in English
 
 
Älykkäitä teknologioita hyödyntävien organisaatioiden tulee panostaa jatkuvuuden hallintaan (Väitös: MSc Marko Niemimaa, 22.6.2017, tietojärjestelmätiede)
​Väitöstutkimuksessaan Marko Niemimaa pyrkii luomaan uutta ymmärrystä älykkäiden infrastruktuurien jatkuvuuden luonteesta tarkastelemalla, miten toiminnan jatkuvuus näyttäytyy käytännön tasolla ja paikallisten käytäntöjen kautta. Tutkimus perustuu sekä konseptuaaliseen argumentointiin että empiiriseen osallistuvaan havainnointiin sähköverkon valvomossa.
 
– Toiminnan jatkuvuus on vain väliaikaista; se on saavutus, joka syntyy käytännön toimien kautta, Niemimaa sanoo.
 
Jatkuvuuden hallinnan keskiössä ovat perinteisesti olleet määrämuotoiset menetelmät, joita seuraamalla ja joiden seuraamisen kautta toiminnan jatkuvuus muodostuu.
 
– Jatkuvuuden hallinnan menetelmiä on luotu vuosikymmeniä ja menetelmiä löytyykin useita. Nämä menetelmät keskittyvät yleensä toistettaviin hallinnointiprosesseihin, jotka organisaatioiden tulee omaksua parantaakseen jatkuvuuttaan. Aiemmissa tutkimuksissa itse toiminnan jatkuvuutta on kuitenkin käsitelty pääosin niin sanottuna mustana laatikkona, jota tarkastellaan ja muutetaan ulkoa, mutta jonka sisälle ei ole haluttu katsoa, Niemimaa toteaa.
 
Jos ilmiötä tarkastellaan vain ulkoa, ei Niemimaan mukaan havaita niitä monimutkaisia ja moninaisia organisaation sisäisiä prosesseja, tekijöitä ja toimijoita, joiden yhteisvaikutuksesta toiminnan jatkuvuus syntyy. Kun keskitytään menetelmiin, etsitään usein parannuksia menetelmien yksittäisistä vaiheista tai vaiheiden keskinäisestä järjestyksestä.
 
– Etsimme iteratiivisia parannuksia olettamuksella, että hienosäätämällä menetelmiä hieman kokemustemme pohjalta parannamme toiminnan jatkuvuutta, Niemimaa sanoo.
 
Niemimaan mukaan merkityksellisten muutosten tekeminen kuitenkin edellyttää, että ymmärrämme niitä monimutkaisia prosesseja, joiden kautta toiminnan jatkuvuus muodostuu.
 
– Halusinkin tutkimuksessani lähestyä aihetta hieman teoreettisemmalta kannalta ja tieteen perinteisemmistä lähtökohdista. Eli ajatuksesta tieteestä tiedon ja ymmärryksen rakentajana puhtaasti ratkaisukeskeisyyden sijaan. Ymmärtämällä paremmin toiminnan jatkuvuuden luonnetta voimme luoda myös menetelmiä, joilla varautua paremmin ongelmatilanteisiin.
 
Niemimaan teoreettiset havainnot luovat tärkeää pohjaa jatkuvuuden hallinnan tutkimukselle. Tutkimuksen valossa toiminnan jatkuvuutta ei pitäisi nähdä tiettynä organisaation toiminnan tilana, vaan jatkuvana saavutuksena. Kun organisaation sisälle luodaan uusia jatkuvuuden hallinnan prosesseja, niillä voidaan pyrkiä parannuksiin, mutta varsinaisesti toiminnan jatkuvuus syntyy Niemimaan mukaan käytännön teoissa.
 
– Havainnoidessani käytäntöjä ja käytännön toimintaa, joiden kautta sähköverkon toiminnan jatkuvuus luodaan valvomossa, toiminnan jatkuvuus näyttäytyi jatkuvasti väliaikaisena ja epävarmana saavutuksena, joka voi särkyä hetkenä minä hyvänsä. Toiminnan jatkuvuus saavutetaankin yhdessä eri toimijoiden muodostamassa verkostossa, jossa yhtä keskeisiä ovat teknikot, tietojärjestelmät, kuin sähköverkon muut teknologiakin. Toiminnan jatkuvuus näyttäytyy siis käytännöntasolla ensisijaisesti toimijuuden ongelmana; siinä miten voimme toimia ja miten voimme muiden toimijoiden toimintaan vaikuttaa ja niiden toimia ohjailla, Niemimaa summaa.
 
***
 
MSc Marko Niemimaa esittää väitöskirjansa Performing Continuity of/in Smart Infrastructure: Exploring Entanglements of Infrastructure and Actions julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 21.6.2017 klo 12 (Turun kauppakorkeakoulu, Elovena-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
 
Vastaväittäjänä toimii professori François-Xavier de Vaujany (Université Paris-Dauphine, Ranska) ja kustoksena erikoistutkija Jonna Järveläinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
 
MSc Marko Niemimaa on syntynyt vuonna 1980 ja suoritti korkeakoulututkintonsa Luleå University of Technology – korkeakoulussa Ruotsissa vuonna 2011 (MSc). Väitöksen alana on tietojärjestelmätiede. Niemimaa työskentelee projektitutkijana Turun yliopistossa.
 
Väittelijän yhteystiedot: p. 0401281321, marko.niemimaa(at)iki.fi
 
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/136382
 
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 15.6.2017 15:30 ,  Päivitetty 15.6.2017 15:40