Suomeksi
 
 
Studia Generalia Lectures [in Finnish]

Jan 20-Feb 24 Studia Generalia Lecture Series

PUHEENAIHEENA POHJOIS-AMERIKKA - UUDEN VUOSITUHANNEN TURVALLISUUSHAASTEET

Yhdysvalloissa 9/11/2001 tehdyt terrori-iskut toimivat vedenjakajana turvallisuutta koskevassa politiikassa, päätöksenteossa ja julkisessa keskustelussa niin Pohjois-Amerikassa kuin maailmanlaajuisesti. Puheenaiheena Pohjois-Amerikka -luentosarja tarkastelee muuttuneita käsityksiä kansallisesta turvallisuudesta sekä näiden muutosten vaikutuksia ihmisten arkielämään Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa.

Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen järjestämän luentosarjan puhujina on yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen asiantuntijoita eri aloilta. Luennot pidetään Turun kaupungin pääkirjastossa tiistai-iltaisin klo 18:00–19:30 ja ne ovat avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Ohjelma:

20.1.2015 FT Outi J. Hakola (Helsingin yliopisto): Median kuvia turvallisuudesta 9/11 jälkeen

Vuoden 2001 terroristi-iskut 9. syyskuuta ovat muodostuneet Yhdysvaltain 2000-luvun ilmapiirin keskeisiksi muokkaajiksi. Tämän kulttuurisen trauman muodostumisprosessissa medialla on ollut keskeinen rooli paitsi tapahtumien välittäjänä niin myös yhteisöllisen suremisen luojana iskujen jälkipuinnissa. Tapahtumien jälkeen useat poliitikot, valtio ja eturyhmät ovat hyödyntäneet 9/11 tapahtumaan liittyvää yhteisöllisen surun näkyvyyttä useiden mm. poliittisten päätösten (sota terrorismia vastaan jne.) oikeuttamisessa. Samat puhetavat ovat vaikuttaneet myös siihen, miten turvallisuudesta yleisesti ja muslimeista erityisesti puhutaan mediassa, sekä uutisissa että eri viihdemuodoissa. Esitelmässä pohditaan yhtäältä, millaista kuvaa turvallisuudesta media on luonut 9/11 jälkeisessä Yhdysvalloissa ja toisaalta, miten viihdekuvastossa on erityisesti muslimeista luotu yksipuoleinen kuva sekä maan ulkoisena että sisäisenä uhkatekijänä.


27.1.2015 Professori Susanna Välimäki (Turun yliopisto): Sota, terrorismi ja musiikki: kriittinen nykytaide 2000-luvun Yhdysvalloissa

Yhteisöllisten traumojen käsittely on yksi nykytaiteen keskeinen tehtävä. Yhdysvaltain 2000-luvun aggressiivinen politiikkaa ja ns. terrorisminvastainen sota on synnyttänyt laajan yhteiskunnallisen nykytaiteen aallon. Luennossa tarkastellaan sotaa ja kidutusta käsittelevää yhdysvaltalaista musiikkia aina Bruce Springsteenin poliittisesta laulusta Drew Bakerin avantgardeen. Samalla pohditaan esimerkkiteosten avulla musiikin merkitystä kulttuuristen traumojen ja taakkasiirtymien vaietun perinnön työstäjänä.

 

3.2.2015 Dosentti Kimmo Elo (Turun yliopisto): Näkymättömältä rintamalta ei mitään uutta? Tiedustelu ennen ja jälkeen kylmän sodan

Kylmän sodan aikana tiedustelutoiminnalla oli oma merkittävä roolinsa suurvaltapolitiikan välineenä. Kylmän sodan päättymisen jälkeen tiedustelutoiminnan uskottiin vähenevän ja rohkeimmat ennustivat koko tiedustelun muuttuvan tarpeettomaksi avoimen tiedonvälityksen ja demokratisoitumisen myötä.

Toisin on kuitenkin käynyt. Modernien kommunikaatiotekniikoiden, erityisesti Internetin, räjähdysmäinen kasvu yhdessä terrorismin, alueellisten konfliktien ja kaupallisen kilpailun kasvun kanssa ovat luoneet tiedustelutoiminnalle uudentyyppisen ympäristön, kun digitalisoituva sosiaalinen vuorovaikutus tarjoaa lähes loputtomasti dataa tiedustelupalvelujen käyttöön.

Esitelmässä tarkastellaan tiedustelutoiminnan muutosta kylmän sodan jälkeen sekä muutamien esimerkkien kautta hahmotellaan, millä tavoin kiihtyvä digitaalisuus tekee ihmisistä yhä läpinäkyvämpiä.


10.2.2015 Dosentti Benita Heiskanen (Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus, Turun yliopisto): Huumesodista USA:n ja Meksikon raja-alueella

Viime vuosikymmenen aikana USA:n ja Meksikon raja-alueella räjähtäneillä huumesodilla on ollut välitön vaikutus niin USA:n sisä- kuin ulkopolitiikkaankin. Luento käsittelee huumesotia kansallisen turvallisuuden ja ihmislähtöisen turvallisuuden näkökulmista. Kansallisen ja ihmislähtöisen turvallisuuden jännitteitä tarkastellaan suhteessa poliittiseen päätöksentekoon, yhteiskunnalliseen keskusteluun  ja ihmisten arkikokemuksiin. Huumesodan vaikutuksia raja-alueen asukkaiden arkikokemuksiin valotetaan esimerkein Texasin ja Meksikon rajalla El Pason ja Ciudad Juárezin kaksoiskaupungissa tehdyillä haastatteluilla. Kansallisen turvallisuuden ja ihmislähtöisen turvallisuuden näkökulmat ovat osa monimutkaista valtasuhteiden vyyhtiä, jossa poliittinen päätöksenteko ja ihmiselämät kietoutuvat yhteen, usein kohtalokkain seurauksin.


17.2.2015 Emeritusprofessori Markku Henriksson (Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus, Turun yliopisto): Kanada – USA:n omaperäinen liittolainen

Naton ja Naftan kautta Kanada on sotilaallisesti ja taloudellisesti kytköksissä Yhdysvaltoihin, mutta maiden välillä on myös monia muita sopimuksia, jotka tekevät niistä hyvin läheisiä yhteistyökumppaneita monella alalla. Yleensä ajattelemme, että Yhdysvallat toimii maiden suhteissa johtajana ja Kanada seuraa perässä sitä tukien. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan aina ole ja se on joskus johtanut koviinkin kiistoihin maiden välillä. Tällä hetkellä Kanadan konservatiivinen hallitus tuntuu ymmärtävän aika hyvin yhdysvaltalaista politiikkaa, joskus jopa republikaanien politiikkaa paremmin kuin presidentti Obama.


24.2.2015 FT Kimmo Ahonen (Tampereen teknillinen yliopisto): Kylmän sodan paluu – Yhdysvaltain ja Venäjän uusi aatteellinen vastakkainasettelu

Onko Venäjän toiminta Krimillä ja Ukrainassa aloittanut uuden kylmän sodan?  Esitelmässä pohditaan, millä tavoin nykyinen suurvaltakonflikti eroaa kylmän sodan (1947−1991) asetelmista ja miten se näkyy Yhdysvaltain sisäpolitiikassa.  Konservatiivipoliitikko ja -kolumnisti Pat Buchanan ihailee Vladimir Putinia, pitäen häntä kristinuskon ja traditioiden puolustajana.  Mitkä ovat USA:n ja Venäjän uusvanhan riidan ideologiset rintamalinjat?

 

Lisätietoja: Johtaja Benita Heiskanen, Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus, benita.heiskanen@utu.fi, 02-333 6959.

Keywords:
Tags:
SG_03.JPG