Valintaopas 2009: Yleisosa
Aloituspaikkamäärät vuonna 2009
Opiskelu yliopistossa ja yliopistotutkinnot
Opintoneuvonta
Hakeminen
Hakukelpoisuus ja hakijaryhmät
Hakuajat, valintakokeet ja tulosten julkistaminen
Valintakokeet
Valmennuskurssit ja vanhat valintakoekysymykset
Valintakoekirjojen hankkiminen
Bussiyhteyksiä yliopistolle
Opiskelupaikan vastaanottaminen ja ilmoittautuminen yliopistoon
Opiskelijavalinnan tulokset ja oikaisumenettely
Yhden paikan säännös
Opiskelupaikan vastaanottaminen
Jonotusoikeus
Lukuvuoden muut valinnat
Valinnoissa käytettävät rekisterit
Ilmoittautuminen yliopistoon ja ylioppilaskunnan jäsenyys
Opintoajan rajaus
Ulkomailla pohjakoulutuksensa suorittaneiden valintaperusteet (suomen kielen taitoiset)
Opintotuki
Asuminen
Sivuaineopiskelu
Opiskelu yliopistojen yhteistyösopimuksen perusteella (JOO)
ALOITUSPAIKKAMÄÄRÄT (Uusien opiskelijoiden määrät vuonna 2009)
HUMANISTINEN TIEDEKUNTA
Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavat opiskelijat
Arkeologia 8
Englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus 24
Englantilainen filologia 40
Espanjan kielen kääntäminen 10
Espanjan kieli 10
Folkloristiikka 10
Historia 40
Italian kieli 14
Kansatiede 10
Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri 8
Kotimainen kirjallisuus 14
Kulttuurihistoria 10
Mediatutkimus 16
Musiikkitiede 12
Pohjoismainen filologia 18
Ranskan kielen kääntäminen ja tulkkaus 24
Ranskan kieli 18
Saksalainen filologia 18
Saksan kielen kääntäminen ja tulkkaus 18
Suomalais-ugrilainen kielentutkimus 8
Suomen kieli 30
Taidehistoria 10
Uskontotiede 20
Venäjän kieli 8
Yleinen kirjallisuustiede 14
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma (Pori) 30
Yhteensä 442
Erillisvalinta, alempi ja ylempi tai pelkkä ylempi tutkinto
(avoimen yliopiston opintojen perusteella valittavat, toisesta yksiköstä siirtyvät, ulkomailla pohjakoulutuksen saaneet, korkeakoulututkinnon suorittaneet)
Yhteensä enintään 10 % tiedekunnan kokonaisaloituspaikkamäärästä.
Avoimen yliopiston opintojen perusteella voidaan kuhunkin oppiaineeseen valita kuitenkin enintään viisi opiskelijaa. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen maisteriopintoihin voidaan valita enintään yhteensä kaksitoista opiskelijaa.
Maisteriohjelmat
(alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille)
Master's Degree programme in Baltic Sea Region Studies 10-15
Naistutkimuksen maisteriohjelma 6
Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma 6-10
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavat opiskelijat
Kasvatustiede 20
Aikuiskasvatustiede 10
Erityispedagogiikka 15
Turun opettajankoulutuslaitos
Luokanopettajan koulutus 73 (-85)
Rauman opettajankoulutuslaitos
Luokanopettajan koulutus 60 (-76)
Käsityön aineenopettajan koulutus 39
Vain alempaa korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavat opiskelijat
Lastentarhanopettajan koulutus (Rauma) 40
Yhteensä 257
Erillisvalinta
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto
Kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen tai erityispedagogiikan koulutus 18
Vain ylempi korkeakoulututkinto
Luokanopettajan koulutus (Turku) 12 (-0)
Luokanopettajan koulutus (Rauma) 16 (-0)
Kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja erityispedagogiikka (Turku) 12
Kasvatustiede (varhaiskasvatus, Rauma) 20
Maisteriohjelmat (alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille)
Learning, Learning Environments and Educational Systems (Turku) 10-20
LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto 40
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto 120
Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto 45
Yhteensä 205
Maisteriohjelma
Terveyden biotieteet 24*
* Lukuun sisältyvät ne matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan päävalinnassa valitut, jotka siirtyvät lääketieteellisen tiedekunnan maisteriohjelmaan.
Erillisvalinta
Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto 8*
* Sisältyy jo edellä esitettyyn koulutusohjelmakiintiöön
MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavat opiskelijat
Biokemian koulutusohjelma 40
Biologian koulutusohjelma 40
Biotekniikan koulutusohjelma (DI-koulutus) 10
Fysikaalisten tieteiden koulutusohjelma 65
Geologian koulutusohjelma 15
Kemian koulutusohjelma 65
Maantieteen koulutusohjelma 25
Matematiikan koulutusohjelma 65
Terveyden biotieteiden koulutusohjelma 24
Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma 60
Tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma (DI-koulutus) 40
Yhteensä 449
Erillisvalinta, avoimen yliopiston opintojen perusteella valittavat
Biokemian koulutusohjelma 2
Biologian koulutusohjelma 2
Fysikaalisten tieteiden koulutusohjelma 2*
Geologian koulutusohjelma 1
Kemian koulutusohjelma 2*
Maantieteen koulutusohjelma 2
Matematiikan koulutusohjelma 2*
Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma 30*
Tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma (DI-koulutus) 22
Ympäristötieteen koulutusohjelma 6*
* Sisältyy jo edellä esitettyyn koulutusohjelmakiintiöön
Maisteriohjelmat (alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille)
Master's Degree Programme Bioinformatics 15
Master's Degree Programme Environmental Sciences 20
Master's Degree Programme Information Technology 20
Terveyden biotieteet 30*
* Lukuun sisältyvät ne terveyden biotieteiden päävalinnassa valitut, jotka jatkavat tiedekunnan maisterikoulutuksessa sekä maisteriohjelmaan erikseen valittavat enintään 6 opiskelijaa.
OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavat opiskelijat 120
Erillisvalinta, vain ylempi tutkinto 45
Erillisvalinta, alempi ja ylempi korkeakoulutukinto 5
Maisteriohjelma (alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille)
Oikeussosiologian ja kriminologian maisteriohjelma 8
YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavat opiskelijat
Valtiotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto
Filosofia 12
Logopedia 10
Poliittinen historia 22
Sosiaalipolitiikka 16
Sosiaalityö 16
Sosiologia 26
Taloustiede 28
Tilastotiede 12
Yleinen valtio-oppi 22
Psykologian kandidaatin ja maisterin tutkinto 28
Yhteensä 192
Erillisvalinta, alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavat opiskelijat
Filosofia 5
Poliittinen historia 5
Sosiaalipolitiikka 5
Sosiaalityö 3
Sosiologia 5
Taloustiede 5
Tilastotiede 5
Yleinen valtio-oppi 5
Erillisvalinta, vain ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavat opiskelijat
Filosofia 4
Poliittinen historia 4
Sosiaalipolitiikka 4
Sosiaalityö 3
Sosiologia 4
Taloustiede 4
Tilastotiede 4
Yleinen valtio-oppi 4
Psykologia 5
Maisteriohjelmat (alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille)
Master's Degree Programme in Institutions and Social Mechanisms 20
Master's Degree Programme in Asian Studies 15
Oikeussosiologia ja kriminologia 5
OPISKELU YLIOPISTOSSA JA YLIOPISTOTUTKINNOT
Yliopisto-opiskelussa pyritään saamaan laaja ja kokonaisvaltainen kuva omasta tieteenalasta. Tärkeintä opiskelussa on asioiden ymmärtäminen ja opitun tiedon soveltaminen. Yliopisto-opiskelija ei ole passiivinen oppija vaan osallistuu oma-aloitteisesti ja kriittisesti tiedon tuottamiseen yhdessä muiden tiedeyhteisön jäsenten kanssa.
Yliopisto-opiskeluun liittyy vapautta ja vastuuta. Useilla aloilla opiskelija voi melko vapaasti suunnitella ja ohjata omaa opiskeluaan esim. sivuainevalinnoilla. Yliopistokoulutus antaakin laajan osaamis- ja sivistystason, joka mahdollistaa liikkumavaraa työelämässä. Opiskelija myös vastaa omaan opiskeluun liittyvistä valinnoista ja opintojensa etenemisestä. Yliopisto-opiskelijan on siis itse huolehdittava omasta oppimisestaan. Apua opintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen saa yliopiston opinto-ohjaukseen perehtyneeltä henkilökunnalta esim. HOPSin eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisessä. Yliopistoon hakemiseen ja opiskelijavalintoihin liittyvissä asioissa neuvovat tiedekuntien opinto-ohjaajat ja opintopäälliköt, sekä yliopiston keskitetty hakijapalvelu.
Yliopistotutkinnot uudistuivat 1.8.2005 alkaen. Kaksiportainen tutkintorakenne otettiin Turun yliopistossa käyttöön kaikilla muilla paitsi lääketieteellisillä aloilla (lääketieteen lisensiaatin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto). Samalla opintojen määrän mittayksikkö muuttui opintoviikosta opintopisteeksi. Perustutkinto muodostuu alemmasta korkeakoulututkinnosta (180 opintopistettä) ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta (useimmiten 120 opintopistettä). Kaikki opiskelijat, lukuun ottamatta edellä mainittuja lääketieteen alojen opiskelijoita, suorittavat siis myös alemman korkeakoulututkinnon. Virkojen kelpoisuusvaatimukseen muutoksella ei ole vaikutusta, eli niissä viroissa, joihin kelpoisuusedellytyksenä on tähän mennessä ollut ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen (esimerkiksi opettajien ja tuomarin virat) pätevyysvaatimuksia ei tutkintorakenteen muuttuessa ole muutettu.
Opiskelijat valitaan yleensä niin, että he saavat heti oikeuden myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Turun yliopistossa tästä poikkeaa kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (lastentarhanopettajien koulutus), joka on alempi korkeakoulututkinto, ja johon valituille myönnetään siis oikeus vain alemman tutkinnon suorittamiseen. Uusi tutkintorakenne on tuonut tullessaan myös uusia valintoja, joissa opiskelijoita valitaan suorittamaan vain ylempää korkeakoulututkintoa. Esimerkkinä tästä on erillinen maisterikoulutus, jossa hakijalta edellytetään aikaisempaa alempaa korkeakoulututkintoa tai muuta soveltuvaa tutkintoa.
Opinto-ohjauksesta tiedekunnissa vastaavat opinto-ohjaaja ja opintopäällikkö. Opiskelijan henkilökohtaisesta ohjauksesta huolehtii ensisijaisesti opinto-ohjaaja.
Yliopiston opiskelijapalveluista saa opiskelijavalintaan liittyvää materiaalia, yliopistoon ilmoittautumisohjeita ja opintotukihakemuslomakkeita. Käyntiosoite: Opiskelijapalvelut, Yliopistonmäki, päärakennus, pohjakerros, puh. (02) 333 6147, 333 6149, info@utu.fi
OPPAAT
Tiedekuntien opinto-oppaat sisältävät mm. koulutusohjelmien, oppiaineiden ja tutkintojen esittelyn sekä tietoja opetuksesta. Opinto-oppaat ovat luettavissa internetissä osoitteessa http://www.utu.fi/opiskelu/oppaat/opinto-oppaat. Lukuvuoden 2009-20010 opinto-oppaat ilmestyvät kesällä 2009.
Opiskelijan yleisopas annetaan uusille opiskelijoille johdantokurssin yhteydessä. Yleisoppaaseen on koottu tietoa yliopisto-opiskelua koskevista käytännön asioista ja tärkeimmistä opiskelua tukevista palveluista. Opas on luettavissa myös internetissä osoitteessa http://www.utu.fi/opiskelu/oppaat/yleisopas .
Tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan sekä biotekniikan diplomi-insinöörikoulutukseen (DI) haetaan diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnassa. Valintaperusteet, hakuohjeet, tiedot valintakokeista jne. sekä hakulomake ovat erillisessä valintaoppaassa (= Valintaopas 2009, DIA - diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta). Opas on luettavissa yhteisvalinnan palvelimella osoitteessa http://www.dia.fi. Oppaan voi myös tilata helmikuusta lähtien opiskelijapalveluista (hakijapalvelut@utu.fi).
HAKEMINEN
|
Haku yliopistoihin muuttuu. Turun yliopisto on mukana valtakunnallisessa yhteishaussa, joka järjestetään ensimmäistä kertaa keväällä 2009. Yhteishaussa mukana oleviin hakukohteisiin voi hakea sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa www.yliopistohaku.fi.
Turun yliopiston osalta yhteishaussa ovat mukana päävalinnat; erillisvalinnat käyttävät edelleen tiedekuntien omia hakulomakkeita. |
HAKUKELPOISUUS JA HAKIJARYHMÄT
Suurimman hakijaryhmän muodostavat ylioppilaat ja heihin rinnastettavat hakijat alla esitetyllä tavalla. Muiden hakijaryhmien valintaperusteet ja pohjakoulutusvaatimukset vaihtelevat tiedekunnittain. Katso tarkemmat tiedot tiedekuntien valintaperusteista.
YLIOPPILAAT
- Suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet
- Kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-tutkinto), Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon
(8EB-tutkinto) tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet
Hakijoina ylioppilaisiin rinnastetaan seuraavan koulutuksen saaneet
- Ammattikorkeakoulun, ammatillisen korkea-asteen, ammatillisen opistoasteen tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneet
Muut hakijat
- Ylioppilastutkintoa tai vähintään kolmivuotista ammatillista tutkintoa suorittamattomat
- Avoimessa korkeakouluopetuksessa opintoja suorittaneet
- Ulkomailla pohjakoulutuksensa suorittaneet
- Korkeakoulututkinnon aikaisemmin suorittaneet
- Toisista yliopistoista siirtyvät, tiedekuntaa Turun yliopistossa vaihtavat ja samassa
tiedekunnassa koulutusta tai koulutusohjelmaa/pääainetta vaihtavat
HAKUAJAT, VALINTAKOKEET JA TULOSTEN JULKISTAMINEN
Valintakokeeseen ei kutsuta vaan kaikki hakemuksensa määräajassa jättäneet voivat osallistua valintakokeeseen. Poikkeuksena ulkomailla pohjakoulutuksensa suorittaneiden valinnat.
Katso taulukko.
HAKEMINEN PÄÄVALINNASSAPäävalintojen (ylioppilaat ja ylioppilaisiin rinnastettavat hakijat, katso tarkat tiedot tiedekuntien valintaperusteista) osalta Turun yliopisto on mukana yliopistojen valtakunnallisessa yhteishaussa, jonka hakulomake on verkossa osoitteessa www.yliopistohaku.fi. Samalla hakemuksella voi hakea kaikkiin yhteisvalinnassa mukana oleviin koulutuksiin, yhteensä yhdeksään eri koulutukseen.
Päävalintojen hakuaika on 2.2.–30.4.2009.
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta täyttää sähköistä hakulomaketta, voit tilata paperisen lomakkeen Opetushallituksen valtakunnallisesta yliopistohaun neuvontapalvelusta hakuaikana arkisin klo 8–15 puhelimitse: 020 690 696. Opetushallituksen neuvontapalvelu auttaa myös sähköiseen hakuun liittyvissä yleisissä kysymyksissä.
Hakemiseen ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä voit olla suoraan yhteydessä hakemaasi tiedekuntaan tai yliopiston keskitettyyn hakijapalveluun, ks. yhteystiedot tämän oppaan sivulta 10.
Liitteet
Hakemukseen tarvittavat liitteet ja niiden toimitusosoite ilmoitetaan sähköisessä hakujärjestelmässä hakulomakkeen täytön yhteydessä. Sähköisen hakulomakkeen täyttäminen riittää, sinun ei tarvitse toimittaa esimerkiksi jäljennöksiä todistuksista, ellei niitä hakulomakkeessa nimenomaan pyydetä. Vuonna 1990 ja sen jälkeen ylioppilastutkinnon suorittaneiden arvosanat saadaan automaattisesti valtakunnallisesta hakija- ja opinto-oikeusrekisteristä (HAREK). Alkuperäiset todistukset tai oikeaksi todistetut kopiot todistuksista vaaditaan vasta hyväksytyiltä, joten hakijan itsensä ilmoittamien tietojen tulee olla ehdottomasti oikein. Jos myöhemmin todetaan, että hakija on hakulomakkeessa antanut vääriä tietoja todistuksistaan ja että nämä virheelliset tiedot ovat ratkaisseet hakijan pääsyn tiedekuntaan, hakijan opiskeluoikeus peruutetaan.
HAKEMINEN ERILLISVALINNASSA
Erillisvalinnat (mm. avoimen yliopiston väylä, siirto-opiskelijat, ulkomailla pohjakoulutuksensa suorittaneet, maisteriohjelmat, katso tarkat tiedot tiedekuntien valintaperusteista) eivät ole mukana sähköisessä yhteishaussa.
Erillisvalintojen hakulomakkeita voi tulostaa Turun yliopiston internet-sivuilta osoitteesta www.utu.fi/hae. Hakulomakkeita jaetaan ja postitetaan tiedekunnista, ks. yhteystiedot s. 10.
Englanninkielisiin maisteriohjelmiin haetaan elektronisella hakulomakkeella, johon on linkki osoitteessa www.utu.fi/en/masters
Hakulomakkeiden palauttaminen
Hakuajan päättymisaika ilmoitetaan hakulomakkeessa. Määräajan jälkeen saapuneet hakemukset katsotaan myöhästyneiksi. Jos hakija haluaa tositteen postitse lähetetystä hakemuksesta, on lähetys kirjattava. Hakulomakkeena on käytettävä kunkin tiedekunnan vahvistamaa hakulomaketta (ei vapaamuotoisia hakemuksia).
Hakulomakkeet palautetaan joko henkilökohtaisesti tai postitse tiedekuntiin:
Humanistinen tiedekunta, 20014 Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta, 20014 Turun yliopisto.
Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto, Kiinamyllynkatu 13, 20520 Turku Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, 20014 Turun yliopisto.
Oikeustieteellinen tiedekunta, 20014 Turun yliopisto
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, 20014 Turun yliopisto
Tietojen luovutus
Hakulomakkeissa ilmoitetut tiedot liitetään Opetushallituksen ylläpitämään yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteriin ja yliopiston valintajärjestelmään. Hakija- ja opinto-oikeusrekisteristä luovutetaan tietoja opetusministeriölle ja Tilastokeskukselle tilastointia varten, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle terveydenhuollon järjestämistä varten ja Kansaneläkelaitokselle opintotuen järjestämistä varten.
Hakijan nimi- ja osoitetietoja voidaan luovuttaa järjestelmästä hakijan suostumuksella myös koulutusta koskevaa tiedottamista varten. Jos hakija haluaa kieltää tietojensa luovuttamisen tämänkaltaiseen tarkoitukseen, sen voi ilmoittaa hakulomakkeessa.
Opintonsa yliopistossa aloittavien tiedot siirretään Turun yliopiston opiskelijatietojärjestelmään.
Valintakokeisiin ei lähetetä erillistä kutsua. Poikkeuksena ovat ulkomailla pohjakoulutuksensa saaneet hakijat ja ei-ylioppilaat. Luokanopettajan ja lastentarhanopettajan koulutuksiin hakeville lähetetään toisen vaiheen kokeeseen hyväksymisestä kirjallinen ilmoitus. Tarkemmat tiedot löytyvät tiedekuntien teksteistä.
Valintakokeet järjestetään pääsääntöisesti Yliopistonmäellä ja sen välittömässä läheisyydessä olevissa luentosaleissa. Valintakoepaikat on kerrottu tiedekuntien teksteissä sekä taulukossa.
Valintakokeeseen osallistuvien on esitettävä koetilaisuudessa valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus, passi tai ajokortti.
Valintakokeissa sallitut apuvälineet
Valintakokeissa tulee olla mukana kirjoitusvälineet (kynä, kumi, teroitin, viivain). Tiedekuntien valintaperusteissa mainitaan erikseen valintakokeissa sallitut apuvälineet, kuten taulukot ja laskimet.
Erityisjärjestelyt valintakokeissa
Jos hakija vamman tai sairauden vuoksi tarvitsee erityisjärjestelyjä valintakokeessa (esim. lisäaika, lisävalaistus, jokin muu tekninen apuväline tai muu erityisjärjestely), hänen tulee tehdä vapaamuotoinen kirjallinen erityisjärjestelyjä koskeva anomus, johon liitetään mukaan lääkärintodistus tai muu vastaava lausunto vamman tai sairauden laadusta. Hakemus on tehtävä hakuajan päättymiseen mennessä yliopiston vammaisasiamiehelle opiskelijapalveluihin. Tätä menettelyä ei kuitenkaan sovelleta luokan- ja lastentarhanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnassa, jossa erityisjärjestelyistä sovitaan suoraan kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Hakijalle ilmoitetaan kirjallisesti erityisjärjestelyistä, joihin hänelle on myönnetty oikeus.
VALMENNUSKURSSIT JA VANHAT VALINTAKOEKYSYMYKSET
Yliopisto ei järjestä valmennuskursseja valintakokeita varten. Valintakoevaatimuksista tai valintakokeiden sisällöstä ei voida antaa sen tarkempia tietoja kuin tässä oppaassa tiedekuntien kohdalla on kerrottu.
Aiempien vuosien valintakoekysymykset ovat useimpien aineiden ja koulutusten osalta luettavissa internetissä tiedekuntien opiskelijavalintasivujen kautta (kasvatustieteiden ja lääketieteellistä tiedekuntaa lukuun ottamatta).
Tiedekuntien internet-sivuille pääsee yliopiston etusivulta www.utu.fi.
Lääketieteellisen alan vanhoja valintakoekysymyksiä myy Turun yliopiston kirjakauppa, os. Kerttulinkatu 1, 20014 Turun yliopisto, puh. (02) 333 6666. Postitse lähetettäessä hintaan lisätään postiennakkokulut.
VALINTAKOEKIRJOJEN HANKKIMINEN
Turun yliopiston kirjakaupasta, osoite Kerttulinkatu 1, 20014 Turun yliopisto, puh. (02) 333 6666, s-posti tykk@utu.fi, internet http://kirjakauppa.utu.fi. Jos kirjat toimitetaan postitse, lisätään hintaan postiennakkokulut.
Valintakoekirjoja voi tiedustella myös muista kirjakaupoista sekä kirjastoista. Oikeustieteellisen tiedekunnan valintakoekirjat ovat myynnissä oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
Rautatieasemalta kulkevat bussilinjat 8, 32 ja 42 Kauppatorille, josta on vaihdettava yliopiston suuntaan menevään bussiin esim. linjat 4, 28 tai 50?54. Linja-autoasemalta pääsee suoraan yliopistolle bussilinjalla 28, joka kulkee Kauppatorin kautta.
Bussista poistutaan Hämeenkadulla keskussairaalan/yliopiston pysäkillä.
Opiskelupaikan vastaanottaminen ja ilmoittautuminen yliopistoon
OPISKELIJAVALINNAN TULOKSET JA OIKAISUMENETTELY
Opiskelijavalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 21.7.2009. Monet tiedekunnat julkaisevat tulokset kuitenkin jo tätä aiemmin, julkaisupäivät on ilmoitettu tiedekuntien teksteissä sekä taulukossa.
Mikäli hakija on tyytymätön opiskelijavalinnan tulokseen, hän tai hänen valtuuttamansa henkilö voi tehdä perustellun, kirjallisen oikaisupyynnön tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Myös yhteisvalintoja koskevat oikaisupyynnöt toimitetaan tiedekuntaneuvostolle. Oikaisupyynnössä on yksilöitävä, miltä kohdin muutosta haetaan.
Tulosten julkistamisen yhteydessä ilmoitetaan, miten hakija saa tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten oikaisua pyydetään. Valinnan tulosta ei voida oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään jo opiskelemaan valitun vahingoksi.
Yhden opiskelupaikan säännöksen mukaan opiskelijaksi hyväksytty saa samana lukuvuonna ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan (Yliopistolaki 645/97, Laki ammattikorkeakouluopinnoista 255/95 ja Laki korkeakouluopinnoista annetun lain 15 ja 29 §:n muuttamisesta 1060/ 98). Yhden paikan säännöksen avulla pyritään siihen, että mahdollisimman moni hakija pääsee opiskelemaan. Säännöksen toteutumista seurataan valtakunnallisen hakija- ja opinto-oikeusjärjestelmän (HAREK) avulla. Säännös on luettavissa internetissä osoitteessa http://www.koulutusnetti.fi/?path=yhden_korkeakoulupaikan_ snns.
Korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa (yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut) ja ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot. Maanpuolustuskorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu ja Ålands Yrkeshögskola ovat säännöksen ulkopuolella. Säännös ei myöskään koske ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettavia opintoja. Lukuvuodella tarkoitetaan korkeakouluissa 1.8.–31.7. välistä aikaa, eli lukuvuosi 2009–2010 alkaa 1.8.2009 ja päättyy 31.7.2010.
Säännös ei estä hakijaa pyrkimästä useampaan kuin yhteen koulutukseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut valitsevat kukin opiskelijansa ilmoittamiensa valintaperusteiden mukaisesti.
OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTAMINEN
Opiskelupaikan vastaanottaminen vahvistetaan kirjallisesti hyväksymiskirjeessä olevalla lomakkeella. Ne hakijat, jotka hakevat ja tulevat hyväksytyksi kahteen tai useampaan korkeakoulututkintoon, voivat ottaa ehdollisesti vastaan yhden opiskelupaikan ja jäädä jonottamaan jotakin toista mahdollisesti vapautuvaa mieluisampaa varasijapaikkaa. Edellytyksenä on, että kyseiseen koulutusohjelmaan tai koulutukseen on jonotusoikeus, mikä selviää asianomaisen yliopiston tai korkeakoulun valintaperusteista. Kaikkiin koulutuksiin ei ole jonotusoikeutta!
Vaikka hakija olisi hyväksytty useampaan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, hän palauttaa vain yhden opiskelupaikan vastaanottoilmoituksen siihen tiedekuntaan (yliopistoon tai korkeakouluun), jonka paikan hän ottaa sitovasti tai ehdollisesti vastaan. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi jälkikäteen muuttaa. Jos hakija ei halua vastaanottaa yhtäkään hänelle tarjotuista opiskelupaikoista, hänen täytyy ilmoittaa opiskelupaikkojen peruuttamisesta kyseisille tiedekunnille (yliopistoille tai ammattikorkeakouluille).
Opiskelijaksi hyväksytty, joka ei määräaikaan mennessä (4.8.2009 klo 16.15) kirjallisesti vahvista opiskelupaikan sitovaa tai ehdollista vastaanottamista, menettää kaikki hänelle tarjotut opiskelupaikat ja ne vapautuvat muiden hakijoiden käyttöön.
Opiskelupaikan vastaanottamismenettely määräytyy sen mukaisesti, milloin hakija on hyväksytty opiskelijaksi:
Viimeistään 21.7.2009 opiskelijaksi hyväksytty hakija
Hakijan on viimeistään 4.8..2009 kello 16.15 ilmoitettava kirjallisesti, minkä hänelle tarjotuista opiskelupaikoista hän ottaa vastaan. Vastaanottamisilmoituksen tulee olla perillä tiedekunnassa (yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa) tai sähköisessä hakijapalvelussa viimeistään mainittuna ajankohtana. Tieto on tarkistettava asianomaisen tiedekunnan kohdalta tästä oppaasta. Myöhässä tulleita ilmoituksia ei hyväksytä.
Jos hakija on hakenut useampaan kuin yhteen korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, hänen kannattaa lähettää opiskelupaikan vastaanottoilmoitus vasta saatuaan tietoonsa mieluisimman opiskelupaikan.
Vastaanottamisilmoituksella opiskelemaan hyväksytty hakija
1) vahvistaa vastaanottavansa sitovasti yhden hänelle tarjotuista opiskelupaikoista, jolloin kaikki muut hänelle mahdollisesti tarjotut opiskelupaikat vapautuvat muiden hakijoiden käyttöön. Hakija ei voi muuttaa myöhemmin vahvistustaan.
TAI
2) ilmoittaa tiedekunnalle ottavansa ehdollisesti vastaan yhden hänelle tarjotuista opiskelupaikoista ja jäävänsä jonottamaan toista mahdollisesti vapautuvaa hakemaansa opiskelupaikkaa joko yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Jos hakijan jonottama opiskelupaikka vapautuu, hänelle ilmotetaan siitä välittömästi ja hänen aikaisemmin ehdollisesti vastaanottamansa opiskelupaikka vapautuu toiselle hakijalle. Jonotuspaikkaa ei voi muuttaa, mutta hakija voi ilmoittaa kirjallisesti luopuvansa jonotuksesta, jos häntä ei ole vielä hyväksytty jonottamaansa opiskelupaikkaan.
TAI
3) ilmoittaa, ettei ota vastaan hänelle tarjottua opiskelupaikkaa.
Opiskelupaikan vastaanottaminen, jonottaminen ja paikasta luopuminen ilmoitetaan joko kirjallisesti tai yliopistohaun sähköisessä hakijapalvelussa. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa.
Varasijalta 22.7.2009 tai sen jälkeen opiskelijaksi hyväksytty hakija
Varasijalta hyväksytty hakija ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta tiedekunnan (yliopiston tai ammattikorkeakoulun) määräämään ajankohtaan mennessä.
| Huomaa, että opiskelupaikan vastaanottaminen ja yliopistoon ilmoittautuminen ovat kaksi erillistä prosessia. |
Lukuvuoden 2009–2010 valinnoissa, joissa opinnot alkavat syksyllä 2009 jonotusoikeus on niillä opiskelijoilla, jotka tulevat hyväksytyiksi viimeistään 21.7.2009.
Jos hakija tulee hyväksytyksi useampaan yliopistoon tai korkeakouluun, hän voi 4.8.2009 klo 16.15 mennessä ottaa ehdollisesti vastaan yhden opiskelupaikan ja jäädä jonottamaan toisesta yliopistosta tai korkeakoulusta vapautuvaa mieluisampaa varasijapaikkaa. Edellytyksenä on, että kyseiseen hakukohteeseen on jonotusoikeus, mikä selviää asianomaisen yliopiston tai korkeakoulun valintaperusteista. Mikäli jonotettava varasijapaikka ei vapaudu 18.8.2009 klo 16.15 mennessä, vahvistetaan ehdollisesti vastaanotettu paikka automaattisesti hakijan varsinaiseksi opiskelupaikaksi.
Paikan vahvistaminen tehdään kirjallisesti hyväksymiskirjeessä olevalla lomakkeella tai yliopistohaun sähköisessä hakijapalvelussa. Myös jonotuksesta luopuminen tehdään kirjallisesti ao. yliopistoon tai korkeakouluun tai hakijapalvelussa.
Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös koskee myös muita saman lukuvuoden opiskelijavalintoja. Tällaisia ovat yliopistojen korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen erillisvalinnat ja keväällä mahdollisesti alkavan koulutuksen opiskelijavalinnat sekä ammattikorkeakoulussa syksyn yhteishaku ja syksyn suorat haut.
VALINNOISSA KÄYTETTÄVÄT REKISTERIT
Yliopistojen valtakunnalliseen hakija- ja opinto-oikeusrekisteriin (HAREK) sekä ammattikorkeakoulujen hakija- ja opiskelupaikkarekisteriin (AMKOREK) tallennetaan korkeakoulujen koulutuksia koskevien tietojen lisäksi hakijaa ja hänen aikaisempaa koulutustaan koskevia tietoja sekä koulutukseen hakemiseen, opiskelijavalintaan, opiskelupaikan vastaanottamiseen ja korkeakouluun kirjoittautumiseen liittyviä tietoja. Rekistereitä ylläpitää Opetushallitus.
Rekistereihin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yhden opiskelupaikan säännöksen toteutuksen lisäksi korkeakoulutukseen hakeutumisen ja opiskelijavalintojen järjestämiseen ja niistä tiedottamiseen sekä koulutusjärjestelmän seurantaan ja arviointiin (L1058/1998).
Hakijalla on oikeus tarkistaa häntä koskevat rekistereihin tallennetut tiedot (Henkilötietolaki L523/1999). Hakija tai opiskelijaksi hyväksytty voi tarkistaa itseään koskevat tiedot siitä korkeakoulusta, johon hän on hakenut tai tullut valituksi. Mikäli hakija on hakenut useampaan kuin yhteen korkeakouluun, hän voi tarkistaa tietonsa rekisterinpitäjältä. Ammattikorkeakouluun hakenut voi tarkistaa hakutietonsa myös alueensa lääninhallituksesta.
Rekistereistä voidaan luovuttaa tietoja opetusviranomaisille, Tilastokeskukselle, Kansaneläkelaitokselle, työvoimaviranomaisille ja opiskelijaterveydenhuollon järjestäjille. Sen lisäksi rekisterinpitäjä voi rekisteristä luovuttaa hakijan suostumuksella nimi- ja osoitetietoja myös koulutusta koskevaa tiedottamista ja markkinointia varten (L1058/1998).
Turun yliopiston omat valintajärjestelmät
Turun yliopistolla on tiedekuntakohtaiset valintajärjestelmät, jonne siirretään hakijoiden henkilö- ja hakemustiedot valtakunnallisesta hakija- ja opinto-oikeusjärjestelmästä, HAREKista. Lisäksi valintajärjestelmiin tallennetaan hakijoiden pääsykokeissa saamat pisteet.
Valintajärjestelmiin tallennettuja tietoja käytetään opiskelijavalinnan suorittamiseen. Järjestelmistä saatavia tilastotietoja voidaan käyttää myös opiskelijavalinnan seurantaan ja arviointiin.
Hakijalla on mahdollisuus tarkistaa valintajärjestelmään tallennetut valintakoepisteet tiedekunnalta. Henkilötiedot ovat samat kuin edellä mainitussa valtakunnallisessa hakijarekisterissä.
Opintonsa aloittavien opiskelijoiden henkilö- ja opiskeluoikeustiedot siirretään ilmoittautumisen yhteydessä valtakunnallisesta hakijarekisteristä yliopiston opiskelijatietojärjestelmään (OPSU).
Lisätietoja
Lisätietoja hakemisesta ja opiskelijavalinnoista antavat Turun yliopiston hakijapalvelu, tiedekuntien opintopäälliköt ja opinto-ohjaajat sekä muiden korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen opintotoimistot tai muut neuvonnasta vastaavat yksiköt. Yhden opiskelupaikan säännöksen toteutus ja rekisterinpito yliopistosektorilla: Opetushallituksen opiskelijavalintapalvelut -yksikkö, puh. vaihde 040 348 7130.
ILMOITTAUTUMINEN YLIOPISTOON JA YLIOPPILASKUNNAN JÄSENYYS
Opiskelijaksi hyväksytylle ja paikan vastaanottaneille lähetetään ohjeet yliopistoon ilmoittautumisesta, opintotuesta ym. ajankohtaisista asioista. Yliopistoon on ilmoittauduttava lukuvuosittain joko läsnä- tai poissaolevaksi (ks myös seuraava luku opintoajan rajauksesta). Ilmoittautumisaika päättyy 7.9.2009. Lue tarkasti saamasi ohjeet ja ilmoittaudu niiden mukaisesti!
Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, kuuluvat ylioppilaskuntaan (Yliopistolaki 645/97 40 §). Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) jäsenmaksu lukuvuonna 2008–2009 oli 85 euroa. Jäsenmaksu sisältää terveydenhoitomaksun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (YTHS).
Tarkempia tietoja ilmoittautumisesta saa opiskelijapalveluista (ilmoittautuminen@utu.fi), Raumalla opettajankoulutuslaitoksen kansliasta ja Porissa Porin yliopistokeskuksesta. Ilmoittautumisohjeet ovat myös internetissä osoitteessa www.utu.fi/opiskelu/opinnot/ ilmoittautuminen/.
Opiskeluoikeuden kesto
Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto yhtä vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa.
Tavoiteajat
Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteenlaskettu tavoiteaika on Turun yliopiston tutkinnoissa viisi lukuvuotta lukuun ottamatta psykologian koulutusohjelmaa, jossa tavoiteaika on viisi ja puoli lukuvuotta.
Alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen tavoiteaika on Turun yliopiston tutkinnoissa kolme lukuvuotta.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen tavoiteaika on Turun yliopiston tutkinnoissa kaksi lukuvuotta. Poikkeuksia ovat psykologian maisterin tutkinto, jonka tavoiteaika on kaksi ja puoli lukuvuotta sekä lääketieteen lisensiaatin yksiportainen tutkinto, jonka tavoiteaika on kuusi lukuvuotta ja hammaslääketieteen lisensiaatin yksiportainen tutkinto, jonka tavoiteaika on viisi lukuvuotta.
Alkamisajankohta
Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen sinä vuonna, kun hän ottaa opiskelupaikan vastaan.
Tutkinnon suorittamisaikaan laskettava aika
Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa yhteensä enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.
Työvoimahallinnon tarpeita palveleva, vähintään vuodeksi tehtävä opintojen keskeyttäminen rinnastetaan yliopistolain 18c §:ssä tarkoitettuun poissaolevaksi ilmoittautumiseen.
Jos opiskelija laiminlyö ilmoittautumisen kokonaan, hänen tutkinnon suorittamisaikansa kuluu tänäkin aikana.
Jos opiskelijan rekisteristatus vaihtuu kesken lukukauden, lukukauden rekisteristatus määräytyy kyseisen lukukauden viimeisen päivän statuksen mukaan.
Opiskeluaikaa pidentävät perusteet
Yllämainittu enintään neljän lukukauden pituinen poissaolo ei edellytä poissaolon syyn ilmoittamista yliopistolle. Sen lisäksi tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä.
Jos opiskelija kuitenkin ilmoittautuu läsnäolevaksi tällaisen perhevapaan aikana, tutkinnon suorittamisaika kuluu. Mahdollista lisäaikaa haettaessa perhevapaa otetaan kuitenkin huomioon opintojen etenemistä hidastavana tekijänä.
Niitä lukukausia, joiden aikana opiskelijan edellä mainittu (perhevapaa, asevelvollisuuden suorittaminen tai vapaaehtoinen asepalvelus) poissaoloperuste alkaa tai päättyy, arvioidaan tapauskohtaisesti. Tällaisia lukukausia ei yleensä lasketa tutkinnon suorittamisaikaan, jos opiskelija perustellusti esittää poissaolon häirinneen opiskelua. Jos opiskelija on tällöin ilmoittautunut alku- tai loppulukukaudeksi poissaolevaksi, yliopisto voi samoin perustein katsoa, ettei tällainen lukukausi kuluta neljää poissaololukukautta.
Poissaoloperusteiden ilmoittaminen ja päätöksenteko
Opiskelija ilmoittaa sallittuun poissaoloon kuluneen ajan vasta opiskeluajan päättymisen lähestyessä, jos kyseisen ajan huomioon ottaminen on hänen tapauksessaan tarpeen. Ilmoitus tehdään rehtorinviraston opiskelijapalveluihin, joka tekee myös ratkaisun jäljellä olevasta opiskeluajasta tässä ohjeessa olevien sääntöjen mukaan.
Opiskeluajan jäljellä oleva aika ja tarkemmat menettelyohjeet kerrotaan opiskelijoille vuosittain lähetettävän henkilökohtaisen ilmoittautumisohjeen yhteydessä.
Lisäajan myöntäminen
Opiskeluajan päättymisen jälkeen opiskelijalle hakemuksesta myönnettävästä lisäajasta päättävät tiedekunnat. Sitä koskevat mahdolliset yhteiset ohjeet annetaan erikseen.
ULKOMAILLA POHJAKOULUTUKSENSA SUORITTANEIDEN VALINTAPERUSTEET (SUOMEN KIELEN TAITOISET)
Suomalaista ylioppilastutkintoa vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneet hakijat voivat hakea Turun yliopiston opiskelijoiksi kansalaisuudesta riippumatta. Hakuaika päättyy 2 .3.2009 klo 16.15.
Opiskeluoikeutta haetaan ao. tiedekunnalta. Tiedekunta päättää tapauskohtaisesti, esitettyjen todistusten perusteella, hakijan korkeakoulukelpoisuudesta ja kutsumisesta valintakokeeseen.
Pohjakoulutus
Hakijalla on oltava sellainen pohjakoulutus, joka oikeuttaa hänet pyrkimään omassa maassaan Turun yliopistoa vastaavaan yliopistoon tai korkeakouluun, sekä suomen kielen taito. Hakulomakkeen liitteenä tulee toimittaa oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistuksesta. Jos hakija ei voi saada todistusta tutkinnostaan ennen 2.3.2009 klo 16.15 päättyvää hakuaikaa, hakijan täytyy silti jättää hakulomake ko. päivämäärään mennessä ja toimittaa tutkintotodistus mahdollisimman pian hakuajan päättymisen jälkeen.
Myös Pohjoismaissa lukiota vastaavan koulutuksen saaneiden tulee hakea tässä haussa.
Hakijat, joilla on kansainvälinen ylioppilastutkinto (IB), eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB) tai Reifeprüfung-tutkinto ja suomen kielen taito rinnastetaan suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. He hakevat samassa haussa Suomessa pohjakoulutuksensa suorittaneiden hakijoiden kanssa.
Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon hakevalta edellytetään, että hän on suorittanut ammattitutkinnon terveydenhuollon alalta. Niiden ulkomailla tutkintonsa suorittaneiden, joilla on todistus ulkomailla suoritetun tutkinnon vastaavuudesta suomalaisen tutkinnon kanssa, on liitettävä hakemukseensa todistus tutkinnon vastaavuudesta.
Ulkomailla tutkintonsa suorittaneille hakijoille ei anneta tutkintojen erilaisuudesta johtuen pisteitä mahdollisesta ylioppilastutkintotodistuksesta vaan heidät valitaan valintakoepisteiden yhteismäärän perusteella. Tämä sääntö ei kuitenkaan koske IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneita (poikkeus kesällä 2009 valmistuneet, jotka valitaan pelkän valintakoemenestyksen pohjalta).
Suomen kielen taito
Hakijalta edellytetään suomen kielen taitoa.
Humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä kasvatustieteiden tiedekunnan kasvatustieteiden laitos:
Hakijoiden suomen kielen taito todetaan valintakokeessa.
Muut tiedekunnat:
Hakulomakkeen mukaan on liitettävä suomen kielen todistus. Riittäväksi todistukseksi
suomen kielen taidosta katsotaan valtionhallinnon kielitutkinto, jossa osoitetaan suomen
kielen vähintään tyydyttävää taitoa tai yleisen kielitutkinnon suorittaminen vähintään
taitotasolla 3 (6-portainen taitotasoasteikko) tai 4 (9-portainen taitotasoasteikko) tai
ulkomaisessa yliopistossa opettavan suomen kielen lehtorin lausunto em. kielitutkintoja
vastaavasta kielitaidosta.
Turun ja Rauman opettajankoulutuslaitoksiin pyrkiviltä edellytetään valtionhallinnon kielitutkinto, jossa osoitetaan suomen kielen erinomaista taitoa tai yleisen kielitutkinnon suorittaminen taitotasolla 6 (6-portainen taitotasoasteikko) tai 8 (9-portainen taitotasoasteikko).
Myös valintakokeessa ruotsin kielellä vastaavien hakijoiden on liitettävä hakemukseensa valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus tyydyttävästä suomen kielen taidosta.
IB- tai vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneiden hakuperusteet löytyvät ao. tiedekuntien kohdalta tästä oppaasta.
Suomen kieltä taitamattomien hakijoiden valintaperusteet ja hakuohjeet ovat englanninkielisessä Degree Prospectus 2009 -oppaassa.
Valintakoe
Hakijoille lähetetään valintakokeeseen kirjallinen kutsu. Hakijat osallistuvat samaan valintakokeeseen kuin suomalaiset hakijat, ja valintakoe tehdään suomeksi.
Tiedekuntakohtaisia tarkennuksia:
Kasvatustieteiden tiedekunta:
Luokanopettajan, lastentarhanopettajan ja käsityön aineenopettajan koulutuksien osalta kriteerit täyttävät ulkomailla pohjakoulutuksensa saaneet hakijat ohjataan hakemaan normaalihaussa, jonka jälkeen kelpoisille hakijoille lähetetään kutsu valintakokeeseen.
Lääketieteellinen tiedekunta:
LL- ja HLL-tutkinnon valintakoekysymykset voi saada joko suomen tai ruotsin kielellä ja vastauksissaan hakija voi käyttää joko suomen, ruotsin tai englannin kieltä. Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon hakevien valintakoekysymykset ovat suomen kielellä ja vastauksissaan hakija voi käyttää joko suomen, ruotsin tai englannin kieltä.
Oikeustieteellinen tiedekunta:
Valintakoekysymykset ovat suomen kielellä, mutta hakija voi vastata valintakokeessa myös ruotsin kielellä.
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta:
Psykologian valintaan kuuluvaan haastatteluun ja ryhmätilanteeseen pääsyyn vaikuttaa kirjallisesta valintakokeesta saatu pistemäärä.
Logopedian valintaan kuuluvaan suulliseen kokeeseen pääsyyn vaikuttaa kirjallisesta kokeesta saatu pistemäärä.
Hakulomake
Hakulomakkeen voi tulostaa internetistä osoitteesta www.utu.fi/hae. Lomakkeen saa myös Turun yliopiston opiskelijapalveluista (s-posti: hakijapalvelut@utu.fi, puh. (02) 333 7676).
Hakemuksen voi palauttaa opiskelijapalveluihin (Yliopistonmäki, päärakennus, pohjakerros, avoinna ma-pe 10-14). Postitse palautettaessa hakemus lähetetään suoraan ko. tiedekuntaan.
Tässä on esitetty vain joitakin keskeisiä opintotuen pääpiirteitä vuopden 2008 lopun tilanteen mukaisesti. Opintotuen ajantasainen kokonaisesitys on internetissä Kelan sivuilla www.kela.fi. Lisäksi kaikille Turun yliopiston opiskelijoiksi hyväksytyille lähetetään postissa opintotukiopas.
Valtion opintotukijärjestelmä on jokaisen aloittavan yliopisto-opiskelijan käytettävissä, kunhan hän ei ole käyttänyt opintotukea kokonaan aikaisempiin korkeakouluopintoihinsa. Muiden kuin Suomen kansalaisten oikeus opintotukeen: ks. www.kela.fi. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Lisäksi lukuvuonna 2005?2006 tai sen jälkeen korkeakouluopintonsa aloittanut voi saada opintolainavähennyksen verotuksessa. Opintotuen suuruus määräytyy opiskelijan iän, siviilisäädyn ja asumismuodon mukaan. Opintoraha on veronalaista tuloa.
Opintotukea ei myönnetä, jos opiskelija saa eläkettä (pois lukien perhe-eläke), kuntoutusrahaa, työttömyysturvaa, koulutuspäivärahaa, vuorottelukorvausta, aikuiskoulutustukea (opintolainan valtiontakaus voidaan myöntää), oppisopimuskoulutuksen etuuksia, muun maan opintotukea tai asevelvollisen päivärahaa.
Tuen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon hakijan omat ja joissain tapauksissa vanhempien tai puolison tulot. Hakijan omia tuloja ei tutkita tukea maksettaessa, vaan opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että vuosituloraja ei ylity. Ks. tarkemmin Kelan Opintotuki-opas tai www.kela.fi.
Opintotukea saavalta edellytetään, että hän opiskelee säännöllisesti tutkintoonsa kuuluvia opintoja. Opinnoissa edistyminen tarkistetaan vuosittain.
Opintotukea voi saada enintään 70 kuukaudeksi korkeakouluopintoja varten. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen myönnetään yhteensä enintään 55 kuukauden tuki. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon tukea myönnetään 64 kuukautta, psykologian kandidaatin ja maisterin tutkintoon yhteensä 60 kuukautta. Alempaan tutkintoon myönnetään enintään 37 kuukauden ja pelkästään ylemmän tutkinnon suorittamiseksi 28 kuukauden opintotuki.
Aikuiskoulutustuki
Aikuiskoulutustuesta saa lähempiä tietoja Koulutusrahastosta, puh. (09) 680 3730 tai internetistä osoitteesta www.koulutusrahasto.fi. Tuki on tarkoitettu opintovapaalle jäävälle palkansaajalle tai yrittäjälle.
Opintotuen hakeminen
Opintotukea ei myönnetä takautuvasti eli hakemus on jätettävä sen kuukauden aikana, jonka alusta tukea haetaan.
Turun yliopistossa opiskelevien opintotukihakemukset käsittelee Turun yliopiston opintotukilautakunta. Hakemuksen käsittely kestää alkusyksystä ruuhkaisimpana aikana noin 4 viikkoa.Ensimmäistä kertaa opintotukea hakeva voi täyttää hakemuksen sähköisesti osoitteessa www.kela.fi. Paperiset hakemukset lähetetään osoitteeseen Opintotukilautakunta, 20014 Turun yliopisto. Puhelintiedustelut (02) 333 6143 ja 333 5097, sähköposti: opintotuki@utu.fi.
Turun Ylioppilaskyläsäätiöllä on 17 asuntokohdetta eri puolella kaupunkia ja yksi kohde Raumalla. Säätiö omistaa yli 4000 huoneistoa joissa on yhteensä noin 7000 asuntopaikkaa. Opiskelija-asuntoja ovat oikeutettuja hakemaan kaikki peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskelevat.
Erilaiset toiveet on pyritty ottamaan huomioon uusia kohteita rakennettaessa. Yksi haluaa asunnon oppilaitoksen vierestä, toiselle oma rauha on tärkeintä ja kolmannelle viihtyvyyden takaa kavereiden kanssa jaettu soluasunto.
Asunnot ovat yksiöitä, soluja ja perheasuntoja. Perheettömille on tarjolla sekä kalustettuja että kalustamattomia asuntoja. Yksiöitä on rajoitettu määrä ja niihin syntyy helposti jonoa. Soluasunnoissa asuu kahdesta kolmeen opiskelijaa. Jokaisella on oma lukittava huoneensa, mutta keittiö ja kylpyhuone ovat yhteisiä. Perheasunnoissa on yleensä 2-4 huonetta ja keittiö, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti pariskunnille ja lapsiperheille. Elämäntilanteen muuttuessa asuntoa on helppo vaihtaa isompaan.
Ylioppilaskyläsäätiön opiskelija-asunnot vastaavat tasoltaan tai ovat jopa paremmin varustettuja kuin vapailla markkinoilla olevat vuokra-asunnot. Asuntokohteiden yhteydessä on sauna, pesutupa ja kerhotiloja. Kaikissa kohteissa on kaapeli-tv ja suora tietoverkkoyhteys Turun korkeakoulujen verkkoon.
Vuokrat vaihtelevat perheettömien osalta 190-400 euroa riippuen asunnon koosta, sijainnista, varustuksesta ja asukkaiden määrästä. Perheasuntojen osalta vuokrien vaihteluväli on 410-700 euroa. Vuokrahintaan sisältyy sähkö, vesi, lämpö ja tietoverkkoyhteyden kuukausimaksu.
HAKU OPISKELIJA-ASUNTOIHIN
Asukkaita valittaessa huomioidaan hakijan (ja puolison) asunnontarve, kotipaikan sijainti ja lasten lukumäärä.
Hakuaika päättyy uusille opiskelijoille:
25.6. elokuussa asumaan haluaville
25.7. syyskuussa asumaan haluaville
Uusi opiskelija voi hakea asuntoa vaikka opiskelupaikka ei olisikaan vielä tiedossa. Elo-syyskuussa vapautuvat asunnot varataan uusille opiskelijoille.
Hakemuksen voit täyttää ja lähettää internetissä osoitteessa www.tys.fi. Hakulomakkeita voit myös tilata Turun Ylioppilaskyläsäätiön asukasvalinnasta, os. Inspehtorinkatu 4, 20540 Turku, puh. (02) 275 0200. Kysymyksiisi vastaa myös info@tys.fi
Sivuaineopintoja kuuluu useimpiin Turun yliopiston tutkintoihin.
Tiedekuntien opinto-oppaissa kerrotaan tarkemmin, kuinka paljon sivuaineita kannattaa olla ja mitkä sivuaineet ovat suositeltavia täydentämään oman pääaineen opintoja. Opinto-oppaat ilmestyvät syksyllä lukuvuoden alussa.
Sivuaineen voi valita Turun yliopiston oppiaineista joko oman tiedekunnan tai muiden tiedekuntien tarjonnasta. Sivuainetta voi hakea myös toisesta yliopistosta. Tämän mahdollistaa suomalaisten yliopistojen keskenään solmima sopimus joustavasta opinto-oikeudesta (JOO).
Sivuaineopinnot ovat opiskelijalle maksuttomia. Turun yliopistossa tiedekunnat päättävät vuosittain sivuaineoikeuden saantiperusteista. Ohjeet sivuaineoikeuden hakemiseen ovat tiedekuntien www-sivuilla.
OPISKELU YLIOPISTOJEN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN PERUSTEELLA (JOO)
Suomalaiset yliopistot ovat solmineet keskenään sopimuksen joustavasta opinto-oikeudesta (JOO). Joustavalla opinto-oikeudella pyritään laajentamaan oman yliopiston (kotiyliopiston) opintotarjontaa, lisäämään valinnanmahdollisuuksia ja tukemaan opintojen etenemistä.
Joustavaa opinto-oikeutta voivat hakea suomalaisessa yliopistossa perus- tai jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat. Opiskelijalle joustava opinto-oikeus tarjoaa mahdollisuuden liittää tutkintoon sopivia opintoja muiden yliopistojen tarjonnasta ja hyödyntää opinnoissaan muiden yliopistojen asiantuntijoita ja erikoisaloja.
Tarjottavat JOO-opinnot ja hakemista koskeva menettely yliopistoittain löytyvät joustavan opinto-oikeuden verkkopalvelusta osoitteesta www.joopas.fi.