in English
 
 
Kielitietoinen opetus

Mikä on oppimisen tavoite?

​Kielitietoisessa opetuksessa tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Tavoitteena on myös, että oppilas pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen.

Kielitaidon tavoite on ns. toiminnallinen kaksikielisyys: oppilas pystyy tilanteen mukaan toimimaan sekä äidinkielellään että suomen kielellä ja hän pystyy sujuvaan kirjalliseen ilmaisuun toisella näistä kielistä. Pohjimmiltaan tavoite on siis se, että oppilas pystyisi lopulta toimimaan suomalaisessa yhteiskunnassa äidinkielisten kanssa tasavertaisesti.

Miten näihin tavoitteisiin pyritään?

Kielitietoisen opetuksen perusajatus on, että su​omea opetetaan kaikissa oppiaineissa. Tämä tarkoittaa sitä, että myös esimerkiksi biologian, historian, luonnontieteen jne. tunneilla on käsiteltävä oppiaineen kielellistä sisältöä, esimerkiksi sanastoa ja peruskäsitteitä.

Opettaessamme S2-oppilasta kohdennamme voimavaroja nimenomaan oppimisen tukemiseen. Koska oma äidinkieli ja suomen kieli eriytyvät kuitenkin yleensä vahvasti omille käyttöalueilleen, on erittäin tärkeää, että opetuksessa huomioidaan oppimisen tukemisen lisäksi myös opitun omaksuminen.

Omaksumista opetettaessa keskeistä on oppimisstrategioiden opettaminen mallintamalla: miten luetaan oppikirjan kappale, miten tehdään muistiinpanoja, miten tehdään läksyt, miten luetaan kokeeseen, miten kerrataan, miten käytetään oheismateriaaleja, miten tieto- ja viestintätekniikka edesauttaa opinnoissa jne.

Opettaja voi vaikuttaa opiskeluun erilaisilla luokan sisäisillä toimilla, mm. luokkarutiinien osalta. Esimerkiksi oppitunnilla olevat perusrutiinit edesauttavat oppimista, oppilaan istumapaikalla luokassa saattaa olla suurikin merkitys, konkreettinen havainnollistaminen ja saman asian esittäminen useammalla tavalla tukevat sekä ymmärtämistä että kielen oppimista.

Oppilaiden kielenkäyttöä saa tehostettua erilaisilla aktivoivilla työtavoilla, esimerkiksi niin, että kirjaa lukiessa opetetaan oppilaat kysymään sekä keräämään listaa uusista sanoista ja käsitteistä. Opitun toistoa ja kertausta tarvitaan jatkuvasti!


Millaisia työtapoja kielitaidon kehittyminen edellyttää?

1) Kuullun ymmärtäminen

  • Tunnin alussa ”avataan oppilaan kielikanava” eli lämmitellään oppilaat kuuntelemaan suomen kieltä.
  • Käytetään sopivaa puhenopeutta sekä paljon visuaalista tukea täydentämään puhetta.
  • Kirjoitetaan​ näkyviin tukisanoja ja jaksotetaan kuuntelua.
  •  Muistettava, että puheen on oltava jäsenneltyä ja sisällettävä sekä taukoja että sidesanoja.

2) Puheen ymmärrettävyys

  • Pidetään huolta ääntämisestä ja puheen temposta sekä sanaston ja lauserakenteiden selkeydestä.
  •  Edetään yleiskielellä kysymys kerrallaan selittäen oudot sanat ja käsitteet.
  • Käytetään yhteistoiminnallisia työtapoja, jolloin oppilas saa erilaisia puhemalleja.
  • Muistettava, että puhutun kielen ja sen vastaanottamisen ominaispiirteet ovat erilaisia kuin kirjoitetun kielen.

3) Lukemaan opettaminen

  • Harjoitellaan ennakoimaan luettavaa tekstiä otsikoiden, väliotsikoiden, kuvien, tiivistelmien jne. avulla.
  • Etsitään tekstistä pääasioita ja tukisanoja ja tehdään niiden pohjalta päätelmiä käyttäen hyväksi lauseyhteyttä.
  • Muistettava, että hyvä mekaaninen lukutaito ei välttämättä kerro hyvästä kielitaidosta ja luetun ymmärtämisestä.

4) Kirjoittamisen taidot

  • Edetään kirjoittamisen taidoissa kirjain-tavu-sana-lause -järjestyksessä, koska se tukee suomen kielen oikeinkirjoitusta.
  • Opitaan sanelutehtävien avulla kuuntelemaan suomen kielen ominaispiirteitä, mm. äänteiden kestoa ja tavuttamista.
  • Hyödynnetään monenlaisia tekstejä: asiatekstejä, tarinoita, mielipiteitä jne.
  • Kiinnitetään luovassa kirjoittamisessa huomiota oikeinkirjoituksen lisäksi tekstin sisältöön ja rakenteeseen, sanojen valintaan, sanavarastoon ja oikeakielisyyteen.
  • ​ Muistettava, että taitavaksi kirjoittajaksi kehittyy kuuntelemalla, puhumalla, lukemalla ja ymmärtämällä.
​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​
Asiasana:
Tagit: