Aurora logo 5 / 2000
 
Selaa eteenpäin | Sisällys | Uutiset | Väitökset | Yhteystiedot

KIRJALLISUUDESTA KAVERI VERKON AVULLA

Arsenikkia, kuulustelu, ratsia, sormenjäljet, tiirikka, tunnustus... mitä ihmettä Turun normaalikoulussa oikein tapahtuu? Murhia?
– Kyllä, mutta verettömiä ja verkossa. Seitsemäsluokkalaiset suorittavat osan äidinkielen kurssiaan lukemalla kaunokirjallisuutta ja käymällä helsinkiläiskoululaisten kanssa keskustelua verkossa.
 

Normaalikoululaisia ja kirjallisuutta atk-luokassa Suurin osa, 80 prosenttia, äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta tapahtuu nykyisin ala-asteella. Tilanne luonnollisesti huolestuttaa opettajia, jotka uskovat äidinkielen opetuksen tukevan muutakin oppimista. Turun normaalikoulussa nuoret opiskelevat kirjallisuutta verkon välityksellä. Etualalla viime keväänä luettuja kirjoja.
 

Kuva: Iloinen Liftari Oy

 
Joka puolella esitetään huoli siitä, että tietotekniikka- ja internet-innostus ahmaisee pohjattomaan kitaansa nuorten halun lukea kirjallisuutta, kunnon vanhanaikaisia, kirjastosta lainattavia opuksia. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa internetiä ei ole kuitenkaan koettu uhaksi, vaan sen tarjoamat mahdollisuudet halutaan hyödyntää. Osaavathan kaikki murkkuikäiset jo seikkailla netissä, lähettää sähköpostia ja chattailla – mikseivät he sitten osaisi keskustella verkon kautta kirjallisuudesta?

Pohjoismaisia murhia

Turun normaalikoulussa on ollut vuodesta 1997 saakka meneillään Viestinnän ja kirjallisuuden kokeilu VIKI, jossa on mukana noin sata oppilasta ja neljä opettajaa.

Osana tätä kokeilua aloitettiin tänä vuonna kirjallisuuskeskustelu nimeltä Nordmord. Siinä Turun normaalikoulun seitsemäs luokka äidinkielen ja kirjallisuuden opettajansa Pirkko Tiuraniemen ja Helsingin yhteislyseon seitsemäs luokka opettajansa Anne-Mari Karvosen kanssa on keskustellut lukemistaan kirjoista verkossa. Opettajat osallistuvat keskusteluun keskustelun avaajina, mutta muuten tasavertaisina kumppaneina.

Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssin aikana viime keväänä oppilaat esittelivät lukemiaan kirjoja ja kävivät niistä keskustelua. Jokainen oppilas luki kevään kurssin aikana vähintään yhden, toiset jopa viisi dekkaria, ja piti niistä lukupäiväkirjaa. Mukana kokeilussa on ollut noin 30 oppilasta. Keskustelut käytiin keväällä yleensä samaan aikaan Turussa ja Helsingissä, jolloin vastaus heitettyyn kysymykseen saattoi singahtaa nopeasti.

Kurssilla käytiin läpi mm. pohjoismaisten kirjailijoiden Jan Guilloun, Mats Larssonin ja Alex Brollin teoksia.

Ihan kiva, ihan mukava

Keskustelu netissä parantaa lehtori Pirkko Tiuraniemen mukaan vuorovaikutus- ja keskustelutaitoja. Samalla havainnointikyky kasvaa.

– Tapamme esittää mielipiteitä on typistynyt. Esiintyminen on vaikeaa ja mielipiteet vaativat ajattelutaitoja. Tällainen uusi tapa keskustella antaa mahdollisuuden myös niille kirjallisille, hiljaisille tyypeille, jotka eivät muuten luokassa avaisi helposti suutaan. Netissä käyty keskustelu on samalla etäinen ja intiimi. Mielestäni kokeilu on myös lähentänyt oppilaita ja opettajia.

Samalla on opeteltu analysoimaan ja erittelemään luettua kirjallisuutta.

– Tyttöjen repliikeissä ovat näkyneet tunteet ja vuorovaikutuksellisuus: "Maija, vastaa sinä."

– Verkko on keskusteluympäristönä fragmentaarinen ja hektinen, myös yllätyksellinen ja kiinnostava. Se on ikään kuin kirjoittamisen ja puhumisen välimuoto. Opettajana on ollut kiinnostavaa nähdä, miten oppilaan ajatus kulkee.

Lukuinnostuksen herättäminen

– Lukuhalun herättäminen on ollut tässä kaikkein tärkeintä. Lukeminen antaa lapselle viihdyttävän kokemuksen ja lisää ilmaisun vuolautta ja lauseenmuodostuskykyä. Samalla ajattelu- ja ongelmanratkaisutaidot kehittyvät, sanoo Pirkko Tiuraniemi. – Kirjallisuus on tärkeä myös moraalikasvatuksen kannalta. Hyvät tarinat, kuten pienille lapsille luetut eläinsadut, auttavat lapsen sosiaalistumisessa.

Nordmord-hankkeessa ei ole unohdettu myöskään nettietikettiä, "netikettiä", jossa ohjeiksi on annettu asiassa pysyminen ja kielen ymmärrettävyys, kiinnostuminen muiden mielipiteistä ja sen osoittaminen ja oikeakielisyys.
 

Mikä Nordmord ja Matilda?

Nimi Nordmord viittaa pohjoismaiseen jännitys- ja kauhukirjallisuuteen, dekkareihin. Tavoitteena on pohjoismaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekeminen nuorten parissa.

Turun normaalikoulun ja Helsingin yhteislyseon yhteinen, virtuaalinen keskustelu on espoolaisen Matilda-projektin pikkuserkku. Matildassa, "telemaattisessa kirjallisuuspiirissä ahmimisikäisille", on esillä monia kirjallisuuden lajeja esimerkiksi otsikoilla "Aikamatka", "Eläinten talo", "Mummolan vintiltä". Turkulais-helsinkiläinen Nordmord -keskustelu liittyy Matildan "Kauhugalleriaan".

Matilda taas on osa Opetushallituksen Tieto-Suomi-hanketta ja siihen osallistuvat useat koulut ja paikkakunnat eri puolilla Suomea.

Matilda-hankkeeseen voi tutustua osoitteessa http://www.edu.espoo.fi/matilda

 
Paula Heino

Selaa eteenpäin | Sisällys | Uutiset | Väitökset | Yhteystiedot
Yliopiston etusivu

Tiedotus <tiedotus@utu.fi>, 9. lokakuuta 2000
Sivu on ladattu  kertaa 9.10. alkaen.