Suomeksi
 
 
Professor Liisa Steinby, PhD

After studies at the universities of Turku, Tübingen (Germany) and Joensuu, I received my PhD in 1985 at the University of Joensuu, where I worked as an assistant in the Department of Literature.  In 1991, I was appointed Professor of Literature at the University of Oulu, and since 1994 I have been Professor of Comparative Literature at the University of Turku. I have also carried out research at universities in Germany, Great Britain and the United States.

I was the first Director of the Finnish Graduate School of Literary Studies (1999-2002), and since 2002 I have been the Director of the National Distance Learning Programme in Literary and Art Studies. For ten years, I supervised the Creative Writing Programme at the University of Turku. Currently, I am the leader of the research project "Literature and Time: Time, Modernity and Human Agency in Literature" funded by the Academy of Finland and President of International Herder Society 2016-2017.

My research interests range from the Enlightenment to postmodern and contemporary literature, and include authors from various European literatures and from the United States. I have primarily focused on two main topics, namely the history of the modern novel and questions concerning literary theory and the philosophy of literature. A central theme in my work on the novel (cf. the bibliography) has been modern subjectivity and its connection with the problems of narration and sense-making practices in the novels.

Currently, I am involved in four major research projects. In the first, the topic is the nature and functioning of theoretical concepts in literary studies. The second project deals with concepts of time in the novel. The various time conceptions are considered as culturally and historically determined and as being closely connected with the history of modern subjectivity. The third project concerns myths in the modern novel. The objective of the fourth project is to show how the cognitive function of art has played an important role in the greater part of the classical (German) aesthetics.

 

Publications of Liisa Steinby (until 2007 Liisa Saariluoma)

 

Monographs (selected)

Sanataideteoksen ontologia René Wellekin ja Austin Warrenin teoksessa ‘Theory of Literature’ [The ontology of a Literary Work of Art in René Wellek and Austin Warren’s ‘Theory of Literature’]. Tampere: Tampereen yliopisto. Yleinen kirjallisuustiede 1980.

Muuttuva romaani. Johdatus individualistisen lajin historiaan [Metamorphoses of the Novel. Introduction to the History of an Individualistic Genre]. Hämeenlinna: Karisto 1989.

Der postindividualistische Roman. Würzburg: Königshausen und Neumann 1994.

Nietzsche als Roman. Über die Sinnkonstituierung in Thomas Manns "Doktor Faustus". Tübingen: Niemeyer 1996.

Erzählstruktur und Bildungsroman. Wielands “Geschichte des Agathon", Goethes “Wilhelm Meisters Lehrjahre". Würzburg: Königshausen und Neumann 2004.

Wilhelm Meisters Lehrjahre und die Entstehung des modernen Zeitbewusstseins. Trier: Wissenschaftlicher Verlag Trier 2005.

Kundera and Modernity. West Lafayette, Ind.: Purdue Univ. Press 2013.

 

Edited books (selected)

Kirjallisuushistoria tänään [Literary History Today]. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 43, 1989.

(with Risto Turunen): Kirjallisuuden tutkimuksen ja opetuksen funktiot [The Functions of Literary Scholarship and Education]. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 44, 1990.

(with Erkki Sevänen and Risto Turunen): Taide modernissa maailmassa. Taiteensosiologiset teoriat Georg Lukácsista Fredric Jamesoniin [The Arts in the Modern World. Theories of the Sociology of Art from Georg Lukács to Fredric Jameson]. Helsinki 1991.

(with Risto Turunen and Dietrich Assmann): Vaihtuva muoto. Tutkielmia suomalaisen romaanin historiasta [Transformations of Form. Studies on the History of the Finnish Novel]. SKS 1992.

(with Gerhard Schmitt): Geschichte als Erfahrung und literarische Form. Acta universitatis Ouluensis. Humaniora B 21. Oulu 1995.

(with Marja-Leena Hakkarainen): Interteksti ja konteksti [Intertext and context]. Helsinki: SKS 1998.

Keijujen kuningas ja musta Akhilleus. Myytit modernissa kirjallisuudessa [Erl-king and the Black Achilles. Myths in Modern Literature]. Helsinki: SKS 2000.

Esimerkin voima. Exemplum ja esimerkillisyys antiikin retoriikasta nykypäivän naistenlehtiin. [The Power of Example. Exemplum and Exemplarity from Ancient Rhetoric to Contemporary Women’s Magazines]. Turku: Kirja-Aurora 2001.

(with Piret Kruuspere and Tarja Pakarinen): Viron kirjallisuus vuosituhannen vaihteessa: postmodernia ja modernia [Estonian Literature at the Turn of the Millennium: Modernity and Postmodernity] Helsinki: SKS 2003.

(with Jussi Ojajärvi): Minä ja markkinavoimat. Yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin aikakaudella [Me and the Market Forces. The Individual, Culture and Society in the Era of Neoliberalism]. Helsinki: Avain 2008.

(with Samuli Hägg and Markku Lehtimäki): Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. [Perspectives on Narrative Studies]. Helsinki: SKS 2009.

(with Tintti Klapuri): Bakhtin and His Others. (Inter)subjectivity, Chronotope, Dialogism. London: Anthem Press 2013.

(with Aino Mäkikalli): Johdatus kirjallisuusanalyysiin [Introduction to literary analysis]. Helsinki: SKS 2013.

(with Aino Mäkikalli): Narrative Concepts in the Study of Eighteenth-Century Literature (Amsterdam University Press, forthcoming)

 

Articles (selected from ca. 100)

"Aika struktuuritekijänä 1700-luvun saksalaisessa romaanissa: barokin historiallinen hoviromaani, Wielandin Geschichte des Agathon, Goethen Wilhelm Meisters Lehrjahre" [Time as a structural factor in the German novel of the 18th century: the high baroque novel, Wieland's "Geschichte des Agathon", Goethe's "Wilhelm Meisters Lehrjahre"]. – Eino Maironiemi (ed.), "Siivilöity aika" ja muita kirjallisuustutkielmia. Joensuun korkeakoulun julkaisuja, sarja A, n:o 25. Joensuu 1982, p. 60–104.

"Historia ilman struktuuria. Umberto Econ Ruusun nimi historiallisena romaanina" [History without structure. Umberto Eco's The Name of the Rose as a historical novel]. – Markku Ihonen and Liisa Saariluoma (eds.), Historiallisen romaanin teoriaa ja käytäntöä Georg Lukácsista Umberto Ecoon. Kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimuksia. Joensuun yliopisto, Humanistinen tiedekunta. N:o 2. Joensuu 1986, p. 260–284. (2nd ed. 2008)

"Fiktiivisyys ja historiallisuus historiallisessa romaanissa" [Fictivity and historicality in the historical novel]. – Markku Ihonen and Liisa Saariluoma (eds.): Historiallisen romaanin teoriaa ja käytäntöä Georg Lukácsista Umberto Ecoon. Kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimuksia. Joensuun yliopisto, Humanistinen tiedekunta. N:o 2. Joensuu 1986, p. 7–26.

"Narratologia ja historia. Genetten fokalisaation käsite ja Stanzelin kerrontatypologia kirjallisuudenhistorian valossa tarkasteltuina" [Narratology and history. Genette's concept of focalization and Stanzel's narrative typology from the point of view of literary history]. – Jaana Anttila (ed.):  Kirjallisuus? Tutkimus? Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 41. Pieksämäki 1987, p. 123-142.

"Johdanto: Kirjallisuushistoria eilen ja tänään" [Introduction. Literary history yesterday and today]. – Kirjallisuushistoria tänään, Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 43, ed. by Liisa Saariluoma. Pieksämäki 1989, p. 11–36.

"Kirjallisuushistoria ja kirjallisuuden teoria" [Literary history and literary theory]. – Liisa Saariluoma (ed.): Kirjallisuushistoria tänään. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 43, Pieksämäki 1989, p. 49–65.

"Eksaktius, tiedonintressi ja kirjallisuudentutkimuksen käsitteet" [Exactness, interest of knowledge and the concepts of literary scholarship]. – Liisa Saariluoma and Risto Turunen (eds.): Kirjallisuuden tutkimuksen ja opetuksen funktiot. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 1990, Pieksämäki 1990, p. 111–130.

"The Biographical Mode in the Novels of Virginia Woolf". – Orbis Litterarum 45, 2 (1990), 169-188.

"Eksaktius, tiedonintressi ja kirjallisuudentutkimuksen käsitteet". – Liisa Saariluoma ja Risto Turunen (toim.): Kirjallisuuden tutkimuksen ja opetuksen funktiot. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 1990, Pieksämäki 1990, 111-130.

"Kenen käsitteitä käytät? Kirjallisuudentutkimus humanistisena tieteenä" [Who's concepts do you use? Literary studies as a humanities discipline]. – Päivi Lappalainen ja Lea Rojola (toim.): Kuka sinä olet? Kuka minä olen? Tutkiva subjekti kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksessa. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 48, Pieksämäki 1994, 164-172.

"Geschichte als Märchen. 'Der Butt' von Günter Grass". – Liisa Saariluoma ja Gerhard Schmitt (toim.): Geschichte als Erfahrung und literarische Form. Acta universitatis Ouluensis. Humaniora B 21. Oulu 1995, 65-90.

"Hinaus aus der Zivilisation. Tourniers 'Vendredi' und Rousseaus Zivilisationskritik". – Germanisch-Romanische Monatsschrift 47 (1997), 133-149.

"Kundera, Broch und die Tradition des modernen Romans". – Poetica 30, 1998, 179-199.

"Virginia Woolf's The Years: Identity and Time in an Anti-Family Novel". – Orbis litterarum 54, 1999, 276-300.

Die Perspektivierung des Erzählens und die Stellung des Helden in Wilhelm Meisters Lehrjahre. – Triangulum. Germanistisches Jahrbuch für Estland, Lettland und Litauen. Sonderheft: Goethe. Tartu 2000.

"Narrativisation of Identity in the Novels of the 18th Century". – Interlitteraria 12, 2007, 111-124.

"The Cognitive Function of Myths in Modernity". – Interlitteraria 13, 2008.

"The Rehabilitation of Myth: Enlightenment and Romanticism in Johann Gottfried Herder’s Vom Geist der Ebräischen Poesie". – Sjuttonhundratal 1, 2009, 51-76.

Kultur als Differenzierung: Die Funktion der Klöpfgeißel-Geschichte in Thomas Manns Doktor Faustus. – Interlitteraria 14, 2009, vol. II, 273-289.

„Die Situiertheit der Metapher und des Begriffs bei Herder“ . – Herder-Jahrbuch / Herder Yearbook X, 2010, 143-163.

„Ein mitteleuropäischer Zusammenhang: Die Bedeutung von Kafka, Musil und Broch für Milan Kunderas Kunst des Romans“. – Ernest W. B. Hess-Lüttich (Hrsg.): Deutsch im interkulturellen Begegnungsraum Ostmitteleuropa. Frankfurt am Main: Peter Lang 2010, 103-119.

 „Herder und die ‚andere’ ästhetische Tradition, dargestellt am Beispiel der finnischen Institution der Literatur“. – Ernest W. B. Hess-Lüttich, Anita Czeglédy, Ulrich H. Langanke: Deutsch im interkulturellen Begegnungsraum Ostmitteleuropa. Frankfurt a. M.: Lang 2010, 103–120.

"Hermann Cohen and Bakhtin’s early aesthetics". – Studies in East European Thought 3/2011, 227-249.

“Mythopoiesis, Offenbarung, Aufklärung. Die alttestamentarische Gottesvorstellung Herders in Vom Geist der Ebräischen Poesie“ (forthcoming)

"Time, Space and Subjectivity in Gérard Genette’s Narrative Discourse" (forthcoming).

"Bakhtin’s concept of chronotope: The viewpoint of an acting subject". – Liisa Steinby and Tintti Klapuri (eds.), Bakhtin and His Others. (Inter)subjectivity, Chronotope, Dialogism. London, New York, Delhi: Anthem Press, 2013, 105–126.

"Bakhtin and Lukács: subjectivity, signifying form and temporality in the novel". – Liisa Steinby and Tintti Klapuri (eds.): Bakhtin and His Others. (Inter)subjectivity, Chronotope, Dialogism. London, New York, Delhi: Anthem Press, 2013, 1–18.

"Concepts of Novelistic Polyphony: Person-related, Compositional and Thematic Polyphony". – Liisa Steinby and Tintti Klapuri (eds.): ): Bakhtin and His Others. (Inter)subjectivity, Chronotope, Dialogism. London, New York, Delhi: Anthem Press, 2013, 37–54.

(with Tintti Klapuri) "Introduction: The Return to (Inter)Subjectivity in Bakhtin Studies". –Liisa Steinby and Tintti Klapuri (eds.): ): Bakhtin and His Others. (Inter)subjectivity, Chronotope, Dialogism. London, New York, Delhi: Anthem Press , 2013.

Det paradoxala med Runeberg som idylldiktare. – Samlaren 2013, 74–94.

”Hier oder nirgend ist Amerika!” Raum als Zeit-Raum der menschlichen Tätigkeit in Goethes Romanen. – Mattias Pirholt & Andreas Hjort Möller (Hg.): ”Darum ist die Welt so gross”. Raum, Platz und Geographie im Werk Goethes. Heidelberg: Winter 2014, 177–201.

The Empiricist and the Mythical Way of Thinking in Leslie Marmon Silko’s Ceremony and Louise Erdrich’s Tracks. – America xxxvi–xxxvii (Moskva), 2014, 63–73.

Mythos, Psychologie und das Unerklärliche. Die Modernität von E. T. A. Hoffmanns ”Die Elixiere des Teufels”. – Irma Hyvärinen, Ulrike Richter-Vapaatalo, Jouni Rostila (Hrsg.):  Finnische Germanistentagung 2012. Einblicke und Aussichten. Frankfurt am Main etc.: Peter Lang 2014, 265–278.

”Hier oder nirgend ist Amerika!” Raum als Zeit-Raum der menschlichen Tätigkeit in Goethes Romanen. – Mattias Pirholt & Andreas Hjort Møller (Hg.): ”Darum ist die Welt so groß”. Raum, Platz und Geographie im Werk Goethes. Heidelberg: Winter 2014, 177–201.
 
Mythos, Psychologie und das Unerklärliche. Die Modernität von E. T. A. Hoffmanns ”Die Elixiere des Teufels”. – Irma Hyvärinen, Ulrike Richter-Vapaatalo, Jouni Rostila (Hrsg.):  Finnische Germanistentagung 2012. Einblicke und Aussichten. Frankfurt am Main etc.: Peter Lang 2014, 265–278.
 
Goethe in Finnland. – Marja Järventausta, Liisa Laukkanen, Christoph Parry (Hg./toim.): Kontextwechsel. Zur gegenseitigen Vermittlung finnischer und deutscher Literatur durch Übersetzung. Kontekstinvaihto. Käännökset suomalaisen ja saksalaisen kirjallisuuden välittäjinä. München: Judicium 2015, 106–117.
 
Against Cultural Imperialism: World Literature, Comparative Literature, and ‘Generalism’. – Liina Lukas & Katre Talviste (eds.): Taming World Literature. In honorem Jüri Talvet. Interlitteraria, Supplement 1, 2015. University of Tartu Press, 19–35.
 
Nainen subjektina ja miehen katseen määrittämänä Milan Kunderan romaaneissa. – Viola Parente-Capková, Heidi Grönstrand, Ritva Hapuli, Kati Launis (toim.): Nainen kulttuurissa, kulttuuri naisessa. Turku: k & H 2015, 269–292.
 
Mythopoiesis, Offenbarung, Aufklärung. Die alttestamentarische Gottesvorstellung Herders in Vom Geist der Ebräischen Poesie. – Staffan Bengtsson, Heinrich Clairmont, Robert E. Norton, Johannes Schmidt and Ulrike Wagner (eds.): Herder and Religion. Heidelberg: Synchron 2016, 117-142.
 
Gattungsbegriffe in Herders Schriften zur Literatur und ihre epistemologische Begründung. – Beate Allert (ed.): J. G. Herder: From Cognition to Cultural Science. Heidelberg: Synchron 2016, 345-363.
 
Zur „Wissenschaftlichkeit“ von Herders Methode: Begriff, Bild, Analyse und Synthese. – Herder-Jahrbuch XIII, 2016, 103-128.
 
Time, Space and Subjectivity in Gérard Genette’s Narrative Discourse. – Poetics Today 37:4, 2016, 579-603.
Keywords:
Tags: