in English
 
 
Aiemmat tutkimukset
Aiempi tutkimus on luetteloitu laitoksen julkaisuissa sekä eripainosluettelossa.

Developing Chemometrics with the Tools of Information Sciences (CHESS)

Tutkimuksessa selvitettiin Itämeren rehevöitymiskehitykseen liittyviä prosesseja ja se toteutettiin hyödyntäen Itämeren jo olemassa olevia ravinneaikasarjoja eri lähteistä. Tutkimuskohteena toimivat vuosina 1970–2000 kerätyt havaintoaineistot. Tutkijana FT Jari Hänninen. Loppuraportti täällä.

BALTEX Assessment of Climate Change for the Baltic Sea basin (BACC)

Kansainvälisen tutkijaryhmän tuottama raportti ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämeren alueella (ks. myös BACC 2). Raportin tarkoitus oli kerätä, yhtenäistää ja arvioida saatavilla oleva tietämys menneestä, nykyisestä ja tulevasta ilmastonmuutoksesta ja sen odotettavasta vaikutuksesta Itämeren altaaseen.  Raportti julkistettiin Springerin kustantamana tammikuussa 2008.

Seilin arkistohistorillinen tutkimus

"Seilin arkistohistoriaa. Arkistoteoreettinen tapaustutkimus." Anne Wilenius.  Lisensiaatintutkimus 2001. Poliittisen historian laitos, Turun yliopisto.
Wilenius, A. 2004. Tutkimuspöydällä Selin sairaalan arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisusta Arkisto 9, ss. 195-221. Helsinki.

Kalojen lisääntymisalueet Saaristomerellä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Saaristomerellä, Nauvon ja Korppoon eteläpuolisella alueella kutevien kalojen lisääntymisalueiden sijaintia ja häiriötekijöiden vaikutusta lisääntymiseen. Kutualueiden kartoituksen yhteydessä tutkitaan kutualueiden merenpohjalla tapahtuvia ympäristömuutoksia mm. sukellusten, ilmakuvien, kaikuluotausten, virtausmittausten ja sedimenttinäytteiden avulla. Projektin tutkijat: FM Tuula Kohonen, B.Sc. Petri Vahteri, FM Ulla Helminen ja geol.yo. Mari Sihvonen. Rahoitus: Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikkö (KOR-rahoitus). Tutkimus päättynyt. Loppuraportti julkaistu 30.8.2004.
Kohonen, T., Helminen, U., Vahteri, P., Virtasalo, J. & Vuorinen, I. 2003. Methods for assessing the state of fish reproduction areas in the Archipelago Sea, SW Finland. In: 2003 ICES ASC Handbook. Contributions. Agendas and Orders of the Day. Abstracts. 2003 Annual Science Conference, 24-27 September 2003. Tallinn, Estonia, 144.
Helminen, U. & Kohonen, T. 2003. Ship-induced erosion on the shores close to a main navigation route in the Archipelago Sea, SW Finland - A case study. In: Bäck, S., Harjunkoski, R., Koivu, J., Toivanen, R. & Viitasalo, I. (Eds.). Abstract Publication. Baltic Sea Science Congress 2003 Helsinki, Finland, August 24-28, 2003, 134.
Vahteri, P., Kohonen, T. & Vuorinen, I. 2003. Distributional changes in the occurrence of bladderwrack, Fucus vesiculosus (L.) within the last decade in the Archipelago Sea, S-W Finland. In: Bäck, S., Harjunkoski, R., Koivu, J., Toivanen, R. & Viitasalo, I. (Eds.). Abstract Publication. Baltic Sea Science Congress 2003 Helsinki, Finland, August 24-28, 2003, 262-263.
Kohonen, T., Vahteri, P. & Helminen, U. 2002. Kalojen lisääntymisalueet Saaristomerellä. Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. Väliraportti. 7 s., 1 liites.

Saaristomeren hapettomien pohjien kartoitus

Tutkimuksessa selvitettiin Saaristomeren alueen hapettomien ja vähähappisten pohjien laajuutta ja alueellista jakaumaa. Tarkoituksena oli löytää hapettomien pohjien syntyyn vaikuttavia paikallisia erityispiirteitä. Sedimenttinäytteistä tutkittiin kokonaisfosforin lisäksi eri tavoin sitoutuneiden fosforifraktioiden osuutta. Tutkijana geol.yo Joonas Virtasalo; muu tutkimusryhmä: FT Timo Huttula, FM Tuula Kohonen ja FT Ilppo Vuorinen. Tutkimuksen rahoitus: Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Tutkimus on päättynyt.
Virtasalo, J., Kohonen, T., Vuorinen, I. & Huttula, T. 2002. Saaristomeren hapettomien ja vähähappisten pohjien tutkimus. Julkaisussa: Korkka-Niemi, K. (toim.). Geologian tutkijapäivät 13.-14.3.2002 Helsinki, 39. (in Finnish)
Virtasalo, J., Kohonen, T., Vuorinen, I. & Huttula, T. 2003. Sea bottom anoxia in the Archipelago Sea, SW Finland. Hydrological features and sedimentary phosphorus forms & iron hydroxides. In: Bäck, S., Harjunkoski, R., Koivu, J., Toivanen, R. & Viitasalo, I. (Eds.). Abstract Publication. Baltic Sea Science Congress 2003 Helsinki, Finland, August 24-28, 2003, 104.
Virtasalo, J., Kohonen, T., Vuorinen, I. & Huttula, T. 2003. Sea bottom anoxia in the Archipelago Sea, northern Baltic Sea - hydrophysical features, sedimentary phosphorus forms and iron hydroxides.

Örön väylähankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

Tehty Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen (FM Tuula Kohonen, B.Sc. Petri Vahteri ja geol.yo. Joonas Virtasalo) sekä Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen yhteistyönä. Arvioinnissa on selvitetty väylähankkeen vaikutuksia mm. maaperään, veteen, eläimiin ja kasvillisuuteen. Sekä nykyinen että suunniteltu uusi väylä sivuavat Saaristomeren Natura 2000 -alueita ja myös kulkevat Natura 2000 -verkoston vesialueen halki. Tutkimuksen rahoitus: Saaristomeren merenkulkupiiri. Tutkimus on päättynyt.
Arviointiselostus: Karvonen, T., Mäkynen, T., Niinistö, J. & Perälä, H. (TY/Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus) sekä Kohonen, T., Vahteri, P. & Virtasalo, J. (TY/Saaristomeren tutkimuslaitos) 2002. Örön väylän ympäristövaikutusten arviointiselostus. Liite ympäristölupahakemukseen. 101 s. ja liitteet.

Sedimenttien haitta-ainepitoisuuksien normalisointimenetelmistä

Tutkimuksessa selvitettiin sedimentin haitta-ainepitoisuuksien normalisointimenetelmiä ja eri menetelmien soveltuvuutta Suomen rannikkosedimenttien laadun arviointiin. Projektin johto: FM Tuula Kohonen ja tutkija: FL Petri Siiro. Tutkimuksen rahoitus: Suomen ympäristökeskus. Tutkimus on päättynyt.
Siiro, P. & Kohonen, T. 2003. Selvitys rannikkosedimenttien haitta-ainepitoisuuksien normalisointimenetelmistä. Suomen ympäristökeskuksen moniste 274. 29 s.
Siiro, P. & Kohonen, T. 2002. Rannikkosedimenttien haitta-ainepitoisuuksien normalisointi. Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. Raportti. 22 s., 4 liites.
Raportti saatavissa Ympäristöhallinnon palvelimelta https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40872/SYKEmo_274.pdf?sequence=1

Liejusimpukan (Macoma baltica) ja pohjasedimentin TBT-pitoisuudet

Tributyylitinaa (TBT:tä) on käytetty laivojen antifouling- eli kiinnittymisenestomaaleissa. Maaleista myrkyllisiä orgaanisia tinayhdisteitä liukenee veteen ja kertyy sedimenttiin. TBT häiritsee eliöiden hormonitoimintaa ja on pieninäkin pitoisuuksina erittäin haitallista. Geologi Tuula Kohonen tutkimusryhmineen (Petri Vahteri, Joonas Virtasalo, Miina Salmi) on selvittänyt Turun, Naantalin ja Merimaskun merialueelta kesällä 2001 kerättyjen simpukka- ja sedimenttinäytteiden TBT-pitoisuuksia. TBT ja sen hajoamistuotteet, di- ja monobutyylitina- (DBT, MBT) sekä trifenyylitinayhdisteet määritettiin Saksassa Galab-laboratoriossa. Tutkimuksen rahoitus: Turun Yliopistosäätiö. Tutkimus on päättynyt.
Kohonen, T., Salmi, M., Vahteri, P. & Virtasalo, J. 2003. Tributyltin in coastal sediments and the Baltic clam, Macoma balthica, in the Archipelago Sea, SW Finland. In: Bäck, S., Harjunkoski, R., Koivu, J., Toivanen, R. & Viitasalo, I. (Eds.). Abstract Publication. Baltic Sea Science Congress 2003 Helsinki, Finland, August 24-28, 2003, 101.

Kalojen kutu- ja poikastuotantoalueiden suojelu- ja kunnostustutkimus Turun saaristossa

Kenttätutkimuksissa seurattiin pohja-aineksen eroosiota ja kulkeutumista sekä kutu- ja poikastuotantopohjien liejuuntumista ja kasvillisuuden muutoksia. Tutkimuspohjia havainnoitiin sukeltamalla, kaikuluotaamalla ja sedimenttinäytteiden avulla. Luonnollisia virtauksia ja laivaliikenteen niihin aiheuttamia häiriöitä arvioitiin virtausmittausten ja veden kiintoainespitoisuuden muutosten avulla. Tutkimuksessa seurattiin myös ruoppausjätteen liettymistä ja läjitetyn aineksen eroosioherkkyyttä. Tutkijoina FM Tuula Kohonen, biol.yo. Petri Vahteri ja geol.yo. Joonas Virtasalo (STL) sekä TL Jorma Rytkönen ja DI Timo Riipi (VTT). Tutkimuksen rahoitus: Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikkö (KOR-rahoitus). Tutkimus on päättynyt.
Kohonen, T., Vahteri, P., Virtasalo, J., Vuorinen, I. & Helminen, U. 2001. Kalojen kutu- ja poikastuotantoalueiden suojelu- ja kunnostustutkimus Turun saaristossa 1.12.1999 - 30.11.2000. Tutkimusraportti. Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. 82 s + liitteet.
Riipi, T. & Rytkönen, J. 2001. Merenpohjan liettymisen vähentäminen ruoppaus- ja läjitystoiminnassa ja silakan kutualueiden saneerauksen mahdollisuudet Turun Airistolla. Tutkimusraportti BVAL34-011094. VTT Valmistustekniikka. 63 s.
Rytkönen, J., Sassi J. & Koskivaara, R. 2001. Laivojen aiheuttama aalto- ja virtaushäiriö rannassa. Aalto- ja virtausmittaukset Airistolla 02.-05.05.2000. Tutkimusraportti BVAL34-001016. VTT Valmistustekniikka. 40 s + 51 liit.
Rytkönen, J., Kohonen, T. & Virtasalo, J. 2001. Laivaliikenteen aiheuttama eroosio Pohjois-Airistolla. Vesitalous 3/2001, 30-36.
Vahteri, P. & Vuorinen, I. 2001. Silakan lisääntyminen vaarassa Pohjois-Airistolla. Vesitalous 3/2001, 37-38.
Kohonen, T., Rytkönen, J., Virtasalo, J. & Vuorinen, I. 2001. Sediment erosion and resuspension near navigation routes and dredged material disposal sites. In: Brenner, U. (Ed.). Abstract Volume. Baltic Sea Science Congress 2001. Past, Present and Future - A Joint Venture. November 25-29, Stockholm University, Stockholm, Sweden, 226.
Rytkönen, J., Kohonen, T. & Vuorisalo, J. 2001. Restoration of Degraded Spawning Sites of the Baltic Herring in the Archipelago Sea. "Biological Principles of Sustainable Development of Coastal Marine Ecosystems". 25.-28.4.2001 Murmansk.
Rytkönen, J. & Kohonen, T. 2002. Environmental Impacts of Ship-Induced Waves and Flows in the Archipelago Sea. The 30th Congress of the International Navigation Association (PIANC), 22 - 26 September 2002. Sydney, Australia.

Dioksiini- ja heksaklooribentseenipäästöjen leviäminen Kemira Chemicals'in Kokkolan kaliumsulfaattitehtaan ympäristöön

Tutkimus Kansanterveyslaitoksen ja Saaristomeren tutkimuslaitoksen yhteistyönä. FM Tuula Kohosen johdolla otettiin näytteitä tehdasalueen jätelietealtaista, merisedimentistä ja lähialueiden lammista. Näytteistä määritettiin dioksiinien ja furaanien (PCDD/F-yhdisteiden), heksaklooribentseenin (HCB) ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastoryhmän kemian laboratoriossa Kuopiossa. Tutkimuksen rahoitus: Kemira Chemicals, Kokkolan tehtaat. Tutkimus on päättynyt.
Kohonen, T., Vartiainen, T., Vuorinen, I. & Tuomisto, J. 2001. Organoklooriyhdisteet Kokkolan Ykspihlajan ja lähialueiden sedimentissä sekä tehdasjätteessä. Saaristomeren tutkimuslaitos, Turun yliopisto ja Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osastoryhmä. 21 s. ja liitteet.

Turun kaupungin sataman ruoppausmassojen läjittämisen ympäristövaikutukset Pohjois-Airistolla

Tutkimuksissa on seurattu mm. ruoppausmassojen pysyvyyttä läjitysalueilla, merenpohjan tilaa, kuturantojen kasvillisuusmuutoksia, silakan mädin kuolleisuutta sekä massojen raskasmetalli- ja PCB-pitoisuuksia ja niiden kertymistä planktoniin ja kaloihin. Tutkimusten rahoitus: Turun satama. Tutkimukset ovat päättyneet.
Kohonen, T., Vahteri, P. Suominen, T., Helminen, U. ja Vuorinen, I., 1999. Ruoppausmassojen läjittämisen vaikutukset vesistöön ja kalatalouteen Pohjois-Airistolla. Raportti vuonna 1998 tehdyistä tutkimuksista. Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. 120 s. ja liitteet.
Vahteri, P., Kohonen, T. ja Helminen, U. 2001. Turun Sataman kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset vuonna 2000. Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. 22 s. ja liitteet.

Laivaliikenteen aiheuttamat virtaukset ja vedenpinnan korkeuden vaihtelut Ruissalon väylällä

Tutkijana geol.yo. Joonas Virtasalo. Tutkimuksen rahoitus: Ruissalo-yhdistys ry. Tutkimus on päättynyt.
Virtasalo, J., Kohonen, T ja Vuorinen, I. 2000. Laivaliikenteen aiheuttamat muutokset virtausoloihin Ruissalon väylällä. Raportti virtausmittauksista 24.8. ja 19.-20.10.2000. 15 s.

Hepokarin väylän sedimentaatiotutkimus

Tutkijoina FM Maria Kuulusa ja FM Tuula Kohonen. Tutkimuksen rahoitus: Saaristomeren merenkulkupiiri. Tutkimus on päättynyt.
Kuulusa, M. & Kohonen, T. 1999. Uudenkaupungin Hepokarin väylän läjitysalueen sedimentaatio-olot. Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. 15 s. ja liitteet.

Saaristomeren biodiversiteettitutkimus

Aquatic Biodiversity, Eutrophication and Habitat Value; Cross-analysis of the Baltic Sea and the Lake Saimaa, Finland (AquaValue -projekti/FIBRE). Useita osatutkimuksia käsittävä Suomen Akatemian rahoittama kolmivuotinen tutkimus, jossa selvitetään rehevöitymisen vaikutuksia akvaattiseen biodiversiteettiin ja niiden sosiologista merkitystä Saimaalla ja Saaristomerellä.Yhteistutkimus Turun yliopiston, Joensuun yliopiston, Åbo Akademin ja vesiviranomaisten kanssa. Hankkeen tutkijoina toimii sekä biologeja että sosiologeja. Saaristomeren tutkimuslaitoksen osatutkimuksessa selvitetään Saaristomeren veden laadussa tapahtuneita fysikaalisia ja kemiallisia pitkäaikaismuutoksia, niiden syitä sekä vaikutuksia eläinplanktonin ja pohjaeläinten monimuotoisuuteen. Tutkijana FT Jari Hänninen.

BASYS-projekti

EU:n rahoittama (MAST III ohjelma) useita osatutkimuksia käsittävä koko Itämeren alueen yhteistutkimus, jossa Saaristomeren tutkimuslaitos on mukana eläinplanktonin aikasarjatutkimuksissa ja rantavyöhykkeen makrokasvillisuuden ja eläimistön merkitystä selvittävissä osatutkimuksissa. Tutkijoina mm. FT Ilppo Vuorinen, FT Jari Hänninen, FM Anita Mäkinen, biol. yo Ulla Helminen ja biol.yo Nina Heikkilä. BASYS-projektin kotisivu

Tanganyika-järven kestävän kalatuotannon ohjelma

Kehitysapuprojekti, tutkijana dos Ilppo Vuorinen, Saaristomeren tutkimuslaitos. Yhteistyöprojekti Kuopion yliopiston kanssa.Projektin kotisivu

 

Muut tutkimusprojektit

Ravinteiden merkitys Saaristomeren leväyhteisöjen säätelyssä (ROLEX)

Kokeellinen analyysi. Saaristomeri on viime vuosikymmeninä huomattavasti rehevöitynyt ja rehevöityminen näyttää vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta edelleen jatkuvan. Mm. runsastuneet sinileväkukinnat ja ajelehtivat rihmamaiset levät aiheuttavat haittaa kaikille saariston asukkaille - sekä eläimille että ihmisille. Saaristomeren rehevöityminen johtuu lisääntyneestä ravinnekuormituksesta, joka on peräisin mm. maataloudesta, kalanviljelystä, asutuksesta sekä ilmalaskeumasta ja Suomenlahdelta ja Itämeren pääaltaasta tulevasta ns. taustakuormituksesta. Tämän projektin tavoitteena on selvittää kasvaneiden ravinnepitoisuuksien vaikutuksia Saaristomeren planktiseen ravintoverkkoon. Erityisesti selvitetään sinilevien runsastumiseen vaikuttavia tekijöitä. Toinen keskeinen kysymys koskee ns. sisäisen kuormituksen l. pohjaan varastoituneiden ravinteiden merkitystä Saaristomeren ravinnekierroissa. Lisäksi tutkitaan rantavyöhykkeen rehevöitymiseen vaikuttavia tekijöitä Tutkimus toteutetaan Seilin lähivesillä suurissa vedenpinnasta pohjasedimenttiin asti ulottuvissa altaissa ( 40-50 m3 vettä) sekä pienemmissä 300 l kokoisissa säkeissä. Kokeissa mitataan ravinnelisäysten, veden sekoituksen ja sedimentin vaikutusta ravinnekiertoihin, kasvi- ja eläinplanktonin sekä mikrobien toimintaan ja niiden keskinäisiin runsaussuhteisiin. Tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemia, Ympäristöministeriö, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö sekä Wihurin säätiö. Projektia johtaa FT Harri Helminen. Tutkijoina FT Janne Suomela, FK Annika Lagus ja FK Jaana Sipura. 

Ajelehtivien rihmalevälauttojen vaikutukset ja hajoamisprosessit litoraalivyöhykkeellä

Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoittama väitöskirja tutkimushanke. Tutkijana FM Sonja Salovius, Åbo Akademi.

Muutoksen kokemus saaristoyhteisössä

Tutkijana FL Eva Lettinen, Turun yliopiston Sosiologian laitos. Julkaisut: Eva Lettinen: Saaristolaisen kokemus omasta kulttuuristaan. Eläminen merestä ja meren kanssa. Turun yliopisto, sosiologian laitos. Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, C 221 (väitöskirja, painos loppunut, verkkoversio ISBN 951-29-2835-3).

Ruissalon huvilakulttuurin tallennustyö

Tutkijana FK Carola Rosengren, Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine.
 
Asiasana:
Tagit: