in English
 
 
Materiaali- ja pintanäytteet

​Laimennusviljely materiaali- tai pintanäytteestä:

Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1
Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus, jossa tulos ilmoitetaan cfu / paino-, tilavuus- tai pinta-alayksikköä kohden (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Viljely tehdään maljalaimennoksina kasvatusalustoille. Analyysi on Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen (Asumisterveysopas, 2003) mukainen. Suositeltava menetelmä, jos tuloksia käytetään virallisissa yhteyksissä. Bakteeripitoisuus määritetään kasvuna tryptoni-hiivauute-glukoosiagarilla (THG), jolta määritetään kokonaisbakteeripitoisuus ja aktinomykeettipitoisuus. Mesofiilisten sienten pitoisuus määritetään kasvuna 2 % mallasuuteagarilla (MA2) (haluttaessa rikkaalla mallasuuteagarilla, MEA), jolta määritetään kokonaissieni-itiöpitoisuus ja tunnistetun lajiston pitoisuudet. Lisäksi määritetään haluttaessa kserofiilisten sienten pitoisuus kasvuna dikloraani-18%-glyseroliagarilla (DG-18). Materiaalinäytteessä näytteen tarve on 3 - 10 g (noin desilitra), riippuen tutkittavasta materiaalista (huokoiset materiaalit n. desilitra). Pintanäyte otetaan yhdellä steriilillä, suolaliuoksella kostutetulla pumpulipuikolla epäillystä kasvustosta/tutkittavasta pinnasta 100 cm2:n alalta (huom. käytettävä sapluunaa), puikko steriiliin koeputkeen suolaliuokseen (5 ml).
Pintanäytteen tulkinnassa vertailunäyte on välttämätön ja vertailunäytteen analyysi sisältyy hintaan. Huomioi näytteenottoa suunnitellessasi, että pintanäytteet on toimitettava laboratorioon 24 h kuluessa näytteenotosta.
Muista kuin rakennusmateriaalinäytteistä (esimerkiksi pöly tai irtaimisto) raportoidaan vain analyysitulos. Näytteet analysoidaan soveltuvasti laimennus- tai suoraviljelynä tai suoralla mikroskopoinnilla. Pölynäytteistä (laskeutunut pöly tai sively laskeutuneesta pölystä) ei standardoidun menetelmän puutteen vuoksi anneta lausuntoa. 

Suoraviljely materiaali- tai pintanäytteestä

Yleisimmin käytetty analyysi on suoraviljely materiaalista tai pintanäytteestä. Analyysi on viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus sekä suuntaa antava määräarvio, viljely tehdään suoraan kasvatusalustoille ilman laimennusta.

Laboratorion sisäinen menetelmä

Näytettä viljellään kolmelle eri alustatyypille, joista kustakin on yksi toisto (yhteensä 6 elatusmaljaa /näyte). Bakteerien määrä arvioidaan kasvuna tryptoni-hiivauute-glukoosiagarilla (THG), jolta arvioidaan kokonaisbakteeri- ja aktinomykeettikasvu. Mesofiilisten sienten määrä arvioidaan 2% mallasuuteagarilla (MA2), jolta määritetään kokonaissienikasvu ja tunnistetun lajiston arvioidut määrät. Kserofiilisten sienten määrä arvioidaan kasvuna samalla tavalla dikloraani-18%-glyseroliagarilla (DG-18). Materiaalinäytteessä näytteen tarve on 3 - 10 g (huokoiset materiaalit n. desilitra). Pintanäyte otetaan kahdella steriilillä, kostutetulla pumpulipuikolla epäillystä kasvustosta/ tutkittavasta pinnasta n. 100 cm2:n alalta, puikot steriiliin koeputkeen suolaliuokseen (1 ml). 
Huomioi näytteenottoa suunnitellessasi, että pintanäytteet on toimitettava laboratorioon 24 tunnin kuluessa näytteenotosta.

Valvira-menetelmä

Näytettä viljellään neljälle eri alustatyypille ilman toistoja (yhteensä 4 elatusmaljaa /näyte). Bakteerien määrä arvioidaan kasvuna tryptoni-hiivauute-glukoosiagarilla (THG), jolta arvioidaan kokonaisbakteeri- ja aktinomykeettikasvu. Mesofiilisten sienten määrä arvioidaan 2% mallasuuteagarilla (MA2), jolta määritetään kokonaissienikasvu ja tunnistetun lajiston arvioidut määrät. Kserofiilisten sienten määrä arvioidaan kasvuna samalla tavalla dikloraani-18%-glyseroliagarilla (DG-18). Kolmantena sienialustana on Hagem. Materiaalinäytteessä näytteen tarve on 3 - 10 g (huokoiset materiaalit n. desilitra). Pintanäyte otetaan kahdella steriilillä, kostutetulla pumpulipuikolla epäillystä kasvustosta/ tutkittavasta pinnasta n. 100 cm2:n alalta, puikot steriiliin koeputkeen suolaliuokseen (1 ml). 

Huomioi näytteenottoa suunnitellessasi, että pintanäytteet on toimitettava laboratorioon 24 tunnin kuluessa näytteenotosta.

Suora mikroskopointi materiaali- tai teippinäytteestä

Sisäinen menetelmä
Näytteen suora mikroskopointi, sienirihmaston ja itiöiden havainnointi; rajoitettu tunnistus (enimmillään sukutasolle), näyte voi olla materiaali-, pöly- ja teippinäyte. Natiivitarkastelu voi tukea johtopäätöksiä tilanteissa, joissa kasvusto on kuivunut. Tulos luotettavin kun näytteenä on materiaalin pinta; hienonnetusta tai kuituisesta (kuten villaeristeet) näytteestä tehdyn analyysin tulos voi olla epätarkka. Bakteerikasvuston (mm. aktinomykeetit) havainnoiminen onnistuu vain viljelymenetelmällä.

Muut näytteet ja analyysit

Saatavilla on myös homesienikantojen tunnistuspalvelu. Ihmis- tai eläinperäisten näytteiden tunnistukseen suosittelemme TYKSLABin sienilaboratoriota, puh.(02) 313 1630, (02) 313 1631. Rakennuslahottajien määritykseen suosittelemme Turun yliopiston kasvimuseota, puh.  (02) 333 5567.
Teollisten mineraalikuitujen näytteenotto-ohjeet ovat omalla sivullaan.
Asiasana:
Tagit: