6. Sosiaalilainsäädännön valmisteluprosessit ja päätöksenteko 4 op

Tavoite: Perehtyneisyys sosiaalilainsäädännön valmisteluprosesseihin ja
-menetelmiin sekä sosiaalipolitiikkaa koskevan päätöksenteon ja toimeenpanon
kannalta tärkeiden organisaatioiden ja instituutioiden tehtäviin ja toimintatapoihin.


Vapaasti valittavat opinnot 12 op

Vapaasti valittaviin opintoihin sisällytetään henkilökohtaisen opintosuunnitelman kannalta oleellisia opintoja. Vapaasti valittavat opinnot ovat ensisijaisesti yliopistojen kurssivaatimuksiin kuuluvia, mutta erilaiset alaan liittyvät konferenssit yms. on mahdollista sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin.


Lisensiaatintutkimus 40 op

Lisensiaatintutkimuksena voidaan hyväksyä sosiaalivakuutuksen/sosiaaliturvan alan tematiikkaan liittyvä yhtenäinen tieteellinen työ tai julkaistu/julkaistavaksi aiottu laajahko tieteelliset vaatimukset täyttävä artikkeli. Lisensiaatintutkimus aloitetaan heti opintojen alkuvaiheessa, ja tutkimusprosessi etenee muiden opintojen ohella.

 
Asiasana:
Tagit:
 

 Ohjeita