in English
 
 
Siitepölykausi on Suomessa pitkä
​Valkopyökki (Carpinus) kuuluu koivukasvien heimoon.

​Siitepölykauden alkamisaika vaihtelee monella viikolla mittauspisteiden välillä: Turussa lepän kukinta alkaa usein maaliskuun toisella viikolla mutta Oulussa vasta huhtikuulla. Koivun siitepölykausi alkaa eteläisimmässä Suomessa jopa kahta kuukautta ennen Pohjois-Lappia.

Rannoilla ja kosteikoissa kasvava tervaleppä (Alnus glutinosa) ja kuivempien kasvupaikkojen harmaaleppä (Alnus incana) aloittavat kukintansa Etelä-Suomen lämpimimmillä kasvupaikoilla usein maaliskuussa, maan ollessa vielä jäässä. Lepän siitepöly on ristiinreagoivaa koivun kanssa, ja siksi jotkut koivuallergikot voivat saada oireita jo lepän siitepölyaikana.
 
Pähkinäpensasta (Corylus avellana) esiintyy Lounais-Suomessa paikoitellen runsaana. Se kukkii varhaiskeväällä samaan aikaan lepän kanssa, yleensä jo maaliskuussa tai aiemminkin. Pähkinäpensaan siitepöly sekä hedelmät eli hasselpähkinät voivat aiheuttaa oireita niille allergikoille, jotka yleensä saavat oireita myös koivun siitepölyaikana.
 
Koivu on Suomen yleisimpiä lehtipuita ja myös yleisimpiä siitepölyallergiaoireiden aiheuttajia. Oireita aiheuttavat niin rauduskoivu (Betula pendula), hieskoivu (Betula pubescens) kuin vaivaiskoivukin (Betula nana). Koivun siitepölyaika Etelä-Suomessa alkaa tavallisesti huhtikuun viimeisellä viikolla, Utsjoella kesäkuun alussa. Pihapuuna kasvavaa koivua ei kannata kaataa allergiaoireiden helpottamiseksi, sillä sen siitepölyä on kukinta-aikaan keväällä kaikkialla. Koivun siitepöly voi kulkeutua ilmakehän yläkerroksissa tuhansia kilometrejä. Vaatteiden tai lemmikkieläinten mukana sisätiloihin kulkeutuneen koivun siitepölyn allergeenit voivat säilyttää allergeenisuutensa jopa 12 kuukauden ajan, mutta oireita voi ehkäistä nihkeäpyyhinnällä sekä välttämällä siitepölyaikana asunnon tuulettamista ja pyykin kuivausta ulkona.
 
Pajut (Salix) ovat maassamme hyvin yleisiä pensasmaisia tai puumaisia kosteikko- ja piennarkasveja, jotka alkavat kukintasa yhtäaikaa lepän kanssa maalis-huhtikuussa. Pajujen kukinnot ovat elintärkeä ravinnonlähde varhaiskeväällä herääville kimalaisille ja muille mesipistiäisille, ja siksi niillä on välillisesti erittäin suuri merkitys mustikan, hedelmäpuiden ja marjapensaiden pölytyksen onnistumisen kannalta. Pajun siitepöly ei leviä tuulen mukana kovin herkästi, mutta se voi aiheuttaa siitepölyallergian oireita lepälle ja koivulle herkistyineille. Pajulajeja on paljon ja viimeiset pajut kukkivat kesäkuun alussa.
 
Etelä- ja Lounais-Suomessa kasvaa luonnonvaraisina sekä puistopuina myös muualla Suomessa  tuulipölytteisiä jaloja lehtipuita, joiden siitepöly voi aiheuttaa allergiaoireita. Näitä ovat tammi (Quercus robur), saarni (Fraxinus excelsior) ja jalava (Ulmus glabra).
 
Heinät (Poaceae) ovat yleisimpiä allergiakasveja. Heinälajeja on paljon ja siitepölykausi alkaakin eteläisimmässä Suomessa jo toukokuun lopulla ja kestää elokuulle. Huippukausi on tavallisesti heinäkuussa. Pohjois-Lapissa ja ulkosaaristossa heinien siitepölymäärät eivät yleensä nouse korkeiksi.
 
Pujo (Artemisia vulgaris) on mykerökukkaisiin kuuluva rikkakasvi. Pujon siitepöly ei kulkeudu kauas kasvupaikoilta, joten allergiaoireita voi helpottaa kitkemällä tai niittämällä pujoa asuntojen, koulujen, lastentarhojen jne. lähettyviltä. Pujon voi kitkeä alkukesällä juurineen tai niittää kasvustot ennen kukintaa, mutta myös kasvineste on allergisoivaa joten siltä kannattaa suojautua mm. kumihansikkain.
 
Myös huonekasvit voivat aiheuttaa tai pahentaa allergiaoireita, vaikka oireet erittäin harvoin aiheutuvat siitepölystä. Yleisimpiä allergisoivia huonekasveja on limoviikuna (Ficus benjamina), jonka maitiaisneste sisältää huoneilmaan haihtuvia aineita.
 
Ulkoilman homesienten itiöt voivat nekin aiheuttaa allergiaoireita. Astmalapsista noin seitsemän prosenttia on allergisia sieni-itiöille, mutta aikuisilla allergiaoireita esiintynee harvemmin.Alternaria- ja Cladosporium-homesukujen itiöitä pidetään ulkoilman tärkeimpinä allergeenisia itiöitä tuottavina sienisukuina, ja näiden kahden homeen itiöpitoisuuksista tiedotetaan loppukesällä kun sieni-itiöitä on ilmassa eniten. Muiden homesienten itiökausi myötäilee pitkälti Cladosporiumin ja Alternarian itiökautta. Lakkisienten itiöt runsastuvat ilmassa vasta myöhään syksyllä.

Asiasana:
Tagit: