in English
 
 
Hämmärö

Kosti Hämmärö kotisohvalla 2001.

Kuka oli Kosti Hämmärö?

Rymättyläläinen Kosti Hämmärö (1916-2009) oli Evert Kosti ja Josefiina Hämmärön ainoa lapsi. Poika Kosti oli vain viisivuotias,  kun hänen äitinsä kuoli. Hän hoiti Länsitalon kotitilaa isänsä kanssa tämän kuolemaan saakka v.1981 ja sen jälkeen yksin. Kosti Hämmärö tunnettiin vaatimattomana, ahkerana ja huolellisena saariston monitaitajana. Kotitilaansa hän kehitti jatkuvasti ja vuokrasi alueen rantatontteja mökkiläisille, joista useista tuli hänen ystäviään. Hämmärö testamenttasi pääosan omaisuudestansa Turun Yliopistosäätiölle lääketieteellisen tutkimuksen edistämiseen.


Kosti äiti Josefinan ja isä Evertin kanssa.

Kosti Hämmärö eli koko elämänsä Länsitalon kotitilallaan. He viljelivät isänsä kanssa Länsitalon maita, hoitivat metsiä ja talvella harjoittivat kalastusta, erityisesti talvinuottausta. Isä-Kostin kuollessa vuonna 1981, Kosti Hämmärö oli jo 65-vuotias ja oli vasta paria vuotta aikaisemmin saanut tilanpidon itselleen. 1980-luvun puoliväliin mennessä Kosti vuokrasi pellot paikalliselle maanviljelijä Juhani Saariselle. Eläkepäivinään Kosti ei jäänyt toimettomaksi, vaan keskittyi rakennuttamaan ja rakentamaan loma-asuntoja ja venepaikkoja Länsitalon maille. Länsitalo sai ensimmäisen ranta-asemakaavan jo 1980-luvun puolivälissä. Yhteensä loma-asuntopaikkoja rantakaavassa oli 27 ja Kostin kuollessa niistä oli toteutettu noin puolet.
 
Kosti Hämmäröllä ei ollut lapsia eikä hän ollut avioliitossa. Valokuvat ja muistiinpanot sekä eri henkilöiden muistelot kertovat, että hän oli aktiivisesti mukana lähiympäristönsä elämässä ja teki myöhemmin vuosittain ulkomaanmatkoja mm. Ruotsiin ja Neuvostoliittoon. Sosiaalisen verkoston muodostivat naapurit, kylän asukkaat sekä loma-asukkaat, joiden kanssa Hämmäröllä oli säännöllistä yhteydenpitoa. Eläkepäivinä tärkeäksi muodostui myös sotaveteraanitoiminta. Hyvin järjestetyn kunnallisen kotihoidon vuoksi Kosti Hämmärö saattoi asua kotonaan viimeiset elinvuotensakin, paria viimeistä vuotta lukuun ottamatta.
 

Kosti kesäasukkaiden seurassa.

Kosti Hämmärön suku

Sekä Kostin Hämmärön isä että äiti olivat molemmat kotoisin Rymättylästä. Kostin isoisä Evert Hämmärö osti Länsitalon vuonna 1891. Samana vuonna syntyi myös Kostin isä, joka oli nuorin viidestä lapsesta. Länsitalon omistus siirtyi hänelle vuonna 1912 ja vuonna 1915 Evert Kosti Hämmärö vihittiin rusthollarin tyttären, Josefina Ihannelma Lindqvistin kanssa. Heidän ainoa lapsensa, Kosti-poika syntyi vuonna 1916. Äiti Josefina kuoli vuonna 1921 Kostin ollessa vain viisivuotias. Leski, Evert Kosti ei mennyt uudelleen naimisiin.

Hämmärön Länsitalo

Hämmärön kylä sijaitsee Rymättylän (nyk. Naantalin kaupunki) Airismaan saaren eteläosassa länteen työntyvässä niemessä. Ensimmäisessä vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Hämmärön kylässä olleen neljä verotaloa: Länsitalo, Itätalo ja kaksi muuta. Hämmäröiden omistuksessa oli Länsitalo. Sen maapinta-ala on noin 100 hehtaaria ja kalavesiä noin 100 hehtaaria. Tilukset sijaitsevat pääasiassa päärakennuksen ympärillä ulottuen rantaan päärakennuksen kohdalla etelässä ja pohjoisessa. Länsitalossa on tiluksia myös Airismaan länsikärjessä sekä Sakoluodon ja Kattiluodon saaressa.

Sääty-yhteiskunnan aikaan ihmisen asema maalaiskylässä määräytyi maaomistuksen mukaan. Väestö jakautui tilallisiin (= talonpojat) ja tilattomaan väestöön, joka lukumäärässä oli moninkertainen tilallisiin verrattuna. Tilallisten kanssa samaan ruokakuntaan kuuluivat rengit ja piiat. Perheelliset rengit eli muonamiehet asuivat tilan läheisyydessä samoin kuin mäkitupalaiset, jotka olivat vuokranneet asumuksen tilan mailta ja tekivät myös palkkatyötä tilalla. Torpparit olivat tilanosan vuokraajia. Hämmärön kylässäkin torppareita ja mäkitupalaisia oli muutamia. Irtolaiset tekivät päivätöitä tilalle ja jos heillä ei ollut omaa asuntoa, he asuivat toisten luona. Suomen itsenäistyttyä yhteiskunnan muutos ulottui myös Hämmäröön: vakinaisesti palkattua miespuolista työvoimaa ei Länsitalossa ollut 1930-luvun alun jälkeen. Isä ja poika tekivät tilan työt ja ulkopuolista työvoimaa palkattiin vain tilapäisesti.

Länsitalossa 1920-luku oli uuden pellon raivauksen aikaa. Vuokratalojen itsenäistyminen muutti merkittävästi Hämmärön kylän maanomistussuhteita. Rymättylän kunta osti Pohjatalon ja perusti sinne kansakoulun. Hämmärön kylässä oli nyt koulu, kauppa sekä säännöllinen höyrylaivayhteys Turkuun. Airismaan kylätie yhdisti Hämmärön kylän sekä muihin kyliin että mantereen suuntaan. Länsitalon läheisyydessä oli Fältinranta, jota käytettiin kulkuyhteytenä mm. viereisestä Aaslan saaresta.


Pihapiirissä. 

Kosti Hämmärö sodassa 

Täytettyään 18 vuotta Kosti Hämmärö liittyi Rymättylän merisuojeluskuntaan, joka antoi vapaaehtoista rannikkotykistökoulutusta. Kosti osallistui kutsuntoihin vuonna 1936 mutta terveydellisistä syistä johtuen hän joutui keskeyttämään varusmiespalveluksen. Hän osallistui uudelleen kutsuntoihin ja astui palvelukseen nostomiehenä heti talvisodan jälkeen. Talvisodan aikana hän toimi Rymättylässä merisuojeluskunnan tehtävissä ja ylennettiin 16.3.1940 suojeluskuntaylimatruusiksi.

Jatkosodan alussa Kosti Hämmärö toimi Ahvenanmaan ja Hangon puolustukseen liittyvissä tehtävissä 5. Rannikkoprikaatissa. Hänet ylennettiin ensin korpraaliksi ja sitten alikersantiksi. Talvella 1942 Hämmärö siirrettiin Itä-Karjalaan Äänisen Rannikkoprikaatin torjuntakomppanian konekivääriryhmän johtajaksi. Asemapaikka Limosaari oli Neuvostoliiton jatkuvien hyökkäysten kohteena. Asemasotavaiheessa Hämmärö pääsi lomalle Rymättylään muutaman kerran mm. määrättynä kalastuslomalle nuotanvetoon kevättalvella 1944. Aselevon alkaessa 4.9.1944 Kosti Hämmärö oli siirretty Valamoon. Sieltä hänet komennettiin vielä Ahvenanmaan suojelutehtäviin ennen kotiutumistaan 22.11.1944.

Elämää Länsitalossa sotien jälkeen

Elämä palautui vähitellen sodan jälkeen rauhanomaisiin oloihin. Jälleenrakennuksen Suomessa puutetta oli niin elintarvikkeista kuin rakennusmateriaaleistakin ja monet hyödykkeet olivat säännöstelyn piirissä. Talouden hitaasti elpyessä esille nousivat liikenneyhteydet mantereelle. Ennen sotia saariston höyrylaivaliikenne mm. Turun suuntaan oli säännöllistä, mutta se ei sotien jälkeen palannut ennalleen. Helpotuksen toi ensin Kirveenrauman lossiyhteys ja muutama vuosi myöhemmin luotojen tien rakentaminen. Kosti Hämmärökin hankki ensimmäisten airismaalaisten joukossa ajokortin vuonna 1953. Kiinteä tieyhteys vaikutti mullistavasti luotolaisten elämään. Yhteys esimerkiksi Turkuun oli nyt runsaan tunnin lautta- ja automatkan päässä. Maatalouden investoinnit lähtivät kasvuun, hankittiin uusia koneita sekä korjattiin vanhoja ja rakennettiin uusia rakennuksia.

1960-luvun alusta tuli uusi ilmiö: lisääntynyt vapaa-aika ja hyvinvointi toivat tullessaan kesämökkiläiset. Se vaikutti ratkaisevasti myös Hämmärön kylän elämään. Veneilijöille Teroksentien kauppa ja bensa-asema muodostuivat suosituksi pysähdyspaikaksi. Vaikka mökkiläisten tulo aiheutti joskus erimielisyyksiä mm. kalastusoikeuksista, vaikutukset olivat pääosin myönteisiä kylän elämään. Paluuta entiseenkään ei ollut. Hämmärön kylässä maanomistuskin oli muuttunut, usea tila oli vaihtanut omistajaa ja maa-alueita oli myyty muillekin kuin kesämökin ostajille. Kosti Hämmärö ja hänen isänsä eivät neljää poikkeusta lukuun ottamatta myyneet tontteja, mutta varsinkin Kostin saadessa tilan haltuunsa alkoi vuokramökkien rakentaminen ja niiden vuokraaminen. Myöhemmin Kosti rakensi ja vuokrasi laituripaikkoja Teroksentien läheisyydessä ja myöhemmin alueelle muodostui laaja vierasvenelaituri.

Vuokrasopimukset tehtiin vuodeksi kerrallaan, mutta vuokralaisten vaihtuvuus oli vähäistä. Kesämökkiläisistä muodostui Kosti Hämmärölle tärkeä sosiaalinen verkosto. Vaikka Hämmärö olikin tarkka raha-asioissa, vuokrataso oli alhainen; Kostille tärkeintä oli, että sai kunnolliset vuokralaiset.

Edistyksellisyyttä osoittaa se, että Kosti Hämmärön aloitteesta laadittiin alueen ensimmäiset ranta-asemakaavat Länsitalon tilan alueelle jo 1980-luvulla. Pellot Kosti Hämmärö vuokrasi jo 1980-luvulla maanviljelijä Juhani Saarisen hoitoon. Tilan metsää hoidettiin metsänhoitosuunnitelman mukaan. Arkielämä oli ilmeisesti vaatimatonta ja yksinkertaista, mihinkään ylellisyyteen ja tarpeettomien tavaroiden hankintaan ei syyllistytty. Ehkä myös naisten vähäinen kädenjälki näkyi sisätiloissa. Jäämistön huutokaupassa moni ihmetteli missä talon arvotavarat ovat. Mutta silloin kun tarvittiin uudet koneet, kaivurit tai traktorit, raha ei ollut esteenä. Voi sanoa, että Kostin aktiiviaikana Länsitalo oli uudistusten eturintamassa.

Mies ja traktori kotipihassa 1998.

Kosti Hämmärön viimeiset vuodet ja testamentti

Kosti Hämmärön eli pitkän elämän. Hän kuoli 92-vuotiaana 22.3.2009. Viimeisinä elinvuosina hänen terveytensä heikkeni ja heti 90-vuotipäivän jälkeen hän siirtyi Rymättylän kirkonkylässä sijaitsevaan vanhainkotiin. Siihen saakka hän tuli itsenäisesti toimeen saaden viimeisinä vuosina kotihoidon apua. Apuna oli myös ystävien ja tuttavien joukko, jotka kävivät häntä tapaamassa ja jututtamassa.

Rymättyläläisen asianajajan, laamanni Leo Laaksosen kanssa Kosti Hämmärö otti puheeksi 80 vuotta täytettyään Länsitalon perinnön. Lakimääräisiä perillisiä Kosti Hämmäröllä ei ollut ja Kostin tiedossa oli, että perintö ilman testamenttimääräystä menee valtiolle. Elämänsä aikana Kosti ei kokenut tarvitsevansa sellaisia rahamääriä, joita maanmyynnistä olisi tullut. Hän kuitenkin tarkasti tiesi omaisuuden arvon ja sen millä tavalla oikein hoidettuna Hämmärön perintö voi palvella yhteiskuntaa. Ehkä äidin menettäminen ennen viisivuotissyntymäpäiväänsä on saanut Kostin arvostamaan lääketiedettä. Laamanni Laaksosen mukaan testamenttimääräys lääketieteen tukemiseksi oli selviö. Sen sijaan saajayhteisöä selvitettiin ja päädyttiin Turun Yliopistosäätiön. Toisena saajana oli Rymättylän seurakunta, jonka tulee huolehtia sukuhaudasta. Suoraa henkilöyhteyttä Turun yliopistoon Hämmäröllä ei ollut, mutta tiedettiin, että Turun Yliopistosäätiöön voidaan perustaa oma, Kosti Hämmärön nimeä kantava lääketiedettä tukeva rahasto. Testamentti allekirjoitettiin 5.2. 2002 ja sen ehtona oli em. nimikkorahaston perustaminen.

Vastaanottaessaan omaisuuden omistukseensa syksyllä 2009 Turun Yliopistosäätiön hallitus totesi Kosti Hämmärön omaisuuden olevan säätiön suurimpia nimikkorahastoja. Säätiö päätti samassa kokouksessa rahaston perustamisesta. Samalla aloitettiin suunnitelmien teko siitä millä tavalla Kosti Hämmärön perintö saadaan vastaamaan mahdollisimman hyvin testamentin tekijän tahtoa.

Asiasana:
Tagit: