Kansainvälinen opiskelijavaihto
Kansainvälinen opiskelijavaihto
Kansainväliset opiskelijavaihto-ohjelmat
Yliopiston kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvat opiskelupaikat ulkomailla
Omaehtoinen opiskelu ulkomaisessa korkeakoulussa
Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja ulkomaisten korkeakouluopintojen kelpoisuus Suomessa
Europassi
ECTS-järjestelmä
Opintojen rahoitus
Kansainvälinen harjoittelu
Vieraskielinen opetus Turussa
KANSAINVÄLINEN OPISKELIJAVAIHTO
Yliopistojen ja korkeakoulujen kansainvälinen toiminta ja kansainvälinen yhteistyö on korostunut viime vuosina Euroopan yhdentymiskehityksen myötä. Suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuudelle on tullut entistäkin tärkeämmäksi se, että sillä on käytössään riittävästi kielitaitoista ja kansainväliseen ajatteluun ja toimintaan kykenevää korkeasti koulutettua työvoimaa. Myös pyrkimys yhdenmukaisiin tutkintoihin Euroopassa ja sen mukainen tutkintojen uudistaminen asettaa omat vaatimuksensa ja mahdollisuutensa kansainvälisen tutkinnon suorittamiseen yliopistoissamme.
Turun yliopiston tavoitteena on, että vähintään kolme kuukautta kestävään kansainväliseen opiskelijavaihtoon osallistuu vuosittain keskimäärin 540 opiskelijaa. Yliopisto edesauttaa opiskelijoiden mahdollisuuksia määräaikaisiin opintoihin ulkomailla pääasiassa osallistumalla kansainvälisiin opiskelijavaihto-ohjelmiin, solmimalla kahdenvälisiä opiskelijavaihtosopimuksia ulkomaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa sekä myöntämällä vuosittain apurahoja muulla tavoin järjestettyihin ulkomailla suoritettaviin, Turun yliopiston tutkintoon hyväksiluettaviin opintoihin. Koska kaikki opiskelijat eivät suorita opintoja ulkomailla, Turun yliopisto tarjoaa mahdollisuuksia kansainvälistymiseen myös osana kotimaassa järjestettävää koulutusta. Tässä toiminnassa keskeisenä välineenä ovat myös englanninkieliset maisteriohjelmat ja opintokokonaisuudet, joista löytyy lisätietoa tiedekuntien opinto-oppaista (ks. myös Vieraskielinen opetus Turussa).Vaihto-opiskelu ajoittuu tällä hetkellä useimmiten kolmannelle tai neljännelle opiskeluvuodelle. Kielellinen valmentautuminen, kielten opiskelu, on syytä aloittaa jo heti opintojen alkaessa (ks. Kielikeskuksen tarjoama kieliopetus).
Osallistuminen ulkomaisten opiskelijoiden tuutorointiin on myös hyvä tapa valmentautua vaihtoon lähtöön tai jatkaa kansainvälistä kokemustaan vaihdon jälkeen. Lisätietoa kv-tuutoroinnista antavat kv-sihteerit sekä TYYn kansainvälisten asioiden sihteeri. Lisätietoja kv-tuutoroinnista ja opiskelijavaihtoon osallistumisen perusedellytyksistä saa kansainvälisten asioiden verkkosivuilta.
Seuraavassa esitellään lyhyesti erilaisia vaihto-opiskelumahdollisuuksia. Ulkomailla opiskelusta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti tutustua oman tiedekuntansa kansainvälistä opiskelijavaihtoa käsitteleviin www-sivuihin sekä kansainvälisten asioiden verkkosivuihin (www.utu.fi/opiskelu/kv). Lisätietoja saa myös Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn kotisivuilta.Tammikuussa kv-asiat järjestää kansainvälisen viikon, jolloin esitellään erilaisia vaihtomahdollisuuksia ja vaihto-ohjelmia. Päähaku vaihtokohteisiin on keväisin (ml. Erasmus-paikat sekä yleinen apuraha), mutta syyskuussa on uusintahaku niiden paikkojen osalta, jotka eivät ole täyttyneet kevään haussa. Tarkista kuitenkin jokaisen ohjelman kohdalla erikseen, sillä hakuajat saattavat vaihdella!
KANSAINVÄLISET OPISKELIJAVAIHTO-OHJELMAT
Erasmus
Euroopan unionin Erasmus-ohjelma pyrkii lisäämään opiskelijoiden liikkuvuutta Euroopassa ja edistämään eurooppalaisten korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Korkeakouluissa kirjoilla olevat perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat voivat saada mahdollisuuden 3–12 kuukauden opintoihin tai harjoitteluun jossakin EU:n jäsenmaassa, ETA-maassa ja Turkissa. Ohjelmaan pääsyn edellytyksenä on, että vastaanottavan maan opintojakso luetaan täysimääräisesti hyväksi opiskelijan kotimaassa suorittamaan tutkintoon. Periaatetta toteutetaan käytännössä eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän avulla (ECTS). Ao. opintoihin voi myös saada apurahan. Ensimmäisen vuoden opiskelijat voivat hakeutua vaihtoon toiseksi opiskeluvuodekseen.
Opiskelija-apurahat ovat pääsääntöisesti haussa apurahakautta edeltävänä kevätlukukautena. Lisätietoja antavat laitosten Erasmus-yhdyshenkilöt ja tiedekuntien kansainvälisten asioiden suunnittelijat. Lisätietoja Erasmus-harjoitteluapurahasta antaa ura- ja rekrytointipalveluiden kv-harjoittelun koordinaattori (internships[at]utu.fi).
Nordplus
Nordplus-ohjelma on Pohjoismaisen ministerineuvoston stipendijärjestelmä opetusalan pohjoismaisen yhteistyön ja liikkuvuuden lisäämiseksi. Ohjelman tavoitteena on tukea toisessa Pohjoismaassa tai pohjoismaisella itsehallintoalueella tapahtuvaa tutkintoon hyväksiluettavaa perustutkinto-opiskelua (ml. työharjoittelu) ja opetusta. Ensimmäisen vuoden opiskelijat voivat hakeutua vaihtoon toiseksi opiskeluvuodekseen.
Opiskelijoille myönnettävä apuraha on suuruudeltaan 200 euroa/kuukausi. Lisäksi voi mahdollisesti saada matka-apurahan, jonka suuruus vaihtelee maittain ja verkostoittain. Verkostot ovat alakohtaisia, ja siksi laitos tai oppiaine julistaa verkostonsa apurahat hakuun kerran tai kaksi lukuvuodessa. Vuosittain on jaossa myös ns. yleisen Nordlys-verkoston apurahoja opiskelijoille, joiden laitoksilla ei ole omaa Nordplus-verkostoa. Kiinnostuneita opiskelijoita kehotetaan kääntymään laitoksensa tai oppiaineensa edustajien, tai jos laitoksella ei ao. yhdyshenkilöä ole, tiedekuntansa kansainvälisten asioiden suunnittelijan puoleen.
ISEP-ohjelma
ISEP (International Student Exchange Program) -ohjelma on amerikkalainen vastavuoroisuuteen perustuva opiskelijavaihto-ohjelma. ISEP-järjestöön kuuluu n. 100 korkea-asteen koulutusta antavaa oppilaitosta Yhdysvalloissa ja saman verran muualla maailmassa. ISEP on periaatteessa avoin kaikkien alojen perus- ja jatkotutkintoja suorittaville lukuun ottamatta kliinistä lääketiedettä ja hammaslääketiedettä. Käytännössä kuitenkin lääketieteen, oikeustieteen ja taloustieteen opiskelupaikkoja on rajoitetusti ja tarjolla ainoastaan jatko-opiskelijoille.
ISEP-ohjelmaan osallistuvat kaikki turkulaiset yliopistot. Koska vaihto perustuu täydelliseen vastavuoroisuuteen, Turusta lähetettävien ISEP-vaihto-opiskelijoiden lukumäärä on riippuvainen siitä, kuinka monta vaihto-opiskelijaa yliopistot vuosittain vastaanottavat ohjelman kautta.
ISEP ei ole varsinainen apurahaohjelma. Vaihdon kustannukset perustuvat kotimaan elinkustannuksiin ja lukukausimaksuihin, jotka maksetaan omaan yliopistoon. Opiskelupaikan hinta suomalaiselta opiskelijalta on 5600 euroa/lukuvuosi tai 2800 euroa/lukukausi (lv. 2008–2009). Osallistumismaksu kattaa lukukausimaksut vastaanottavassa korkeakoulussa, asunnon ja ruokailun lukukausien aikana. Turun yliopisto myöntää valituille ISEP-opiskelijoille matka-apurahan.
ISEP-ohjelman (International-to-International) kautta on mahdollista suorittaa opintoja Yhdysvaltojen lisäksi myös Kanadassa, Etelä-Afrikassa, Etelä-Koreassa, Japanissa, Argentiinassa, Brasiliassa, Chilessä, Meksikossa, Nicaraguassa tai Uruguayssa.
ISEP-haku järjestetään vuosittain syyslukukaudella seuraavaa lukuvuotta varten. Lisätietoja saa kansainvälisten asioiden www-sivuilta, tiedekuntien kansainvälisten asioiden suunnittelijoilta sekä opiskelijapalveluiden tiloissa työskenteleviltä kv-sihteereiltä.
FIRST – Finnish-Russian Student Exchange Programme
Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO aloitti Suomen ja Venäjän välisen opiskelijavaihdon pilottiohjelman vuonna 2000. Ohjelman avulla edistetään kahdensuuntaista opiskelijaliikkuvuutta maiden välillä. Pääpaino on Suomen lähialueilla. Suomessa FIRST-hankkeet kattavat kaikki alat ja Venäjällä ne alat, jotka kuuluvat yllä mainittujen korkeakoulujen opetusohjelmaan. Venäjän kielen pääaineopiskelijat eivät voi osallistua FIRST-ohjelmaan.
FIRST-opiskelijavaihto perustuu korkeakoulujen välisiin yhteistyöverkostoihin. Vaihdon kesto on 3–9 kuukautta. Suomalaiset opiskelijat rahoittavat oleskelunsa Venäjällä pääasiassa Suomen valtion opintotuella sekä Venäjän valtion stipendillä. Viimeksi mainitun tarkoituksena on vapauttaa opiskelija lukukausimaksuista ja mahdollistaa pääsy opiskelija-asuntoloihin. Tämän lisäksi suomalaisopiskelijat saavat matka-avustuksen.
Turun yliopiston FIRST-kohdeyliopistoina ovat Pietarin valtion yliopisto, Herzenin pedagoginen yliopisto Pietarissa, Pietarin Polyteknillinen yliopisto, Petroskoin yliopisto, Kaliningradin Immanuel Kant -yliopisto, Yaroslav-the Wise Novgorodin valtion yliopisto, Pihkovan Polyteknillinen instituutti sekä Tverin yliopisto. Vaihto koskee muita kuin yllä mainittuja aloja. Lisätietoja saa kansainvälisten asioiden www-sivuilta, tiedekuntien kansainvälisten asioiden suunnittelijoilta sekä opiskelijapalveluista.
NORTH-SOUTH-SOUTH Higher Education Network Programme
NORTH-SOUTH-SOUTH Higher Education Network Programme on verkostoyhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on luoda pysyviä yhteistyösuhteita suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen välille ja siten edistää kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Ohjelmaan voivat osallistua Suomen lisäksi Saharan eteläpuolisen Afrikan maat, Egypti, Nicaraqua ja Peru sekä Nepal ja Vietnam. Ohjelman rahoitus tulee ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista, ja ohjelmalla tuetaan kahden tai useamman korkeakoulun vastavuoroista opettaja- ja opiskelijavaihtoa.
Turun yliopiston koordinoimaan, Amazon-tutkimusryhmän Peru-kontakteihin perustuvaan FINPE-verkostoon osallistuvat kaksi perulaista yliopistoa, Universidad Nacional Agraria La Molina (UNALM) ja Universidad Nacional Mayor de San Marcos (UNMSM). Turun yliopisto osallistuu lisäksi Åbo Akademin koordinoimaan verkostoon North-South-South: Sustainable Development and Human Rights Network, jossa ulkomaisina partnereina ovat Afrikasta University of Dar Es Salaam ja Zanzibar University (Tansania), Makerere University (Uganda) ja University of Pretoria (Etelä-Afrikka), sekä Jyväskylän yliopiston koordinoimaan Tanganyika Aquatic Studies Network -verkostoon, johon osallistuvat Suomesta em. lisäksi Kuopion yliopisto ja Helsingin yliopisto sekä Afrikasta University of Dar Es Salaam (Tansania) ja University of Burundi (Burundi).
Lukukausimaksuttomat opiskelijavaihdot ovat pääsääntöisesti yhden lukukauden mittaisia. Opiskelija saa kuukausistipendin (400 euroa) lisäksi matka-avustusta (1200 euroa). Ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät voi osallistua ohjelmaan, mutta voivat hakeutua vaihtoon toiseksi opiskeluvuodekseen. Ohjelma on tarkoitettu ainoastaan perustutkinto-opiskelijoille.
Lisätietoja ohjelmasta saa kansainvälisten asioiden www-sivuilta tai matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelijalta.
north2north-opiskelijavaihto-ohjelma
Turun yliopisto on vuonna 2005 liittynyt jäseneksi University of the Arctic -verkostoon. Osa verkoston jäsenkorkeakouluista ja oppilaitoksista Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Venäjällä osallistuu north2north-opiskelijavaihto-ohjelmaan (ns. n2n-vaihto). Vaihdon pituus on 3–12 kuukautta. Hyvin perustelluista syistä (esim. kenttätöiden suorittaminen ja kesäkursseilla osallistuminen Venäjällä) voi vaihtoon hakeutua myös minimikautta lyhyempiin vaihtoihin.
Ohjelma on avoinna kaikkien alojen tutkinto-opiskelijoille täysipäiväiseen opiskeluun kohdemaassa. Ensimmäisen vuoden opiskelijat voivat hakeutua vaihtoon toiseksi opiskeluvuodekseen. Hyvin perustelluissa tapauksissa apuraha voidaan myöntää myös jatkotutkinto-opiskelijalle.
Vaihto-opintojen aiheen on liityttävä pohjoisuuteen tai arktisuuteen ja kuten muissakin vaihto-ohjelmissa oltava hyväksiluettavissa Turun yliopiston tutkintoon. Lisätietoja n2n-vaihdosta saa kansainvälisten asioiden www-sivuilta, tiedekuntien kansainvälisten asioiden suunnittelijoilta sekä kv-asioista. Ohjelmalla on sama hakuaika (15.2.) kaikissa ohjelmaan osallistuvissa maissa.
Erasmus Mundus External Cooperation Window (EMECW)
Turun yliopisto on mukana useassa Euroopan unionin EMECW-ohjelman hankehakemuksessa, joiden kautta yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle voi avautua monia uusia vaihtomahdollisuuksia mm. Venäjälle (Triple I -projekti), Balkanin alueen maihin sekä Kiinaan ja useaan muuhun Aasian maahan (mm. Nepal). Mahdollisista apurahoista ja kohteista tiedotetaan erikseen mm. kansainvälisten asioiden internet-sivuilla, mikäli rahoitus vahvistuu. Näiden apurahojen hakuajat poikkeavat muista ulkomaisiin opintoihin tarkoitettujen apurahojen hakuajoista.
YLIOPISTON KAHDENVÄLISIIN SOPIMUKSIIN PERUSTUVAT OPISKELUPAIKAT ULKOMAILLA
Turun yliopistolla on yhteistyösopimuksia useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa ja usein sopimus koskee myös opiskelijavaihtoa. Kansainvälisessä suuntautumisessa keskeinen asema on Itämeren alueen yliopistoilla, muilla pohjoismaisilla yliopistoilla ja eurooppalaisen Coimbra-ryhmän yliopistoilla. Tarkoituksena on lähivuosina vahvistaa opiskelijavaihtoa myös Itä- ja Kaakkois-Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Tästä syystä Turun yliopiston kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvat vaihtopaikat saattavat vaihdella vuosittain ja vaihtoon lähdöstä kiinnostuneen kannattaa tutustua kansainvälisten asioiden www-sivuihin suunnitellessaan ulkomaisia opintojaan.
Opiskelijavaihtosopimuksissa on yleensä vaihtokiintiö, ja sopimuksia on mm. Pietarin yliopiston, Renminin yliopiston (Beijing, Kiina), Nankain ja Shenzhenin yliopistot Kiinassa, Hong Kong Baptist Universityn, Tokain yliopiston (Japani), Chung-Ang Universityn (Soul, Etelä-Korea), University of Rhodesin (Grahamstown, Etelä-Afrikka), Universidad Mayorin (Santiago, Chile) sekä yhdysvaltalaisten Michiganin yliopiston (Ann Arbor), Washingtonin yliopiston (Seattle) ja Humboldt State Universityn (Arcata, Kalifornia) kanssa. Pääsääntöisesti haku näihin paikkoihin on alkukeväällä, poikkeuksena neljä viimeksi mainittua, joihin haku järjestetään jo syyslukukaudella. Turkulaisilla yliopistoilla on myös yhteisiä opiskelijavaihtopaikkoja Australiassa.
Koko yliopiston kattavien sopimusten lisäksi joillakin tiedekunnilla ja laitoksilla on myös omia vaihto-ohjelmia, joista kannattaa tiedustella henkilökunnalta. Lisätietoja Erasmus- ja Nordplus- paikoista saa ensisijaisesti tiedekunnan kv-suunnittelijalta ja laitosten yhdyshenkilöiltä. Lisätietoja muista vaihtopaikoista saa tiedekuntien ja rehtorinviraston kansainvälisten asioiden suunnittelijoilta.
OMAEHTOINEN OPISKELU ULKOMAISESSA KORKEAKOULUSSA
Ulkomaiseen yliopistoon tai korkeakouluun voi hakeutua myös omatoimisesti hankkimalla opiskelupaikkansa itse. Tietoja eri maiden opiskelumahdollisuuksista saa internetin lisäksi asianomaisen maan lähetystöstä tai kulttuuri-instituutista. Paras tietolähde on kuitenkin asianomainen yliopisto tai korkeakoulu ja niiden www-sivut. Suunniteltaessa opintoja ulkomaisessa korkeakoulussa on hyvä aloittaa valmistelut vähintään vuosi ennen aiottujen opintojen aloittamista. Myös CIMOn "Maailmalle" -sivuilta saa paljon tietoa ulkomailla opiskelusta: www.maailmalle.net.
Toisessa yliopistossa tai korkeakoulussa suoritetut opinnot voidaan lukea joko täysimääräisesti tai osittain hyväksi kotiyliopistossa suoritettavaan tutkintoon. Opiskelijavaihto-ohjelmissa on ulkomaisten opintojen täysimääräinen hyväksilukeminen kotimaan tutkintoon edellytys ohjelmaan osallistumiselle. Tavoitteena on, etteivät ulkomaanopinnot pidennä opiskeluaikaa. Myös omatoimisesti ulkomaille hakeutuvien opintosuoritukset on mahdollista hyväksyttää Turun yliopistossa suoritettavaan tutkintoon. Opinto-ohjelmasta on keskusteltava etukäteen ECTS-yhdyshenkilöiden kanssa ja tehtävä ns. opintosuunnitelma. Päätöksen ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta Turun yliopistossa suoritettavaan tutkintoon tekee pääsääntöisesti tiedekunta asianomaisen oppiaineen esityksestä.
Tietoja ulkomailla suoritettujen tutkintojen kelpoisuudesta Suomessa ja tutkinnon tai opintosuorituksen rinnastamisesta Suomessa suoritettavaan tutkintoon tai opintosuoritukseen saa Opetushallituksesta, puh. (09) 774 775 (vaihde), Opetushallitus, Tutkintojen tunnustaminen ja vertailu, PL 380, 00531 HELSINKI), sähköposti recognition[at]oph.fi. Tarvittavia lomakkeita saa internetistä www.oph.fi => Kansainvälistyvä koulutus => Tutkintojen tunnustaminen ja kansainvälinen vertailu. Ulkomaille lähtijän kannattaa tutustua muutenkin opetushallituksen ao. sivuihin.
Europassi koostuu asiakirjoista, joiden tarkoituksena on auttaa opiskelijoita ja työntekijöitä osoittamaan osaamistaan muualla Euroopassa. Asiakirjat ovat käytössä kaikissa EU/ETA-maissa, mikä helpottaa Europassin käyttöä.
Europassin perusasiakirja on Europass-ansioluettelo, jonka liitteeksi opiskelija tai työntekijä voi valintansa mukaan koota muita Europassi-asiakirjoja. Näitä ovat korkeakoulututkintotodistuksen kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite (Diploma Supplement), Europass-kielisalkku sekä Europass-liikkuvuustodistus (Europass Mobility). Europass-ansioluettelon ja kielipassin voi täyttää itse internetissä tai omalla tietokoneellaan. Korkeakoulu myöntää Diploma Supplementin sekä liikkuvuustodistuksen.
Yleiseurooppalaisen mallin mukainen kielipassi on laadittavissa eri kielillä. Ennen kuin arvioi omaa kielitaitoaan yleiseurooppalaisen mallin mukaisesti, on hyvä tutustua myös OPH:n laatimaan kielitaitoasteikkoon.
Turun yliopisto on mukana Europassin liikkuvuustodistuksen pilotoinnissa Suomessa.
Lisätietoja Europassista saa verkosta www.europass.fi
ECTS-järjestelmä (European Credit Transfer System) on osaksi Euroopan unionin Sokrates/Erasmus-koulutusohjelmaa perustettu opintosuoritusten siirtojärjestelmä. ECTS:n tarkoituksena on helpottaa kotimaassa ja ulkomailla suoritettujen opintojen vertailemista; samalla opintojen siirtäminen yliopistosta toiseen yksinkertaistuu. ECTS parantaa korkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä mm. helpottamalla opinto-ohjelmia koskevaa tiedonvälitystä ja antamalla korkeakoulujen käyttöön yhtenäiset hyväksilukemis- ja korvaamisperiaatteet. Järjestelmä ei kuitenkaan pyri yhdenmukaistamaan tutkintojen rakenteita, opintojen kulkua eikä opetusmenetelmiä.
ECTS-järjestelmän keskeiset asiakirjat
Etukäteen tapahtuva tiedonhankinta on olennainen osa ulkomailla suoritettavan opintojakson valmistelua. Tiedonsaannin helpottamiseksi ECTS-järjestelmää käyttävät korkeakoulut laativat vuosittain ECTS-opinto-oppaan, jossa annetaan tietoa mm. tutkintovaatimuksista ja tarjolla olevasta opetuksesta. Käytännössä tämä tieto on usein luettavissa korkeakoulun verkkosivuilla.
Opintosuunnitelma (Learning agreement) on asiakirja, jonka yksittäinen opiskelija laatii yhdessä oman laitoksensa ja vastaanottavan korkeakoulun kanssa jo ennen lähtöään ulkomaille. Siinä sovitaan ulkomailla suoritettavista opinnoista. Lopullinen opintosuunnitelma allekirjoitetaan viimeistään kuukauden kuluttua opintojen aloittamisesta ulkomailla.
Opintorekisteritietojen siirtoasiakirjasta (Transcript of Records) näkyvät opiskelijan suoritukset ennen ulkomaista opiskelujaksoa ja myöhemmin myös vaihdossa suoritetut opinnot merkitään tähän asiakirjaan. Siinä mainitaan sekä ECTS-opintopisteet että ECTS-arvosteluasteikon mukainen arvosana.
ECTS-opintopisteet
ECTS-opintopisteet (ECTS-credits) ovat opintojaksoille määriteltyjä, opiskelijan työpanosta kuvaavia arvoja. Ne ilmaisevat kunkin opintojakson edellyttämää työmäärää suhteessa yliopiston koko lukuvuoden työmäärään – toisin sanoen luentoja, harjoitustöitä, seminaareja, tenttejä ja muita opintojaksojen suorituksia. ECTS-järjestelmän mukaan yhden lukuvuoden opintojen laajuus on noin 60 ECTS-pistettä. Yksi suomalainen opintopiste vastaa laajuudeltaan yhtä ECTS-opintopistettä.
ECTS-arvosteluasteikko
ECTS-järjestelmässä mukana olevat korkeakoulut ovat kehittäneet yhteisen arvosteluasteikon, jonka pohjalta opiskelijoiden saamia arvosanoja on helpompi tulkita. ECTS-arvosteluasteikko auttaa opiskelijan omaa korkeakoulua suhteuttamaan ulkomaisen korkeakoulun antamaa arviointia omaan järjestelmäänsä. Turun yliopiston 5-portainen arvosteluasteikko (1–5) on suoraan verrattavissa ECTS-arvosteluasteikkoon (F–A).
ECTS käytännössä
Vaihto-opiskelua ulkomailla suunnittelevat opiskelijat ottavat yhteyttä oman laitoksensa ECTS-yhdyshenkilöön ja tutkivat eri yliopistojen opinto-oppaita valitakseen kohteensa ja suunnitellakseen opiskelujensa ohjelman. ECTS-opintopisteiden käyttö auttaa opiskelijaa suunnittelemaan kokonaistyömäärältään realistisen opinto-suunnitelma.
Sekä opiskelijan oman että vastaanottavan korkeakoulun tulee hyväksyä ECTS-järjestelmän mukainen opintosuunnitelma ennen opiskelijan lähtöä ulkomaille. Opiskelijan oma korkeakoulu ja vastaanottava korkeakoulu vaihtavat opiskelijoiden opintorekisteritietoja sekä ennen ulkomailla tapahtuvaa opiskelua että sen jälkeen.
Opiskelijavaihto-ohjelman kautta ulkomaille opiskelemaan lähteville pyritään maksamaan ohjelman mukainen apuraha. Lisäksi Turun yliopisto pyrkii myöntämään apurahan yliopiston sopimuksiin perustuvien vaihtopaikkoihin hakeutuville. Apurahat seuraavan lukuvuoden aikana suoritettaviin opintoihin ulkomailla ovat pääsääntöisesti haettavana edellisellä kevätlukukaudella (poikkeuksena mm. Yhdysvaltain vaihdot, ISEP-vaihto). Apuraha on tarkoitettu kattamaan ulkomaanopinnoista aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Normaali opintotuki jatkuu ulkomaisten opintojen ajan. Opintotuesta on kerrottu tarkemmin luvussa Opintojen rahoitus.
Kansainvälisen henkilövaihdon keskus (CIMO) myöntää myös stipendejä ulkomaanopintoja varten, kuitenkin pääsääntöisesti ainoastaan jatko-opiskelijoille (www.cimo.fi). Fulbright Center tiedottaa opiskelumahdollisuuksista ja apurahoista Yhdysvaltoihin (www.fulbright.fi). Haettavina olevista apurahoista ilmoitetaan mm. ilmoitustauluilla ja yliopiston www-sivuilla.
Kansainvälinen harjoittelu on määräaikaista työskentelyä ulkomailla omia opintoja tai koulutusta vastaavissa töissä. Harjoittelupaikkamahdollisuuksista saa tietoa esim. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen (CIMO) verkkosivuilta www.maailmalle.net tai rekrytointipalveluista http://rekrytointi.utu.fi. Omaa osaamistaan voi esitellä hakiessaan esimerkiksi Europassin avulla.
Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut kehittää yhdessä muiden yliopistojen rekrytointiyksiköiden ja kansainvälisten asioiden yksiköiden kanssa uuteen ERASMUS Elinikäinen oppiminen -ohjelmakokonaisuuteen kuuluvaa harjoitteluliikkuvuutta. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada ERASMUS-harjoitteluapurahaa ulkomailla suoritettavaan 3–12 kuukauden mittaiseen, opintoihin sisältyvään harjoitteluun. Harjoittelun tulee tapahtua EU- tai ETA-maan alueella ja harjoittelupaikoiksi käyvät erilaiset yksityiset ja julkiset organisaatiot tai yritykset, vain opiskelijan kotimaan suurlähetystöt/konsulaatit ja EU-rahoja hallinnoivat tahot ovat harjoittelupaikoiksi kelpaamattomia. Harjoittelu tapahtuu useimmiten opiskelijan itse järjestämässä harjoittelupaikassa. Lisätietoja Erasmus-harjoitteluapurahasta saa rekrytointipalveluista kansainvälisen harjoittelun suunnittelijalta.
CIMOn ohjelmissa on tarjolla paikkoja eri aloilta. Harjoittelu on tarkoitettu vähintään 18-vuotiaille opiskelijoille tai vastavalmistuneille; joissakin ohjelmissa on myös yläikäraja. CIMOn kautta voi myös hakea harjoitteluun esimerkiksi Suomen edustustoissa ja kulttuuri-instituuteissa, suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteissä ulkomailla sekä Suomen ulkomaankauppaliiton vientikeskuksissa.
Hakuaikoja CIMOn hallinnoimiin harjoitteluohjelmiin ulkomaille järjestetään vuosittain neljä hakua.
Vapaaehtoistyö
Vapaaehtoistyö on käytännöllinen tapa tutustua vieraan maan kulttuuriin ja arkipäivään. Työtä tehdään usein jonkun yleishyödyllisen yhteisön hyväksi ja yleensä vapaaehtoinen saa siitä vastineeksi majoituksen ja ylläpidon. Vapaaehtoistyöhön ei vaadita mitään erityistä koulutusta ja siitä saattaa saada pientä taskurahaakin. Useimmiten vapaaehtoisiksi lähtevien on oltava vähintään 18-vuotiaita. Lisätietoja www-osoitteesta www.etvo.fi.
Opiskelijajärjestöjen harjoitteluohjelmat
Kansainväliseen harjoitteluun voi osallistua myös eri opiskelijajärjestöjen harjoitteluohjelmien kautta:
AIESEC Finland: Alunperin kaupallisen alan opiskelijoiden järjestö, mutta välittää nykyään harjoittelupaikkoja myös kasvatustieteiden, yhteiskuntatieteiden, kielten ja markkinoinnin opiskelijoille. Lisätietoja www.aiesec.org.
ELSA (The European Law Students’ Association): Maailman suurin itsenäinen lakiopiskelijoiden järjestö, joka toimii 39 maassa. Vuosittain ELSA tarjoaa 450 harjoittelupaikkaa ympäri Eurooppaa. Lisätietoja www.elsa.org.
IAESTE (The International Association for the Exchange of Students for Technical Experience): CIMOn koordinoima kansainvälinen harjoittelijavaihto-ohjelma, joka on tarkoitettu pääasiassa tekniikan alan opiskelijoille (lisätietoa CIMOn sivuilta www.cimo.fi).
FiMSIC (Finnish Medical Students' International Committee eli Suomen Medisiinariliiton ulkoasianvaliokunta): FiMSICin päätoimintamuoto on järjestää kansainvälistä harjoittelijavaihtoa suomalaisille lääketieteen opiskelijoille. Lisätietoja www.fimsic.org.
Kesätyö
Työkokemusta ulkomailla voi hankkia myös kesän aikana. Lähtijöiltä edellytetään 18 vuoden ikää ja vähintään auttavaa kielitaitoa. Kesätyöpaikkoja voi kysellä esimerkiksi työvoimatoimistojen kautta.
Pohjola-Nordenin Nordjobb-ohjelman kautta on tarjolla kesätöitä muissa Pohjoismaissa. Nordjobb-kesätyöohjelma on tarkoitettu 18–28 -vuotiaille nuorille.
Lisätietoja www.nordjobb.net.
Sen lisäksi, että harjoittelusta saa kansainvälistä työkokemusta, kielitaito ja kulttuurintuntemus kasvavat. Myös nämä taidot ovat nykyään hyvin kysyttyjä työelämässä.
Lisätietoa hakumenettelystä ja kansainvälisestä harjoittelusta yleensäkin saat CIMOn sivuilta ja rekrytointipalveluista, Turun akateemiset rekrytointipalvelut, Henrikinkatu 1 b, 2. krs, puh. (02) 333 6081, http://rekrytointi.utu.fi.
Vastavuoroisuuteen perustuvat opiskelijavaihto-ohjelmat edellyttävät vieraskielistä opetustarjontaa, jolla edistetään myös omien opiskelijoiden kansainvälistymistä. Turun kolme yliopistoa tarjoavat yhteistyönä vaihto-opiskelijoille ja omille tutkinto-opiskelijoilleen englanninkielistä opetusta.
Turun yliopistossa on useita englanninkielisiä opintojaksoja ja ohjelmia. Englanninkielisiä maisteriohjelmia ovat:
– Master's Degree Programme in Baltic Sea Region Studies (humanistinen tiedekunta)
– Master's Degree Programme in European Heritage, Digital Media and the Information Society (humanistinen tiedekunta)
– Master's Degree Programme in Bioinformatics (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
– Master's Degree Programme in Environmental Sciences (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
– Master's Degree Programme in Information Technology (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
- Master's Degree Programme in Physical Sciences, Astronomy track (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
– Master's Degree Programme in Institutions and Social Mechanisms (IASM) (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta)
– Master's Degree Programme in Asian Studies (MPAS) (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta)
– Master's Degree Programme in Learning, Learning Environments and Educational Systems (kasvatustieteiden tiedekunta).
Lisäksi ulkomaisten opiskelijoiden on mahdollista suorittaa tutkinto suomen kielellä Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelmassa.
Muita vieraskelisiä kokonaisuuksia ovat mm. North American Studies, Development Studies, History and Politics of European Intergration sekä Finnish-Nordic Society and Culture. Turkulaisten yliopistojen yhteistyönä toteutettuja kokonaisuuksia ovat mm. Turku Law School ja Turku Centre for Computer Sciencen eli TUCSin ohjelmat.
Oman tiedekunnan luvalla osa näistä kokonaisuuksista on mahdollista valita sivuaineeksi. Lisätietoja vieraskielisistä opetuskokonaisuuksista saa tiedekuntien opinto-oppaista, verkkosivuilta ja opetuksen järjestäjien omista oppaista. Lisätietoja antavat tiedekuntien kansainvälisten asioiden suunnittelijat ja opintojaksojen koordinaattorit. Guide for Exchange Students löytyy osoitteesta: www.utu.fi/en/studying/exchangeguide.pdf