in English
 
 
Tietous allergian syistä ja hoidosta tarkentuu jatkuvasti
​Nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis) aiheuttaa monille allergiaoireita varhaiskesällä. Kuva Sanna Pätsi.
​Kliinisen allergologian professori Johannes Savolainen Turun yliopistosta tuntee ammattinsa puolesta allergisen reaktion synnyn hyvin yksityiskohtaisesti. Hän kertoo vaivatta allergiaoireiden muodostumisesta limakalvojen ja ihon pinnalla sijaitsevissa syöttösoluissa, jotka osallistuvat ihmiskehon immuunipuolustukseen.

- Syöttösolujen pinnalla on IgE-luokan vasta-aineita, jotka tunnistavat allergeenejä eli allergiaa aiheuttavia aineita. Toisin kuin terveillä ihmisillä, allergikoilla on taipumus muodostaa IgE-vasta-aineita ympäristön tavallisille allergeeneille, kuten siitepölylle.

Kun syöttösolun pinnalle muodostuneet vasta-aineet tunnistavat allergeenin, solu alkaa tuottaa histamiinia. Vapautunut histamiini kulkeutuu soluissa oleviin histamiinireseptoreihin, mihin solut reagoivat tuottamalla limaa. Nenän ja silmien lisäksi allergiareaktioita syntyy keuhkoissa ja iholla.

- Keuhkoissa ei-tahdonalainen, kapeiden keuhkoputkien seinämässä oleva sileä lihas saattaa supistua, mikä yhdessä turvotuksen ja limanerityksen kanssa saa aikaan astmakohtauksen. Lisäksi jotkin ihmiset reagoivat iholla: jos henkilöllä on atooppinen ihottuma, niin ihottuma usein pahenee siitepölyaikaan, Savolainen listaa.

Henkilön taipuvaisuuden allergiaoireisiin määrää hänen geeniperimänsä. Atooppisen allergian taipumus periytyy monigeenisesti, eli se liittyy noin pariinsataan geeniin ihmisen perimässä. Vaikka allergisuus on riippuvainen henkilön genetiikasta, allergiaoireita alkaa yleensä esiintyä vasta kouluiän kynnyksellä. Tätä nuoremmilla lapsilla oireita esiintyy Savolaisen mukaan harvoin siksi, että allergisia reaktioita aiheuttavien IgE-vasta-aineiden synty vaatii useita siitepölykausia. Esimerkiksi koivun siitepölykausi kestää Suomessa vuosittain vain muutaman viikon, joten siitepölylle herkistyminen vie monta vuotta. Ihmisen ikä vaikuttaa siitepölystä aiheutuvien allergiaoireiden voimakkuuteen vielä myöhemminkin. Oireet yleensä pahenevat 10-vuotiaaksi asti, mutta sen jälkeen ne rauhoittuvat hetkellisesti.

- Hyvin monella allergiaoireet rauhoittuvat luontaisesti teini-iässä. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä, mutta murrosiän hormonaalisilla seikoilla ajatellaan olevan jotain tekemistä sen kanssa. Nuorilla aikuisilla eli 20-25 -vuotiailla oireet alkavat tulla takaisin, mutta iän mukana - kun ihmisen immuunijärjestelmä alkaa tulla säyseämmäksi - allergiaoireet alkavat usein helpottua, Savolainen kertoo.


Allergologian professori Johannes Savolainen Turun yliopistosta. Kuva Åbo Akademi.

Allergiaoiden esiintyvyys lisääntyy yhteiskunnan modernisoituessa. Ihmisen immuunijärjestelmä reagoi asuinympäristön puhtauteen. Savolaisen mukaan valtion elintaso ja allergioiden levinneisyys kulkevatkin välillisesti käsi kädessä.

- Allergiastahan ryhdyttiin raportoimaan ensi kerran 1800-luvun Englannissa ja Yhdysvalloissa, jotka olivat aikansa vauraita maita ja hygienian edelläkävijöitä. Hygienian parantuessa allergian esiintyvyys on levinnyt mös muissa maissa, toisen maailmansodan jälkeen Suomessakin.

Todettua allergiaa pyritään parantamaan harvoin. Tyypillisesti siitepölyallergian oireita helpotetaan lääkityksellä.

- Allergialääkkeinä käytetään tyypillisesti histamiininsalpaajia eli antihistamiineja. Antihistamiini yksinkertaisesti asettuu histamiinireseptoreihin siten, että ne eivät voi aktivoitua. Toinen allergialääke on paikallissteroidi eli kortisoni. Kortisoni estää tulehdussolujen kypsymistä, Savolainen kertoo.

Koivun, heinien ja pujon siitepölyallergia voidaan tarvittaessa parantaa siedätyshoidolla. Siedätys korjaa immuunijärjestelmän häiriön, josta IgE-vasta-aineiden tuotanto johtuu.

- Hoidossa annetaan siitepölyvalmistetta pistoksena  ihon alle tai tablettiannoksena kielen alle. Tällöin altistuminen allergeenille on hallittu prosessi, ja vastekyky kehittyy eri tavoin kuin jos altistus kohdistuisi suoraan limakalvoille.

Nykyään siedätyshoito vaatii noin 50 pistosta kolmen vuoden aikana. Savolainen ennustaa, että uusi hoitomuoto tuo paranemisprosessiin helpotusta. Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa on kehitetty siedätyshoitoaineeksi keinotekoista peptidiä eli valkuaisaineen osaa. Peptidihoidoksi riittäisi viisi pistosta muutamassa kuukaudessa, ja hoito olisi potilaalle nykykeinoa mieluisampi.

- Allergeeneilla on niin kutsuttu avaruusrakenne, jonka IgE-vasta-aineet tunnistavat. Allergeeneja on mukana siedätyshoidossa, joten vasta-aineet reagoivat niihin, ja hoidossa syntyy allergisia reaktioita. Peptidillä sen sijaan ei ole avaruusrakennetta, joten peptidisiedätyksessä voitaisiin antaa huomattavan suuria annoksia.

Savolainen mukaan myös tietämys allergioiden levinneisyyden syistä on vaikuttanut allergioiden hoitoon, ja nykyään allergioita pyritään vähentämään ehkäisevästi.

- Suomessa on kansallinen allergiaohjelma, joka on nyt kymmenvuotisen kauden puolivälissä. Siinä pyritään ylenmääräisestä hygieniasta luopumalla ja siedätyshoitoa lisäämällä vähentämään allergioiden levinneisyyttä. Aiemmin pyrittiin välttämään allergeeneja, jotta allergia ei pahenisi. Nykyään tiedämme, että sietokyvyn syntyyn tarvitaan kontaktia allergeenin kanssa.

Teksti Ilkka Hemmilä
julkaistu 1.7.2016
Asiasana:
Tagit: