in English
 
 
Sarjakuva yllättää lukijan ja tekijän
 
Norkko-sivustoa koristaa 10-osainen strippisarjakuva siitepölystä. Siitepölyyn liittyvistä luonnonilmiöistä kertovien sarjakuvien tarkoitus on välittää lukijoilleen siitepölytietoutta eri näkökulmista. Sarjakuvat tarjosivat oppimistilaisuuden myös niiden laatijalle, sarjakuvantekijä Joonas Lehtimäelle.
– Aiheen puolesta koin siitepölyn haasteena. Siitä ei ole ihan helppoa keksiä vitsejä, mutta uskoin, ettei ole aihetta, josta ei voi tehdä sarjakuvaa, Lehtimäki arvioi.
Tilaustöitä tekevälle taiteilijalle moninaiset aiheet ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi. Siitepölyyn Lehtimäellä oli entuudestaan vain vähän kosketusta. Hänellä on diagnosoitu koivun siitepölyallergia, joka kuitenkaan ei juuri vaikuta hänen elämäänsä.
Siitepölyllä on kuitenkin vaikutusta luontoon muutenkin kuin sairauden kautta. Siemenkasveille siitepöly on hedelmöitymiskeino, joka mahdollistaa kyseisten kasvien elämän maapallolla. Näin ollen sarjakuvia laatiessaan Lehtimäki ei halunnut jäädä pelkän allergianäkökulman vangiksi.
– Ihmiset ovat paljon tekemisissä siitepölyn kanssa, ja siihen liittyvä tietous ja tutkimus voivat hyödyttää muitakin kuin allergikkoja. Teknologian avulla pystyy esimerkiksi ennakoimaan sitä, miten siitepölyä kertyy autojen tai muiden ulkona sijaitsevien esineiden pinnalle.
Osana sarjakuvien valmistelua Lehtimäki vieraili Turun yliopiston Aerobiologian yksikössä. Opintoretken aikana hän perehtyi siitepölyyn luonnonilmiönä ja sen seuraamiseen tieteellisesti. Vierailun seurauksena Aerobiologian yksikön osaamista, esimerkiksi mittauslaitteistoa, on otettu mukaan strippeihin.
– Harva tietää paljon siitepölystä tai siihen liittyvästä tutkimuksesta. Itse ainakin yllätyin siitä, että siitepölyseurantaa tehdään todella paljon käsityönä, Lehtimäki kertaa.
 

Hyvin tehty pohjatyö on kaiken taiteellisen työn tavoin olennainen osa sarjakuvan luomisprosessia. Valmiin idean toteuttaminen kolmiruutuiseksi stripiksi kestää Lehtimäen mukaan vain tunteja, mutta käyttökelpoiseen ideaan päätyminen saattaa kestää pidempään. Taiteilija on aina valppaana otollisen aiheen suhteen.
– Kun aiheeseen perehtyy, itse työ alkaa muokkaantua alitajunnassa. Ideointi on ehkä prosessin työläin osa. Toisaalta siihen kuluvaa aikaa on hankala arvioida, sillä eihän kaiken aikaa tule aktiivisesti ideoineeksi vaan hanke pyörii takaraivossa.
Viusaalisena viestintäkeinona sarjakuvalla on Lehtimäen mukaan hyvät edellytykset välittää tietoa monipuolisista aiheista. Kuva kiinnittää huomion ja innostaa hankkimaan lisää tietoa käsiteltävästä asiasta. Näin ollen yhden sarjakuvastripin tarkoituksena ei ole avata käsiteltävää aihetta täysin vaan herättää kiinnostus uuteen ilmiöön tai esittää tuttu asia uudessa valossa.
– Tässä formaatissa ei ole tarkoitus olla eksakti tai opettaa tiettyä asiaa, mutta siitä huolimatta tietoisuus siitepölystä ja Turun yliopiston tutkimuksesta ovat sarjakuvissa esillä. Kolmessa ruudussa ehtii kertoa vain vähän, joten asioita pitää osata tiivistää rivien väliin.
Strippisarjakuville ominainen luonteenpiirre on niiden lyhyt mitta. Vaikka tilaa tiedonvälitykseen ei ole käytettävissä paljon, se ei ole Lehtimäen mukaan yksin omaan huono asia.
– Lyhyt sarjakuvastrippi on nopea lukea. Nopealukuisuuden vuoksi en ainakaan itse jätä strippejä lukematta käytännössä koskaan, vaikka toteaisin ne huonoiksi jälkeenpäin.
 
Sarjakuvien laatiminen on ollut taiteilijalle pitkäaikainen harrastus. Alun perin luokanopettajaksi opiskellut Lehtimäki innostui sarjakuvista uudestaan yliopistossa valitun sivuainekurssin myötä. Lopulta kuvataidekasvatus vei opiskelijan menneessään.
Sarjakuvantekijän ammatti on pitänyt sisällään lukuisia työtehtäviä, joiden parissa on ollut mahdollista perehtyä erilaisiin ilmiöihin. Luontainen kiinnostus ei olekaan piirtäjälle pahasta.
– Tekijänä taas kirjoittaminen ja piirtäminen vaativat perehtymistä uusiin aiheisiin, joten sillä tavalla tämä on kiinnostava ammatti. Piirtäjänä on ehkä luontaista osata nähdä asiat sellaisesta kulmasta, että on helppo esittää ne muille ja liittää mukaan jokin hauska koukku.
Toistakymmentä julkaistua sarjakuvaa uransa aikansa luonut Lehtimäki kiinnittää huomiota myös aiheeseen sopivan visuaalisen tyylin kehittämiseen. Hänen mukaansa piirrostyylillä on merkitystä sanoman sisäistämiselle.
– Visuaalinen tyyli ottaa huomioon aiheen. Tällaisessa työssä hahmot ovat usein varsin karrikoituja, sillä yksinkertaisen näköinen tyyli tekee sarjakuvasta helposti lähestyttävän. Jos asian haluaa pitää kiinnostavana, ei saa olla liian paasaavaa.
 
Teksti Ilkka Hemilä
Julkaistu 29.8.2016
Asiasana:
Tagit: