in English
 
 
Voimakkaalla maahanmuutolla voi olla merkittäviä vaikutuksia työmarkkinoilla (Väitös: VTM, KTM Erik Mäkelä, 29.9.2017, taloustiede)

​VTM, KTM Erik Mäkelä analysoi väitöstutkimuksessa yli puolen miljoonan paluumuuttajan maahanmuuton vaikutuksia Portugalin työmarkkinoihin 1970-luvulla. Väitöstutkimuksessaan Mäkelä havaitsi, taloustieteellisen tutkimuksen valtavirrasta poiketen, maahanmuutolla olevan merkittävä negatiivinen vaikutus työmarkkinoiden lopputulemiin. Tutkimustulosten mukaan Portugalin työmarkkinat reagoivat työvoiman tarjonnan kasvuun talousteorian mukaisesti: työntekijöiden määrän lisääntyminen alensi keskimääräistä työn tuottavuutta sekä palkkatasoa.

‒ Maahanmuuton negatiivinen vaikutus palkkoihin näkyy erityisen voimakkaana matalan koulutustason ammateissa maatalous- ja rakennussektoreilla. On kuitenkin syytä muistaa, että talouden rakenne 1970-luvun Portugalissa poikkeaa merkittävästi nykyisistä teollisuusmaista. Lisäksi entisistä siirtomaista, Angolasta ja Mosambikista, muuttaneet ihmiset puhuivat äidinkielenään portugalia ja olivat keskimäärin kantaväestöä koulutetumpia. Tässä mielessä tutkimustulokset eivät ole suoraan yleistettävissä Euroopan tämän hetkiseen maahanmuuttokriisiin. Portugalin tapaus tarjoaa kuitenkin ainutlaatuisen asetelman suurimittaisen maahanmuuton vaikutusten ymmärtämiseksi, Mäkelä toteaa.

Rahaliitto on lisännyt euroalueen valtionmenoja ja julkisen lainanoton kustannuksia

Mäkelä arvioi väitöstutkimuksessaan myös euron vaikutuksia jäsenmaihin käyttämällä kontrafaktuaalisia kehityskulkuja: miten maalle olisi käynyt, jos se ei olisi liittynyt euroalueeseen? Väitöskirjassa vaihtoehtoiset kehityskulut luodaan tilastollisella menetelmällä euroalueen ulkopuolisista maista, jotka vertautuvat analysoitavaan euromaahan.

Tutkimuksessa analysoidaan yhteisvaluutan vaikutuksia pitkän maturiteetin valtionlainojen korkoihin. Tutkimustulosten mukaan viimeisintä finanssikriisiä edeltäneenä aikana maat, joiden inflaatio oli korkea ennen rahaliittoa, hyötyivät rahaliitosta alempien korkojen muodossa. Muissa jäsenmaissa vaikutus oli päinvastainen.

‒ Tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että jo ennen eurokriisiä sijoittajat tulkitsivat rahaliiton tarkoittavan yhteisvastuuta valtionveloista. Ennen finanssikriisiä rahaliitolla ei ollut vaikutusta euroalueen keskimääräiseen valtionlainan korkoon, mikä viittaa siihen että matalan luottoriskin maat tukivat välillisesti korkeamman luottoriskin maita lainamarkkinoilla.

‒ Finanssikriisin jälkeen eurolla on ollut korkoja nostava vaikutus kaikissa jäsenmaissa. Kriisin jälkeen sijoittajat ovat nähneet rahaliittoon kuulumisen valtion luottoriskiä kohottavana tekijänä.

Lisäksi Mäkelä havaitsi tutkimuksessaan, että euromaiden valtionmenot ovat olleet selvästi korkeammat verrattuna vaihtoehtoiseen skenaarioon, jossa maat olisivat jääneet yhteisvaluutan ulkopuolelle. Tutkimuksen mukaan rahaliitto luo kansallisille poliitikoille kannustimet menojen kasvattamiseen eivätkä rahaliiton finanssipolitiikkaa koskevat sopimukset ole olleet pitäviä. Rahaliiton vaikutus menojen kasvuun on ollut suurin jäsenmaissa, joissa hallitukset ovat olleet verraten lyhytikäisiä ja epävakaita.

‒ Aiemmissa tutkimuksissa havaitaan usein, että kova poliittinen kilpailu ja hallitusten lyhyet toimikaudet johtavat löysempään finanssipolitiikkaan. Väitöstutkimukseni mukaan rahaliittoon kuuluminen näyttäisi voimistavan tätä mekanismia. Lisäksi tutkimukseni antaa viitteitä siitä, että itsenäisen rahapolitiikan puuttuminen lisää finanssipolitiikan käyttöä suhdannepoliittisena työkaluna, mikä on osaltaan saattanut nostaa euromaiden valtionmenoja.

Mäkelä korostaa, että vaikka väitöstutkimuksen mukaan rahaliiton vaikutukset julkisen talouden kestävyydelle ovat olleet negatiivisia, ei sen perusteella voida vetää johtopäätöksiä euron kokonaistaloudellisista vaikutuksista.

‒ Tutkimustulosten perusteella rahaliiton instituutioiden ja finanssipoliittisten sääntöjen kehittämiselle on kuitenkin ilmeinen tarve, väittelijä toteaa.

***

VTM, KTM Erik Mäkelä esittää väitöskirjansa Essays on Synthetic Counterfactuals in Applied Econometrics julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.9.2017 kello 12 (Turun kauppakorkeakoulu, Elovena-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Karsten Staehr (Tallinna Tehnikaülikool, Eesti) ja kustoksena professori Heikki Kauppi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

VTM, KTM Erik Mäkelä on syntynyt vuonna 1988 Kiikalassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Turun lyseon lukiossa vuonna 2007. Mäkelä suoritti korkeakoulututkintonsa vuonna 2011 Turun yliopistossa (VTM) ja vuonna 2017 Aalto-yliopistossa (KTM). Mäkelä työskentelee tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa. Väitöksen alana on taloustiede.

Väittelijän yhteystiedot: p. 040 846 4850, erik.makela@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/mäkelä_erik.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://www.utupub.fi/handle/10024/143773

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 26.9.2017 9:25 ,  Päivitetty 26.9.2017 9:30