Opintolainavähennys

Korkeakouluopiskelija voi saada verotuksessa opintolainavähennyksen, jos hän suorittaa korkeakoulututkinnon määräajassa.

Opintolainavähennykseen ovat oikeutettuja ne ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, joilla tutkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkinnon laajuuden perusteella laskettavan ajan enintään kahdella lukuvuodella. Alempaa ja ylempää tutkintoa suorittamaan hyväksyttyjen tavoiteaika lasketaan tutkintojen yhteenlasketun tavoiteajan mukaan. Alemman korkeakoulututkinnon suorittanut on oikeutettu lainavähennykseen vain, jos hänet on valittu suorittamaan pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa ja tavoiteaika ylittyy korkeintaan yhdellä lukuvuodella.

Esimerkki: Useimmilla Turun yliopiston opintoaloilla kandidaatin ja maisterin tutkinnon yhteenlasketun laajuuden mukainen suoritusaika, ns. tavoiteaika, on viisi vuotta. Tämä on myös hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon tavoiteaika. Opintolainavähennykseen on oikeutettu, kun suorittaa tutkinnon enintään seitsemässä vuodessa. Psykologian kandidaatin ja maisterin tutkintojen yhteenlasketun laajuuden mukainen tavoiteaika on 5,5 vuotta ja yksiportaisen lääketieteen lisensiaatin tutkinnon kuusi vuotta.

Tavoiteaika alkaa kulua ensimmäisen 1.8.2005 tai sen jälkeen aloitetun korkeakouluopiskelun (myös siis ammattikorkeakouluopiskelun) ensimmäisen lukukauden alusta lukien, vaikka opiskelija myöhemmin vaihtaisikin opiskelupaikkaa, ja vähennyksen voi saada vain ensimmäiseksi suoritetun vähennykseen oikeuttavan tutkinnon perusteella.  Tutkinnon suoritusajan laskeminen päättyy tutkinnon suorituslukukauden viimeiseen päivään (31.7. tai 31.12.).

Jos opinnot viivästyvät tästä enimmäisajasta, opintolainavähennykseen on kuitenkin oikeus, jos viivästyminen on johtunut ase- tai siviilipalveluksen suorittamisesta, lapsen hoitamisen vuoksi (äitiys-, isyys ja vanhempainpäivärahakausien mukaan) tai omasta sairaudesta (vain sairauspäivärahakaudet ja täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavat eläke- ja työkyvyttömyyseläkeajat otetaan huomioon). Ase- ja siviilipalveluksen ja oman sairauden perusteella määräaikaa voidaan pidentää enintään kahdella lukuvuodella. Tutkinnon suoritusaikaa pidentänyt olosuhde otetaan huomioon vain, jos se on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden opiskeluaikaan sisältyvän lukukauden aikana. Kun tämä ehto täyttyy, määräaikaa pidennetään puolella lukuvuodella. 

Miten vähennyksen määrä lasketaan ja miten vähennys tehdään?

Verotuksessa tehtävä opintolainavähennys on 30 prosenttia opintojen aikana kertyneen opintolainan 2500 euroa ylittävästä määrästä. Opintolainavähennykseen oikeuttava opintolaina lasketaan seuraavasti: tutkinnon suorittamiskuukauden lopun opintolainasaldosta vähennetään omavastuu 2500 euroa sekä pääomaan puolivuosittain lisätyt korot. Kaikki korkeakouluopintojen aikana 1.8.2005 jälkeen nostetut opintolainat otetaan huomioon riippumatta siitä, mitä opintoja varten ne on nostettu. Opiskelualan vaihtaminen lainavähennysoikeutta menettämättä on siis mahdollista.

Opintolainavähennykseen oikeuttavan opintolainan enimmäismäärä on tutkinnon tavoiteaikaa vastaava lainamäärä (9 kuukauden laina lukuvuotta kohti).

Kun opiskelija on suorittanut vähennykseen oikeuttavan tutkinnon ja hänellä on opintolainaa, hän saa hakemuksetta päätöksen (myönteinen) tai päätösehdotuksen (kielteinen) opintolainavähennyksestä. Jos oikeus vähennykseen myönnetään, Kela toimittaa verovähennyksessä tarvittavat tiedot verottajalle. Kela ilmoittaa myös lyhennykset verottajalle, eli tutkinnon suorittaneen ei tarvitse tehdä valmistumisen jälkeen mitään vähennyksen saadakseen.

Vähennys tehdään lyhennysvuoden verosta eli veroja maksetaan kyseisenä vuonna vähennyksen verran vähemmän. Vähennyksen voi saada kymmenen vuoden ajan tutkinnon suoritusvuoden jälkeen. Jos vähennys on suurempi kuin maksettujen verojen määrä, alijäämä voidaan vähentää verotuksessa seuraavan 15 vuoden aikana.

Tietoa opintolainavähennyksestä myös KELA:n sivuilla.

 

02.06.2009 15:36 Marja Lehto