Suomeksi
 
 
Vastavalmistunut maisteri näkee tulevaisuutensa skenaarioina

1. Miksi päädyit opiskelemaan tulevaisuudentutkimusta Master’s Degree Programme in Futures Studies -ohjelmaan?

Lyhyt vastaus on, että oman kiinnostuksen ja onnekkaan ajoituksen kautta. Muutin Turkuun alkuvuodesta 2011 rakkauden takia ja samalla paluu yliopisto-opintoihin kiinnosti muutaman vuoden työnteon jälkeen. Otin selvää Turun yliopistojen maisteriohjelmista ja tulevaisuudentutkimuksen maisteriohjelmassa sattui olemaan haku käynnissä.

Maisteriohjelmassa yhdistyi useampi kiinnostava tekijä. Ensinnäkin ohjelma on kansainvälinen, mikä tuntui minulle luontevalta, koska olen suorittanut aikaisemmat opintoni kansainvälisessä ympäristössä Lontoossa. Toisekseen ohjelma vaikutti monipuoliselta. Se tarjoaa sekä filosofisesti kiinnostavan aihepiirin että menetelmiä, joita voi soveltaa käytännössä työelämässä. Maisteriohjelma on Turun kauppakorkeakoulussa mutta sisällöltään se voisi yhtä hyvin olla humanistisen tai yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan alla. Lisäksi maisteriohjelma on ainutlaatuinen Suomessa ja maailmassa ja nimenomaan Turun vahvuus.

Olin lukenut hieman tulevaisuudentutkimuksesta, ja Rooman klubi, Millennium Project ja Alvin Toffler olivat niminä tuttuja. Mitä enemmän tutustuin tulevaisuudentutkimukseen, sitä enemmän se alkoi viehättää. Erityisesti tulevaisuudentutkimuksen laaja-alaisuus kiinnostaa. Tulevaisuudentutkimus ei tutki niinkään tiettyä asiaa nimeltä ”tulevaisuus”, vaan se on enemmänkin tapa katsoa mitä tahansa ilmiötä tulevaisuusnäkökulmasta. Tai ehkä pitäisi sanoa ”tapoja” monikossa, koska tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä on niin monenlaisia.

Sekin viehätti, että tulevaisuudentutkimuksessa tutkitaan todellisia ongelmia ja pyritään olemaan ajan hermolla ja katsomaan eteenpäin. Tässä se eroaa monesta muusta oppiaineesta, joissa on omat abstraktit kysymyksenasettelunsa ja ilmiöitä tarkastellaan kapeasti tietyn tieteenalan näkökulmasta.

Tulevaisuudentutkimus sopi myös omiin mielenkiinnon kohteisiini hyvin. Olin aiemmissa opinnoissani tutkinut teknologisten muutosten yhteiskunnallisia vaikutuksia, ja tämä on yksi tulevaisuudentutkimuksen suurista teemoista.

2. Vastasiko ohjelma odotuksiasi? Jos kyllä/ei niin miten? 

Ohjelma vastasi odotuksiani hyvin siinä mielessä, että opintoihin kuului sekä teoreettista taustaa että menetelmien soveltamista käytännössä, ja näiden tasapaino oli mielestäni hyvä. Jotkut opiskelutovereistani kaipasivat lisää käytännön case-esimerkkejä, kun taas itse kaipasin lisää tulevaisuudentutkimuksen aatehistoriallista taustaa. Opetus tässä lienee se, että kaikkia ei voi miellyttää yhtaikaa ja tasapainoa on haettava.

Odotin myös tutustuvani mielenkiintoisiin ihmisiin, ja ohjelma vastasi siinäkin suhteessa odotuksiani. Oli hienoa huomata, että opiskelukaverit olivat aidosti kiinnostuneita opintojen aiheista sen sijaan, että olisi vain pyritty suorittamaan kurssit vähimmällä vaivalla. Suosittelen juttelemista tulevaisuudentutkimuksen opiskelijoiden kanssa, jos haluaa kuulla uusista kiinnostavista ilmiöistä.

3. Tuliko opintojen aikana eteen jotain yllättävää, haasteellista tai erityisen inspiroivaa josta haluaisit kertoa vähän enemmän?

Opiskelukavereiden kulttuurinen moninaisuus oli hieno asia. Opinnot haastoivat kohtaamaan monenlaisista taustoista tulevia ihmisiä ja opettelemaan ryhmätyötä monikulttuurisessa ympäristössä. Erilaiset taustat tarkoittavat tässä sekä kulttuurisia että akateemisia taustoja. Opiskelijoita oli Saksasta, Kiinasta, Nigeriasta, Latviasta, Ukrainasta ja muista maista, ja aiemmat tutkinnot olivat esimerkiksi tuotantotaloudesta, teollisesta muotoilusta, markkinoinnista, musiikkitieteestä tai sosiologiasta. Tästä syntyi aika mielenkiintoinen yhdistelmä tulevaisuuksien pohtimiseen yhdessä. Jouduin moneen kertaan pohtimaan omia ennakkoluulojani ja itsestäänselvyyksiäni, mitä ei olisi ehkä tapahtunut jos opiskelukaverit olisivat kaikki suomalaisia ja samasta oppiaineesta valmistuneita.

Erityisen inspiroivaa oli Pentti Malaskan luento syksyllä 2011. Malaska avasi luennossaan tulevaisuudentutkimuksen historiaa ja esitteli omaa näkemystään yhteiskunnan vaiheittaisesta evoluutiosta. Luennossa kuuli Malaskan kokemuksen tulevaisuudentutkimuksen parissa ja se vahvisti käsitystäni, että olen valinnut oikean alan. Luennon teemat jäivät myös mieleen ja auttoivat seuraavana vuonna gradun tekemisessä. Oli kunnia saada kuulla tätä suomalaisen tulevaisuudentutkimuksen pitkäaikaista vaikuttajaa.

4. Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Miten suunnittelet käyttäväsi oppimaasi?

Tulevaisuushan pitää aina sisällään useita vaihtoehtoja, ja näen omassa tulevaisuudessani kaksi skenaariota: haluaisin joko jatkaa akateemisella uralla tai suunnata julkisen sektorin ennakointi- ja asiantuntijatehtäviin. Kummallakin polulla pystyn varmasti hyödyntämään maisteriohjelmassa oppimaani.

En ole vielä saanut tulevaisuudentutkimuksen opinnoista tarpeekseni, joten haen parhaillaan alan jatko-opintoihin. Pääsin gradua tehdessä kokeilemaan tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä ja haluaisin syventää osaamistani. Tulevaisuudentutkimuksen jatko-opinnot Turussa ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen mahdollisuus, jota kannattaa mainostaa.

Samaan aikaan haluan pitää oven raollaan myös yliopiston ulkopuoliseen työelämään. Toteutan nykyisessä työssäni Turun kaupungilla tietojärjestelmän käyttöönottoa. Tällainen organisaation kehittämisprojekti on kiinnostava, koska siinä pääsee näkemään tulevaisuuden tekemistä varsin erilaisesta näkökulmasta kuin tutkijankammiossa. Vaikkei työssä suoranaisesti käytetäkään tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä, tulevaisuuteen suuntautuva ajattelutapa on ollut hyödyksi. Tutkijanuran ohella suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät kiinnostavat.
Omaan tulevaisuudenkuvaani kuuluu myös perheeseemme näinä päivinä syntyvä vauva, joka omalta osaltaan innostaa ajattelemaan tulevaisuutta ja maailmaa, jonka jätämme tuleville sukupolville.

5. Miltä sinun mielestäsi tulevaisuudentutkimuksen (oppiaine) tulevaisuus näyttää?

Täytyy tietysti ensiksi todeta, ettei tulevaisuutta voi ennustaa, vaan voimme tutkia trendejä ja tulevaisuuskuvia sekä pyrkiä näiden pohjalta vaikuttamaan tulevaisuuteen. Sama pätee myös tulevaisuudentutkimuksen tulevaisuuteen. Oppiaineen tulevaisuuteen vaikuttavat historialliset trendit mutta se ei ole kiveen kirjoitettu.

Ymmärtääkseni pidemmän ajan trendi on sellainen, että tulevaisuudentutkimus on pitkään tehnyt tuloaan akateemiseen valtavirtaan ja kehitys on ollut hitaampaa kuin monet aluksi ajattelivat. Toisaalta on hyväkin asia, ettei tulevaisuudentutkimus ole vain yliopiston oppiaine muiden joukossa, vaan siihen kuuluvat oleellisesti esimerkiksi eettiset kysymykset ja systeeminen näkökulma. Viittasin aiemmin tulevaisuudentutkimuksen laaja-alaisuuteen ja menetelmien moninaisuuteen. Uskon että nämä piirteet ovat jatkossakin tulevaisuudentutkimuksen vahvuuksia. Mielestäni millekään tieteenalalle ei ole hyväksi, että vain yksi "paras" paradigma on vallalla kerrallaan. Kaikessa tieteessä kriittisyys ja jatkuva uudistuminen ovat tärkeitä asioita.

On kliseistä sanoa, että ihmiset tekevät yliopiston mutta se on tulevaisuudentutkimuksen kohdalla totta. Toki motivoituneet opettajat ovat tärkeitä, mutta erityisesti innokkaat ja lahjakkaat opiskelijat vievät tulevaisuudentutkimusta eteenpäin. Moderni tulevaisuudentutkimus alkaa olla sellaisessa iässä, että voidaan ehkä puhua jonkinlaisesta sukupolvenvaihdoksesta alalla. Tulevaisuudentutkimuksen oppiaineen tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että lahjakkaita opiskelijoita saadaan houkuteltua alalle ja että tarjotaan myös mahdollisuuksia tutkijanuralle.

 

 

Keywords:
Tags:


FM Matti Minkkinen
kirjoitti pro-gradunsa aiheesta:
 ”Images of the future of privacy:
A privacy dynamics framework
and a causal layered analysis
of ideal types”.