Opettajaksi ja muihin opetusalan tehtäviin
Yleistä
Lastentarhanopettajaksi
Luokanopettajaksi
Aineenopettajaksi peruskouluun ja lukioon
Erityisopettajaksi
Rehtoriksi peruskouluun tai lukioon
Aineenopettajaksi ammattikorkeakouluun ja ammatillisiin oppilaitoksiin
Opettajaksi vapaan sivistystyön tehtäviin
Opettajaksi yliopistoon
Kouluttajaksi, suunnittelijaksi, henkilöstöpäälliköksi, opetustoimen johtajaksi
Koulupsykologiksi
Koulukuraattoriksi
Opinto-ohjaajaksi
Lisäkelpoisuus opettajien täydennyskoulutuksena
Aiempien opintojen pohjalta opettajaksi
Opettajien ammatillinen täydennyskoulutus
Opettajan viran hakeminen
Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
Opettajankoulutuksen sanastoa
Lisätietoja
Opettajankoulutus on Turun yliopiston keskeisiä tehtäviä. Puolet yliopistosta valmistuvista sijoittuu erilaisiin opettaja- ja kouluttajatehtäviin. Yksi yliopiston neljästä tutkimuksen vahvuusalasta onkin juuri oppimisen ja koulutuksen tutkimus.
Yliopistosta valmistuu opettajia mitä erilaisimpiin opetustehtäviin: lastentarhanopettajaksi, esiopetukseen ja perusopetukseen, lukioon, ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin sekä vapaan sivistystyön ja työelämän kouluttajan tehtäviin.
Tässä oppaassa annetaan perustietoa opettajankoulutuksesta. Yksityiskohtaisempaa tietoa saa valintaoppaasta ja tiedekuntien opinto-oppaista.
Opettajan pedagogiset opinnot 60 op antavat laaja-alaisen opettajan pedagogisen kelpoisuuden aineenopettajaksi perusopetuksen (peruskoulut) ja lukiokoulutuksen sekä ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen, kansan-, kansalais- ja työväenopistojen opettajaksi.
Opettajan pedagogisten opintojen suorittamistavat
Opiskelija voi suorittaa tutkintoon sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot jollakin seuraavista tavoista:
1. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op kokonaisuudessaan yhden lukuvuoden aikana.
2. Opiskelija voi tehdä opettajan pedagogisten opintojen perusopinnoista etukäteen 17 op (opintojaksot PEDA p1-PEDA p3 ja PEDA p5). Opiskelija voi hakea myöhemmin opettajan pedagogisiin opintoihin ja suorittaa tuolloin puuttuvat 43 op.
3. Kasvatustieteen perusopinnot 25 op etukäteen. Opiskelija voi hakea myöhemmin opettajan pedagogisiin opintoihin ja suorittaa tuolloin puuttuvat 35 op laajuiset opettajan pedagogisten opintojen aineopinnot.
Maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelija voi suorittaa opinnot erillisinä:
4. Vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyen tai erikseen suoritettuna vähintään perus- ja aineopinnot ( 60 op). Perusopetuksessa tai lukiossa opetettavien aineiden osalta on oltava yliopiston antama todistus siitä, että suoritetut perus- ja aineopinnot ovat aineenopettajakoulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja.
Lisää tietoa opettajan pedagogisista opinnoista ja niihin hakeutumisesta löydät kasvatustieteiden tiedekunnan sivuilta.
Lastentarhanopettajia koulutetaan Rauman opettajankoulutuslaitoksella. Lastentarhanopettajan tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, joka antaa valmiudet toimia lastentarhanopettajana päivähoidossa ja esiopetuksessa sekä asiantuntijana erilaisissa kasvatusalan tehtävissä. Tutkinto on 180 op/120 ov:n laajuinen ja sen voi suorittaa kokopäiväisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijan omaa kasvuprosessia ja antaa perustaa jatkuvalle kehittymiselle. Koulutus koostuu kasvatustieteen perus- ja aineopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista, varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavista opinnoista, harjoittelusta sekä sivuaine- ja muista opinnoista.
Lastentarhanopettajan palkka (Akava 2007) vuonna 2007 oli 1 752 – 1927 euroa riippuen työvuosien määrästä. Päiväkodin johtajan palkkaus oli 2 059 – 2 265 euroa. Työttömien määrä kesäkuukausi lukuun ottamatta on ollut Suomessa noin 250 (Akava 2007). Lastentar-hanopettajan ammatissa toimii noin 10 500 henkilö, joista naisia 96 % ja miehiä 4 %. Las-tentarhanopettajat vastaavat johtajina ja opettajina päiväkodin kasvatustyöstä. Kuntien per-hepäivähoidonohjaajilla on useimmiten lastentarhanopettajakoulutus. Päivähoidon hallinto-tehtävissä toimivilla on usein kasvatustieteen maisterin tutkinto. Lastentarhanopettajat toi-mivat myös perusopetuslain alaisen 6-vuotiaiden esiopetuksen opettajina sekä päiväkodeissa että peruskoulussa. Turun yliopiston (Rekrytointipalvelut) tekemän selvityksen mukaan vuosina 1999-2006 Turun yliopistosta valmistuneista lastentarhanopettajista työelämässä oli vain 67 % valmistuneista ja näistä 80 %:a kuntatyönantajalla. Työttömiä oli 8 % ja työvoi-man ulkopuolella 25 %.
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon lastentarhanopettajien koulutuksessa suorittanut voi jatkaa opiskeluaan kasvatustieteen maisteriksi hakemalla joko Turussa kasvatustieteiden laitokselle tai Rauman opetajankoulutuslaitokselle. Opiskelijat valitaan joko pääsykokeella (luokanopettajan koulutus) tai hakemusasiakirjojen perusteella (kasvatustieteen koulutus).
Luokanopettajia koulutetaan sekä Turussa että Raumalla. Luokanopettajat opettavat pääasiassa perusopetuksen (ent. peruskoulun) 0-6. -luokilla kaikkia aineita. Kasvatustieteen maisterin tutkinto (KK-tutkinto 180 op ja KM-tutkinto 120 op) sisältävät kasvatustieteen opinnot opetusharjoitteluineen, kieli- ja viestintäopinnot, perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä sivuaineita ja muita opintoja. Mikäli sivuaineena suoritetaan vähintään 60 op opinnot jostakin perusopetuksessa opetettavasta aineesta on mahdollista toimia myös ko. aineen aineenopettajana perusopetuksen luokilla 7-9.
Pääsääntöisesti työpäiviä on 190. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (www.kuntatyonantajat.fi) mukaan perusopetuksen luokanopettajan viikottainen opetusvelvollisuus on 24 tuntia. Luokanopettajien kuukausipalkan keskiarvo vuosina 1999-2006 Turun yliopistosta valmistuneiden osalta (Turun yliopiston rekrytointipalvelun selvitys) oli 2 114 euroa kuukaudessa. Johtajana/rehtorina toimiminen tai kaksoiskelpoisuus nostavat palkkaa. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta lisästä. Useat opettajat ottavat myös ylitunteja, jolloin palkka nousee. Akavan (2007) tekemän selvityksen mukaan luokanopettajan palkka työvuosien (alkupalkka – 20 vuoden työkokemus) mukaan vaihtelee 2 189 – 2903 euroa.
Turun yliopistosta vuosina 1999-2006 valmistuneista työssä oli 87 %, työttömiä 4 % ja työvoiman ulkopuolella 9 %.
AINEENOPETTAJAKSI PERUSKOULUUN JA LUKIOON
Aineenopettajan ammattia suunnittelevat hakeutuvat pääaineopiskelijaksi yliopiston ainetiedekuntaan (humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen, yhteiskuntatieteellinen) suorittamaan alempaan ja ylempää korkeakoulututkintoa (kandidaatti 180 op ja maisteri 120 op). Aineenopettajat opettavat perusopetuksen (ent. peruskoulun) vuosiluokkia 7-9 sekä lukiossa. Opiskelu sisältää yleensä kahden koulussa opetettavan aineen opinnot (vähintään 120 op ja 60 op) ja opettajan pedagogiset opinnot (60 op) sekä kieli- ja viestintäopinnot.
Opetettavan aineen opintoja humanistisessa tiedekunnassa ovat historia (kulttuurihistoria, Suomen historia, yleinen historia), uskonto, elämänkatsomustieto, kielet (englanti, espanja, italia, latina, ranska, ruotsi, saksa, venäjä), äidinkieli ja kirjallisuus (suomen kieli tai suomalais-ugrilainen kielentutkimus ja kotimainen kirjallisuus tai yleinen kirjallisuustiede). Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa näitä aineita ovat biologia, maantiede, fysikka, kemia, matematiikka ja tietojenkäsittely. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa opetettavan aineen opintoja ovat filosofia, historia, psykologia sekä yhteiskuntaoppi ja kasvatustieteiden tiedekunnassa terveystieto (perus- ja aineopinnot 60 op).
Pääsääntöisesti peruskoulussa työpäiviä on 190. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (www.kuntatyönantajat.fi) mukaan peruskoulun aineenopettajan viikottainen opetusvelvollisuus on opettavasta aineesta riippuen 18-24 tuntia. Lukiossa opetusvelvollisuus aineesta riippuen on 16-23 tuntia. Vähäisin määrä on äidinkielessä ja kirjallisuudessa (18 t/16 t) ja matemaattisissa aineissa se on 21 t/20t sekä suurin määrä (24 t/23t) terveystiedossa, käsityössä ja liikunnassa. Palkka ei määräydy enää C- palkkataulukon mukaan. Peruskoulun lehtorin ansio (Akava 2007) vuonna 2007 oli 2380 -3151 euroa, sekä lukion vanhemman lehtorin 2434-3221 euroa kuukaudessa. Peruskoulun rehtorin palkka oli 3164-4192 euroa kuukaudessa. Useat opettajat ottavat myös ylitunteja (69-117 euroa/tunti), jolloin palkka nousee.
Opetushallituksen tekemän selvityksen mukaan vuonna 2005 lukion opettajista kelpoisia oli 91 %; vähintään 50 - vuotiaita oli 43 %. Vanhimpia olivat rehtorit, joista 50 vuotta täyttäneitä oli 68 %. Aineittain tarkasteltuna yli 50-vuotiaita opettajia oli eniten saksan (53 %), ranskan (57 %) ja venäjän (63 %) kielissä. Samoin ikääntyneitä opettajia oli runsaasti myös kemiassa (56 %), elämänkatsomustiedossa (67 %) ja käsityössä (63 %). Nuorimpia opettajia oli puolestaan äidinkielen ja kirjallisuuden (yli 50 vuotiaita 25 %) sekä musiikin (27 % yli 50-vuotiaita) opettajissa. Eläköitymisen myötä opettajien tarve siis vaihtelee aineittain melkoisesti.
Opettajankoulutus 2020 – raportissa (OPM 2007:44) on esitetty koulutustarvearvioita vuo-teen 2020. Jos verrataan niitä nykyisiin valmistuneiden määriin havaitaan, että tietyissä ai-neissa on ylitarjontaa (historia ja yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus, musiikki) ja tietyissä aineissa valmistuu liian vähän opettajia (matemaattiset aineet, vieraat kielet) sekä osassa aineita koulutuksen suorittaneiden määrä on kohdallaan (biologia ja maantiede, toi-nen kotimainen kieli (ruotsi), käsityö). Kiintiöt aineittain saattavat olla vielä suuremmat kuin mitä valmistuneiden määrät ovat.
Turun yliopiston rekrytointipalvelujen tekemän selvityksen mukaan vuonna 2006 eniten aineenopettajia valmistui Turun yliopiston humanistisesta tiedekunnasta. Kyselyyn vastanneista Turun yliopistosta aineenopettajaksi valmistuneista 43 % oli jo valmistuessaan koulutustaan vastaavassa työssä. Työsuhteet ovat olleet lähes poikkeuksetta määräaikaisia. Viisi vuotta valmistumisesta vain 54 %:lla oli vakituinen kokopäivätyö ja 25 % työsuhde oli edelleen määräaikainen. 15 % valmistuneista oli työvoiman ulkopuolella. Työttömiä oli 1,4 %. Suurimpana ongelmana työllistymisessä nähtiin alueellinen työmarkkinatilanne. Myös tutkintoon ja aineyhdistelmään liittyvät suuret vaatimukset hankaloittavat työllistymistä. Opetettavia aineita tulisi olla kolme tai neljä, joka paisuttaa tutkintoa merkittävästi.
Käsityönopettajaksi (Rauma)
Koulutuksessa annetaan valmius toimia perusopetuksen käsityön (tekninen työ ja tekstiilityö) tai käsityön ja jonkin muun perusopetuksen opetettavan aineen opettajana sekä käsityön asiantuntemusta vaativissa sosiaalityön, kulttuuri- ja elinkeinoelämän tehtävissä. Sisällyttämällä tutkintoon perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, saa koulutuksesta valmistunut myös pätevyyden toimia luokanopettajan tehtävissä. Pääaine koulutuksessa on käsityökasvatus ja lisäksi koulutukseen sisältyy opettajan pedagogiset opinnot, kieli- ja viestintäopintoja sekä sivuaineita ja muita opintoja.
Tuntiopettajaksi
Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan viranhaltijan. Päätoimisuuden raja on vähintään 16 tuntia viikossa opetusta. Aikuislukiossa päätoimisuus täyttyy 14 tunnilla. Ammattikorkeakoulussa vaaditaan 18 tuntia opetusta päätoimisuuteen.
Erityisopettajaksi voi Turun yliopistosta valmistua eri tavoin.
1. Kasvatustieteiden laitoksella voi opiskella erityispedagogiikkaa pääaineena ja suorittaa näin kasvatustieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto. Osalla erityispedagogiikan pääaineopiskelijoista on mahdollisuus suorittaa opettajan pedagogiset opinnot. Näihin opintoihin hyväksytyistä osalla on mahdollisuus suorittaa erityisopettajaopinnot 60 op.
2. Osalle Turun opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoista tarjotaan mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa erityisopettajan opinnot (60 op), jotka suorittamalla saa kelpoisuuden toimia myös erityisluokanopettajana.
3. Maisterintutkinnon luokanopettaja- tai aineenopettajakoulutuksessa suorittanut voi hakeutua erillisiin erityisopettajaopintoihin
Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (www.kuntatyönantajat.fi) mukaan erityisluokanopettajan ja erityisopettajan palkka on määräytynyt euromääräisenä 1.8.2005 alkaen (ks. lehtorin palkat edellä). Erityisluokanopettajan opetusvelvollisuus on 22 tuntia viikossa ja erityisopettajan 24 tuntia.
Erityislastentarhanopettajaksi
Lastentarhanopettajan tutkinnon suorittanut voi hakeutua suorittamaan erityislastentarhanopettajan kelpoisuuden antavat opinnot (60 op) Rauman opettajankoulutuslaitokselle. Opinnot toteutetaan monimuoto-opetuksena ja ne on mahdollista suorittaa yhdessä lukuvuodessa.
REHTORIKSI PERUSKOULUUN TAI LUKIOON
Rehtorilta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuutta, riittävää työkokemusta opettajan tehtävissä sekä opetushallinnon tutkintoa (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetus 986/1998 § 2). Opetushallinnon tutkinnon laajuus on 8 opintoviikkoa ja se suoritetaan opetushallitukseen. Tutkintoon sisältyy pääsääntöisesti kaksi kuulustelua. Kuulusteluista peritään tutkintomaksu. Tutkinto järjestetään niin, että tutkinnon suorittamismahdollisuuksia on riittävästi ja kohtuullisen vaivattomasti saatavilla eri puolilla maata. Asiasta voi tiedustella opetushallituksesta (www.oph.fi). Myös joissakin yliopistoissa (toistaiseksi Turun yliopisto ei järjestä) on mahdollista suorittaa 25 op laajuiset opetushallinnon opinnot. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (www.kuntatyönantajat.fi) mukaan rehtori työskentelee kokonaistyöajassa. Rehtorin opetusvelvollisuus riippuu koulun opetusryhmien lukumäärästä. Vuosiluokkien 1-6 koulun rehtorin opetusvelvollisuus on 13-1 tuntia, vuosiluokkien 7-9 opetusvelvollisuus on 12-1 tuntia ja lukion rehtorin opetusvelvollisuus on 132-363 tuntia vuodessa. Peruskoulun rehtorin palkkausta on selitetty edellä.
AINEENOPETTAJAKSI AMMATTIKORKEAKOULUUN JA AMMATILLISIIN OPPILAITOKSIIN
Aineenopettajia koulutetaan sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Tutkinnon (ylempi yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulututkinto) lisäksi edellytetään opettajan pedagogiset opinnot. Perusopetuksen ja lukion aineenopettaja on kelpoinen opettamaan myös ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa niissä aineissa, joissa hän on suorittanut riittävät opetettavan aineen opinnot. Kasvatus- ja yhteiskuntatieteissä maisterin tutkinnon suorittaneet ovat kelpoisia opettamaan ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillisia aineita (esim. kasvatustiede, psykologia, sosiologia, sosiaalipolitiikka). Ammatillisia opintoja opettavalta vaaditan vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä eli käytännön työelämässä. Maassamme on yhteensä 28 ammattikorkeakoulua (Akava 2007) opetusministeriön hallinnon alalla, jotka ovat joko kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämiä tai yksityisiä. Ammattikorkeakouluissa on noin 5900 yliopettajaa, lehtoria ja kokoaikaista tuntiopettajaa sekä sivutoimisia tuntiopettajia. Opettajien työllisyystilanne on kohtalaisen hyvä. Joillakin aloilla on pulaa pätevistä opettajista.
Hoitotieteen alan opettajia koulutetaan Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Terveystieteiden maisterin tutkintoon hakeutuvilta edellytetään joko terveydenhuollon ammattikorkeakoulu- tai opistotutkintoa. Opiskelijat suorittavat terveystieteiden maisterin tutkinnon. Tutkintoon sisältyy hoitotieteen opintoja, kieli- ja viestintäopintoja, opettajan pedagogiset opinnot sekä sivuaineopintoja.
Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (www.kuntatyönantajat.fi) mukaan lehtori työskentelee kokonaistyöajassa (1600 tuntia/lukuvuodessa). Opettajien työpäivien laskennallinen määrä on 195. Ammattikorkeakoulun lehtorin palkka vuonna 2007 (Akava 2007) alasta riippuen oli 2751-4916 euroa.
Kansanopiston rehtori työskentelee toimistotyöajassa ja opetusvelvollisuus on enintään 325 tuntia lukuvuodessa. Opettajan opetusvelvollisuus on 530-580 tuntia lukuvuodessa.
Opetushallituksen tekemän selvityksen mukaan kaikista ammatillisen oppilaitoksen opettajista oli muodollisesti kelpoisia 73 % vuonna 2005. Suhteellisesti eniten kelpoisia oli matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (87 %). Myös sosiaali-, terveys-, ja liikunta-alan opettajien kelpoisuustilanne on suhteellisen hyvä (82 %). Heikoin kelpoisuustilanne oli luonnontieteiden ala, jossa muodollisesti kelpoisten opettajien osuus oli 36 %. Kulttuurialan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen opettajien muodollinen kelpoisuus jäi alle 70 %:n. Opettajista vähintään 50-vuotiaita oli 44 %. Ammatillisten oppilaitosten vanhimmat opettajat opettivat tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ja nuorimmat luonnontieteiden alalla, jossa yli kolmannes opettajista oli alle 40-vuotiaita.
OPETTAJAKSI VAPAAN SIVISTYSTYÖN TEHTÄVIIN
Kansalais- ja työväenopistojen opettajan tehtäviin on kelpoinen henkilö jolla on soveltuva korkeakoulututkinto sekä opettajan pedagogiset opinnot (väh 35 ov). Soveltuvalla korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan humanistisella, matemaattis-luonnontietellisella sekä kasvatus- ja yhteiskuntatietellisillä aloilla ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa ja muilla aloilla ammattikorkeakoulussa suoritettua tutkintoa. Usein kansalais- ja työväenopintoissa vain rehtorin virka on täytetty vakinaisena. Muut opettajat opettavat sivutoimisina. Ainoastaan suurimmissa opistoissa on mahdollista perustaa vakinaisia opettajan virkoja. Rehtori työskentelee toimistotyöajassa ja opetusvelvollisuus on 75-100 tuntia lukuvuodessa. Kansalaisopiston opettajan palkka vuonna 2007 (Akava 2007) oli 2013 – 2694 euroa.
Opetushallituksen teettämän selvityksen mukaan keväällä 2005 oli vapaan sivistystyön oppilaitoksissa päätoimisia opettajia yhteensä 1651. Muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään oli kansalaisopiston opettajista 69 % ja kansanopiston opettajista 60 %. Yli 50-vuotta täyttäneitä oli eniten yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (72 %). Vähiten 50-vuotta täyttäneitä oli luonnonvara- ja ympäristöalalla (25 %).
Yliopisto-opettajilta edellytetään yleensä maisterin tutkinnon jälkeen suoritettu lisensiaatin tai tohtorin tutkinto opettamassaan aineessa. Professorilta vaaditaan tohtorin tutkinto sekä todettu tieteellinen pätevyys (Asetus korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä 309/1993). Yliopisto-opettajan työssä opetus ja itsenäinen tutkimus limittyvät toisiinsa. Päinvastoin kuin muissa opetusalan tehtävissä, yliopisto-opettajilta ei ainakaan toistaiseksi edellytetä muodollista pedagogista koulutusta. Yhä useammin se kuitenkin katsotaan meriitiksi yliopisto-opettajan tehtäviin hakeutuvalle. Yliopiston lehtorin palkka on 2900-3600 euroa (Akava 2007). Professorin keskipalkka vuonna 2007 oli 5300 euroa (Akava 2007). Yliopistoissa on siirrytty euromääräisiin palkkoihin, jolloin palkka määräytyy vaativuustason ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella. Yliopistoissa oli opetushenkilöstöä vuonna 2007 noin 7 900 ja näistä professoreja noin 2 300. Tutkijoita yliopistoissa on lisäksi 6 300 (Akava 2007).
KOULUTTAJAKSI, SUUNNITTELIJAKSI, HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖKSI
Useissa yrityksissä on kouluttajan tai koulutussuunnittelijan tai henkilöstöpäällikön nimellä toimiva työntekijä joka vastaa yrityksen henkilökunnan rekrytoinnista ja kouluttamisesta. Koulutus on usein työhöntulokoulutusta tai ammatillista täydennyskoulutusta tai uudelleen koulutusta. Kelpoisuutena näihin tehtäviin on useinkin soveltuva korkeakoulututkinto sekä kokemus alalta. Mitään määräyksiä aineyhdistelmästä ei työnhakuilmoituksissa yleensä ilmoiteta. Yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksissa on runsaasti suunnittelijan nimikkeellä olevia työntekijöitä, joiden tehtävänä on koulutuksen suunnittelu, kurssinjohtaminen sekä myös opetus. Näihin tehtäviin edellytetään yleensä soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa. Opettajan pedagogisten opintojen suoritusta ei vaadita. Myöskään aineyhdistelmän osalta ei ole ollut vaateita. Ala tosin useimmiten mainitaan.
Useiden kuntien kouluvirastoihin on perustettu opetustoimen johtajan virkoja. Johtajan tehtävä on nimensä mukaisesti johtaa kunnan opetustointa. Johtaja toimii toimistotyöajassa ja kelpoisuutena on usein sama mitä rehtorilta edellytetään. Kunnat voivat kuitenkin itse määrittää nimikkeen ja kelpoisuudet sekä tehtäväkuvan. Pienimmissä kunnissa nämä kouluun liittyvät tehtävät on usein yhdistetty sivistystoimeen ja tuolloin kouluasioista vastaa sivistystoimen johtaja muun kulttuuritoiminnan ohella. Opetustoimen johtajan keskiansio vuonna 2004 oli 4740 euroa.
Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta kasvatustiede, aikuiskasvatustiede tai eri-tyispedagogiikka pääaineenaan valmistuneet ovat sijoittuneet kouluttajiksi tai opettajiksi (mm. ohjaavan koulutuksen opettaja, työpaikkaohjaaja, koulutuspäällikkö, kehittämispäällikkö, kasvatusaineiden lehtori, johtava suunnittelija, aluekoordinaattori, projektipäällikkö) tai hallinnon tehtäviin (mm. sivistystoimentarkastaja, opetuksen kehittämispäällikkö, koulutuspäällikkö, hallintopäällikkö, opintopäällikkö, talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö, kehittämiskonsultti, korkeakoulusihteeri) tai tutkijoiksi.
Peruskouluissa ja lukiossa työskentelee opetushenkilökunnan lisäksi koulupsykologeja, joilta edellytetään psykologin kelpoisuutta. Psykologian maisterin tutkinnon (kandidaatti 180 op ja maisteri 150 op) voi suorittaa yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Koulupsykologin palkka vuonna 2007 (Akava 2007) oli 2540-3500 euroa kuukaudessa. Koulupsykologi toimii virka-ajassa. Psykologien työtilanne on melko hyvä (Akava 2007). Turun yliopiston rekrytointipalvelujen tekemän selvityksen mukaan vuosina 1999-2006 Turun yliopistosta valmistuneista psykologeista 91 % oli työssä ja vain 2 % työttömänä.
Koulussa toimii koulukuraattori, jonka tehtävänä on mm. oppilaiden psykososiaalinen tukeminen, yhteistyö perheiden kanssa, sosiaaliset selvitykset ja arvioinnit, työskentely luokkien ja oppilasryhmien kanssa. Koulukuraattoreilta edellytetään kunnista riippuen joko soveltuvaa ylempää tai alempaan korkeakoulututkintoa. Koulukuraattori työskentelee toimistotyöajassa. Koulukuraattorin keskiansio vuonna 2004 oli 2170 euroa kuukaudessa.
Peruskouluissa ja lukioissa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa on opinto-ohjaajan virkoja. Turun yliopistossa ei ole opinto-ohjaajien koulutusta. Opinto-ohjaajia koulutetaan Jyväskylän ja Joensuun yliopistoissa sekä ruotsinkielisenä koulutuksena Åbo Akademissa. Maisterin tutkinto suoritetaan siten, että siihen sisältyy opinto-ohjaajan 60 op opinnot. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (www.kuntatyönantajat.fi) mukaan oppilaanohjauksen aineenopettajana toimivan opetusvelvollisuus perusopetuksessa on 24 tuntia ja lukiossa 22 tuntia viikossa. Opinto-ohjaajan keskiansio vuonna 2004 oli 2950 euroa kuukaudessa.
LISÄKELPOISUUS OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUKSENA
-Luokanopettajasta aineenopettajaksi; kaksoiskelpoisuus
KM-tutkinnon luokanopettajien koulutuksessa suorittanut voi tutkinnon suorittamisen jälkeen täydentää opintojaan suorittamalla aineenopettajan kelpoisuuteen vaadittavat opetettavan aineen opinnot. Opetettavan aineen opinnot suoritetaan aineesta riippuen erillisinä opintoina joko humanistisessa, matemaattis-luonnontieteellisessä, yhteiskuntatieteellisessä tai kasvatustieteiden tiedekunnassa. Aineenopettajan kelpoisuuden tuottavan aineen opintoja voi ottaa myös tutkinnon suoritusaikana sivuaineeksi luokanopettajan kelpoisuuden antavaan tutkintoon. Kaksoiskelpoisuuden omaava luokanopettaja saa luokanopettajana toimiessaan palkkaansa korotuksen. Vähintään 120 op:n opinnot aineenopettajakoulutuksessa suoritetuista opetettavan aineen opinnoista antaa lukion lehtorin kelpoisuuden ko. aineeseen ja vähintään 60 op:n opinnot perusopetuksen lehtorin kelpoisuuden.
- Aineenopettajasta luokanopettajaksi; kaksoiskelpoisuus
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella aineenopettajalla on mahdollisuus täydentää tutkintonsa luokanopettajan ammatillisilla opinnoilla (perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op). Turun opettajankoulutuslaitos on järjestänyt tällaista maksullista täydennyskoulutusta (AILO-koulutus). Nykyinen maksuasetus ei salli maksullisen koulutuksen järjestämistä. Kelpoisuus on mahdollista hankkia hakeutumalla suorittamaan kasvatustieteen maisterin tutkinto luokanopettajan koulutuksessa. Tutkinto (120 op) valmistuu 2-3 lukuvuodessa. Turun yliopistossa aineenopettajakoulutuksessa opiskeleva voi myös hakeutua Turun tai Rauman opettajankoulutuslaitokseen suorittamaan sivuaineena monialaisia opintoja. Valintaperusteet on nähtävänä yliopiston www-sivuilla.
- Aineenopettajan kelpoisuuden lisääminen
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella aineenopettajalla on mahdollisuus hankkia lisäkelpoisuutta suorittamalla yliopistossa jostakin opetettavasta aineesta erillisopintoina vähintään joko 120 op:n tai 60 op:n opinnot. Uusien aineiden opettajakelpoisuuden saavuttaminen ei edellytä opettajan pedagogisten opintojen suorittamista uudelleen ko. aineesta. Opettajan pedagogiset opinnot suoritetaan vain kertaalleen ja ne antavat laaja-alaisen opettajakelpoisuuden.
- Erityislastentarhanopettajaksi
Lastentarhanopettajien tutkinnon suorittanut voi täydentää kelpoisuuttaan suorittamalla erilliset erityisopettajaopinnot 60 op:a Rauman opettajankoulutuslaitoksessa Raumalla. Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa monimuotoisina yhden lukuvuoden aikana. Opinnot suoritettuaan opiskelija on kelpoinen hakemaan erityislastentarhanopettajan virkoja.
- Erityisopettajaksi
Luokanopettajan tai aineenopettajatutkinnon (maisteri) suorittaneen on mahdollista laajentaa kelpoisuuttaan suorittamalla erilliset erityisopettajaopinnot 60 op:a. Opinnot suoritetaan yhden lukuvuoden aikana siten, että kevätlukukausi edellyttää kokopäiväopiskelua (noin 4 kk). Syyslukukaudella opiskelu on monimuotoista. Luokanopettajille opintojen suorittaminen antaa erityisluokanopettajan kelpoisuuden ja aineenopettajille erityisopettajakelpoisuuden (esim. klinikkaopetus).
- Opinto-ohjaajaksi
Luokanopettajan tai aineenopettajatutkinnon (maisteri) suorittaneen on mahdollista laajentaa kelpoisuuttaan suorittamalla lukuvuoden kestävät erilliset opinto-ohjaajan opinnot 60 op:a. Opinto-ohjaajia koulutetaan Jyväskylän ja Joensuun yliopistoissa sekä ruotsinkielisenä koulutuksena Åbo Akademissa.
AIEMPIEN OPINTOJEN POHJALTA OPETTAJAKSI
- Opettajan erilliset pedagogiset opinnot
Maisterin tutkinnon suorittanut voi hakeutua suorittamaan opettajan erillisiä pedagogisia opintoja. Opettajan erilliset pedagogiset opinnot on tarkoitettu opiskelijalle, jolla on ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyen tai erikseen suoritettuna vähintään perus- ja aineopinnot (arvosana cum laude approbatur, väh. 35 ov/60 op) siinä aineessa, jonka opetusharjoittelua hän suorittaa. Opetettavasta aineesta tulee olla ainetiedekunnan vastaavuustodistus (todistus siitä, että opinnot vastaavat koulussa opetettavaa ainetta). Kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisellä alalla vastaavuustodistusta ei pääsääntöisesti tarvita.
- Opettajan erilliset pedagogiset opinnot ja opetettavan aineen opinnot
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella on mahdollisuus hankkia opettajakelpoisuus suorittamalla yliopistossa jostakin opetettavasta aineesta erillisopintoina vähintään joko 120 op:n tai 60 op:n opinnot sekä opettajan erilliset pedagogiset opinnot (60 op).
OPETTAJIEN AMMATILLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS
Opettajien ammatillista täydennyskoulutusta järjestävät sekä yliopiston laitokset että täydennyskoulutuskeskus. Kurssit ovat yleensä 3-5 ov:n laajuisia opetushallituksen rahoittamia ja näin siis opiskelijoille maksuttomia. Laitokset ja täydennyskoulutuskeskus järjestävät myös maksullisia kursseja. Kurssien suorittaminen ei anna mitään erityistä pätevyyttä, eikä niillä voi korvata tutkintoon sisältyviä opintoja tai niiden osia. Mikäli kurssi on samalla myös avointa yliopisto-opetusta, siitä on maininta todistuksessa.
Opettajien virat ja usein myös sijaisuudet julistetaan haettavaksi suurimmissa päivälehdissä sekä opettajalehdessä (opettaja@oaj.fi). Hakuilmoituksessa mainitaan mitä pitää liittää hakemuksen. Lähes aina vaaditaan jäljennös kelpoisuustodistuksesta (jäljennös maisteritutkintotodistuksesta ja mikäli opettajan pedagogiset opinnot on tehty erillisinä myös siitä lisäksi mahdolliset kelpoisuuteen liittyvät erillisopintojen todistusjäljennökset) sekä nimikirjanote (kunnat ja valtio pitävät nimikirjaa ja vain tällaisessa virassa oleella on nimikirja) tai ansioluettelo (ansioluettelo tehdään itse ja kaksi henkilö todistaa sen oikeaksi). Hakemus osoitetaan kunnasta riippuen joko koulutuslautakunnalle, sivistyslautakunnalle, rehtorille jne. Tästä on maininta hakuilmoituksessa. Valinnan virkaan tai sijaisuuteen tekee joko lautakunta tai rehtori. Mikäli kelpoisia hakijoita ei ole, voidaan ei kelpoinen valita virkaan vuodeksi. Todistuksen/todistusten päiväys osoittaa kelpoisuuden. Ennen virkavaalin vahvistamista tulee valitsijalle toimittaa lääkärintodistus sekä rikosrekisteriote. Usein käytetään 6 kuukauden koeaikaa.
-ainetiedekunta = humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (tiedekunta jossa opiskellaan opetettavien aineiden opintoja)
-"auskultointi" = aiempi nimitys opettajan pedagogisille opinnoille 60 op/35 ov; käytössä on ollut myös aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot 40 ov
-laaja-alainen opettajan kelpoisuus = opettajan pedagogiset opinnot suoritetaan kertaalleen ja tämän jälkeen on opettajakelpoisuus niin peruskouluun, lukioon kuin keskiastelle ja ammattikorkeakouluihin sekä kansan- ja kansalaisopintoihin. Samoin kelpoisuus on kaikkiin niihin opetettaviin aineisiin joissa on suorittanut vaadittavat opinnot.
-"monialaiset opinnot" = perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien opinnot
-vastaavuustodistus = ainetiedekunnasta (opintopäälliköltä) pyydettävä todistus siitä, että maisterin tutkintoon sisältyvät tai erikseen suoritetut opinnot "vastaavat 60 op:n tai 120 op:n aineenopettajakoulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja".