Paluuorientaatio
1. Hoida paperiasiat kuntoon mahdollisimman pian.
2. Tee suunnitelma opintojen jatkamiseksi Turun Yliopistossa.
3. Älä unohda kansainvälisyyttäsi!
Muun muassa näitä kolmea asiaa painotettiin Suomeen palanneille vaihto-opiskelijoille maanantaina 5.9. järjestetyssä paluuorientaatiossa. Puolessatoista tunnissa kerrattiin läpi vaihdon jälkeen hoidettavat käytännön asiat, opintojen jatkaminen, mahdollisuudet ylläpitää kansainvälisyyttä jatkossakin sekä kuultiin kahden vaihdosta jo palanneen opiskelijan kertomuksia vaihdon jälkeisestä elämästä.
Käytännön asioista puhunut Tarja Virta huomautti, että paperitöiden tulisi olla mieluusti jo tehty tai ne tulisi tehdä mahdollisimman pian. Vaihtoaikatodistus ja vaihtoraportti tulisi myös olla jo palautettu. Opintojen hyväksilukeminen tulisi hoitaa myös mahdollisimman pian, muistaen että eri tiedekunnissa on erilaiset käytännöt asian suhteen. Tarja Virran esityksen kalvot voit lukea tästä.
Humanistisen tiedekunnan opintopäällikkö Sanna Mäkilä muistutti, miten tärkeää ulkomaisten opintojen hyväksilukemisen lisäksi on tarttua aktiivisesti opintojen jatkamiseen Suomessa. Hän painotti suunnittelun merkitystä ja sitä, että jos opintojen jatkaminen tuntuu vaikealta, kannattaa pyytää apua esimerkiksi opinto-ohjaajalta tai mahdollisesti opintopsykologilta. Sanna Mäkilän esityksen näet tästä.
Kieliopinnot, kieli-illat, kielitandem? Kielikeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia kansainvälisyyden ja kielitaidon ylläpitämiseen esitteli kielikeskuksen amanuenssi Katja Arola. Viikolla 38 alkavat kieli-illat ovat mainio tapa ylläpitää kielitaitoa ja tutustua Turkuun tulleisiin vaihto-opiskelijoihin, ja kielitandem-toiminnasta on mahdollista saada opintopisteitäkin. Katja Arolan esityksen pääset katsomaan tästä.
Turun yliopiston työelämäpalveluista eli Rekrystä saapui Janne Loikkanen kertomaan, että opiskelijavaihto ei ole ainoa tapa päästä ulkomaille, sillä ulkomaille voi lähteä myös töihin! Erasmus-vaihto ei estä Erasmus-harjoitteluun pääsyä, ja muitakin vaihtoehtoja löytyy. Lisäksi Loikkanen korosti, että vaihdossa saadut kokemukset ja taidot tulisi tunnistaa omiksi vahvuuksiksi, sillä monia niistä arvostetaan työelämässä suuresti. Janne Loikkasen esityksen kalvot voit lukea tästä.
Mikko Leino, TYY:n hallituksen kv-vastaava tarjosi lääkkeeksi paluushokkiin TYY:n kansainvälisen valiokunnan ja kehitysyhteistyövaliokunnan toimintaa. Lisäksi hän muistutti, että TYY järjestää muutaman kerran vuodessa Kirjakahvilassa vaihtoonlähtöiltoja, joihin kaivataan puhujia kertomaan omista vaihtokokemuksistaan. Mikko Leinon esityksen voit katsoa tästä.
Kansainvälistä seuraa paluushokin lievittämiseksi tarjoaa myös ESN Uni Turku, joka kaipaa aktiiveja auttamaan monenlaisten tapahtumien järjestämisessä. ESN järjestää Turkuun saapuneille vaihto-opiskelijoille matkoja, bileitä ja muuta vapaamuotoista yhdessäoloa, ja tapahtumiin saavat osallistua vaihtareiden lisäksi suomalaiset opiskelijat. Lisätietoa ESN Uni Turun toiminnasta saa muun muassa puheenjohtaja Satu Nurmen pitämästä esityksestä, joka löytyy tästä.
Onko elämää vaihdon jälkeen? Tähän kysymykseen vastasivat Mari Haapaniemi ja Ville Valkonen, joista ensin mainittu oli vaihdossa Ranskassa Marseillessa ja jälkimmäinen Venäjällä Moskovassa. Haapaniemi kertoi, miten hän oli kokenut Suomeen paluun ja huomautti, että elämä jatkuu Suomessakin. Valkonen taas korosti sitä, että paluushokin mahdollisesti mukanaan tuoma turhautuminen kannattaa purkaa johonkin hyödylliseen ja että jos ulkomaankuume edelleen jatkuu, kannattaa lähteä matkaan uudelleen. Haapaniemen esityksen näet tästä.
Kiitos paluuorientaation puhujille ja osallistujille!