Energy and environment research

The Finland Futures Research Centre has a strong history as a pioneer in multidisciplinary environmental research and consultation. In our research projects, we have particularly concentrated on the modelling of sustainable development in addition to the development of indicators.

In connection with sustainable development, we have carried out many energy and climate studies. The goal of this research is to attempt to model changes occurring in development as well as identify factors which cause these changes. Background factors of change can be clarified with, e.g., the ASA tool, which has been developed at the Finland Futures Research Centre.

We carry out collaboration not only with the public sector but also with firms and top-level international research facilities in the field. The research group is made up of a comprehensive group of engineers, economists and sociologists.

Ongoing international research projects

Capacity Building for Renewable Energy Planning in Cuban Higher Education Institutions (CRECE)

The CRECE project supports Cuba in the provision of regionally relevant multidisciplinary education in sustainable energy engineering and renewable energy development.

This is done in order to ensure that Cuban higher education institutions (HEIs) are better equipped and able to provide high-quality experts for the ever-growing societal and energy sector development needs. The Cuban energy sector is undergoing a state-led transformation. So far, this “Energy Revolution” has improved energy efficiency but harnessing renewable energy (RE) resources is still lagging far behind. In order to attract investors, meet the government’s RE targets, and reduce CO2 emissions and environmental pollution from fossil fuels, Cuba needs national expertise and experts in RE development. CRECE answers this call by training skilled experts and enabling cross-sectoral and regional cooperation possibilities. 

Partners:

  • Finland Futures Research Centre (FFRC), University of Turku, Finland;
  • Tampere University of Technology (TUT), Finland;
  • Europa-Universität Flensburg (EUF), Germany;
  • University of León (ULE), Spain;
  • University of Oriente (UO), Cuba;
  • Instituto Superior Politécnico Jose Antonio Echeverria (CUJAE), Cuba;
  • Instituto Superior Minero Metalúrgico de Moa (ISMMM), Cuba;
  • United Nations University for Peace (UPeace), Costa Rica;
  • EARTH University (Earth), Costa Rica;
  • University of Vigo (Uvigo), Spain;
  • CubaEnergia, Cuba;
  • Centro de Investigacion de Energia Solar (CIES), Cuba;
  • Universidad Autónoma deCentroamérica (UACA), Costa Rica

CRECE project is funded by Erasmus+ Capacity Buiding in Higher Education during  10/2017-10/2020.

Hankkeen tutkijat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa:
Mika Korkeakoski, Noora Vähäkari ja Jyrki Luukkanen  

Hankesivusto: https://erasmus-crece.fi

Cuban energy transformation. Integration of renewable intermittent sources in the power system (IRIS)

The ‘Cuban Energy Transformation’ (IRIS) project develops new tools and methods for planning the energy system. The project concentrates on aspects related to the integration of intermittent renewable energy sources, mainly wind and solar, in the Cuban electricity system and the problems and advantages related to it. The target is to develop renewable energy scenarios which take into account the global development context and the political, economic, social, technological, environmental and cultural (PESTEC) dimensions of development.

The project looks at the interlinkages of these different aspects in the context of the transformation processes taking place in Cuba. Development of the local research capacity in participating Cuban universities and research centres is one target. Dissemination and utilization of the research results will take place via stakeholder workshops and the active contacts of the partner institutions to Cuban ministries and other organisations.

Finland Futures Research Centre/University of Turku and Tampere University of Technology are the Finnish partners of the project. Principal investigator of the project is Dr. Jyrki Luukkanen. The Cuban partners of the project include: Universidad de Oriente, Santiago de Cuba; Instituto Superior Politécnico Jose Antonio Echeverria, Technical University of Havana, CUJAE; CubaEnergia; and CIES (Centro de Investigacion de Energia Solar, Cuba).

Funding: Academy of Finland, 2019-2022.

Further information: Jyrki Luukkanen

 IRIS

Development of Energy Education in the Mekong Area (DEEM)

Hankkeessa toteutetaan yhdeksän partnerin kanssa kestävää energiasuunnittelua ja -koulutusta Myanmarissa, Laosissa ja Kambodzassa. 

Kapasiteetin kasvatus tarkoittaa hankkeessa opetussuunnitelmien päivittämistä, uusien kurssien suunnittelua, train the trainers -koulutuksia, laitteiston modernisointia, opetusmenetelmien päivittämistä, yhteistyökapasiteetin parantamista ja edesauttamista, yhteisjulkaisuja ja -seminaareja, ja alueellisen yhteistyön tukemista.

Koulutusten aiheina tulevat olemaan mm. ilmastonmuutos, ekosysteemipalvelujen arvottaminen, erilaiset mallinnus- ja suunnittelutyökalut, kestävät energiateknologiat ja niin edelleen.

Kumppaneita on sekä Euroopasta että Mekongilta:

  • Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto (koordinaattori)
  • Tampereen teknillinen yliopisto
  • National University of Laos, Laos
  • Institute of Technology of Cambodia, Kambodža
  • Royal University of Phnom Penh, Kambodža
  • Yangon Technological University, Myanmar
  • Europe-Universität Flensburg, Saksa
  • University of Wageningen, Alankomaat
  • University of Yangon, Myanmar

Tulevaisuuden tutkimuskeskus on toiminut Mekongin alueella, ja osittain samojen kumppaneiden kanssa, jo yli 10 vuotta lukuisissa erilaisissa tutkimus- ja koulutushankkeissa. Hanketta johtaa professori Jyrki Luukkanen.

Euroopan komission Erasmus+ -ohjelman rahoittama hanke on nelivuotinen ja se toteutetaan vuosina 2016–2020.

Hankkeen tutkijat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa:
Mika Korkeakoski, Noora Vähäkari ja Jyrki Luukkanen  

Hankesivusto: https://erasmus-deem.fi/ 

European Futures for Energy Efficiency (EUFORIE)

European Futures for Energy Efficiency (EUFORIE) responds to the EU Horizon 2020 Work Programme 2014–15 theme “Secure, clean and efficient energy”.

The project studies energy efficiency from different perspectives by applying methodologies developed in previous EU FP6 and FP7 projects, “Development and Comparison of Sustainability Indicators (DECOIN)” and “Synergies in Multi-scale Inter-Linkages of Eco-social systems (SMILE)”.

The project consortium consists of non-profit research organisations with a strong background in socio-economic energy research and/or sustainability indicators/ evaluation.

The project started on March 2015 and it will be completed during 45 Months.

Project personnel at the FFRC: Jarmo Vehmas, Jari Kaivo-oja and Juha Panula-Ontto.

Project website: http://www.euforie-h2020.eu/ 

European Research Infrastructures in the International Landscape (RISCAPE)

The European Research Infrastructures in the International Landscape (RISCAPE) is a European Commission-funded H2020 project, focusing on international research infrastructures landscape analyses. The objective of the RISCAPE is to provide systematic, focused, high quality, comprehensive, consistent and peer-reviewed international landscape analysis report on the position and complementarities of the major European research infrastructures in the international research infrastructure landscape.

The project is funded by European Commission during 2017–2019 and it is co-ordinated by the University of Helsinki.

Finland Futures Research Centre is in charge of conducting the WP6 "Energy RI Landscape analysis". The FFRC is a specialist research facility with extensive knowledge on multidisciplinary studies, particularly in the energy sector. It will bring to the consortium connections and knowledge on the Energy sector RIs in addition to more holistic view of the whole global research infrastructures.

Project personnel at the FFRC: Jari Kaivo-oja

Project website: http://www.riscape.eu

Kohti vihreää taloutta vähiten kehittyneissä maissa: Luonnonvarapolitiikan haasteet Kambodzhassa ja Laosissa (GET-LDC)

GET-LDC on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Viikin tropiikki-instituutin muodostaman konsortion yhteisprojekti. Tutkimuksessa tarkastellaan kestävän luonnonvarojen hallinnan haasteita ja vihreän talouden mahdollisuuksia erityisesti metsä- ja energiakysymysten kannalta.

“Vihreän talouden” ennustetaan korvaavan kestävän kehityksen käsitteen uutena ympäristöystävällistä toimintaa ohjaavana voimana. Vihreä talous määritellään hiilijalanjäljeltään pieneksi, resurssitehokkaaksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioivaksi taloudelliseksi toiminnaksi. Vaikka konsepti on saanut osakseen kritiikkiä, sen potentiaalisista vaikutuksista tai sen sisältämistä riskeistä on olemassa hyvin vähän empiiristä tutkimustietoa.

Luonnonvaroiltaan rikkaat kehitysmaat, kuten Kambodzha ja Laos, saattavat pystyä hyötymään ”vihreän kasvun” (green growth) tarjoamasta tilaisuudesta ja harpata kohti vihreää taloutta. Molemmat maat ovat jo tähän mennessä asettaneet joitain tavoitteita vihreän kasvun suhteen. Tässä hankkeessa esitetään uutta viitekehystä vihreän kasvun tarkasteluun luonnonvarariippuvaisilla metsäteollisuuden ja energiantuotannon sektoreilla Kambodzhassa, Laosissa ja muissa kehitysmaissa.

Hankkeessa on viisi vaihetta. Ensimmäisessä hankkeen osapuolet keskittyvät löytämään yhdenmukaisen lähestymistavan sekä osallistamaan toimijoita molemmista maista ja eri aloilta. Toinen ja kolmas vaihe keskittyvät energian ja metsien roolin tarkasteluun kolmella eri tasolla (kansainvälinen, kansallinen ja paikallinen) käyttäen monitieteellisiä materiaaleja ja metodeja. Myös tasojen keskinäinen vuorovaikutus on tarkastelun kohteena. Analyysien tuloksia hyödynnetään neljännessä vaiheessa, jolloin erilaisia mallinnustyökaluja käytetään tulevaisuusskenaarioiden rakentamiseen. Nämä mallit yhdistävät sekä metsä- että energiasektorin. Viidennessä vaiheessa tulokset kootaan yhteen.

Sekä Kambodzhassa että Laosissa järjestetään tulevaisuustyöpajoja aiemmin osallistettujen sidosryhmien edustajien kanssa ja skenaarioita kehitetään edelleen sekä tulokset julkistetaan saadun palautteen ja käydyn keskustelun perusteella. Konsortiolla on vankka kokemus tutkimusaiheesta ja metodeista sekä laajat verkostot alueen toimijoihin.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erityisosaaminen sekä tutkimusverkostot keskittyvät energiasektorin tarkasteluun Mekong-alueen maissa. Viikin tropiikki-instituutilla taas on laajaa kokemusta metsäsektorin tutkimuksesta Kaakkois-Aasiassa. Hanke tuottaa arvokasta tutkimustietoa Suomen kehityspolitiikan, muiden kehitysrahoittajien, sekä Kambodzhan, Laosin ja muiden luonnonvarariippuvaisten kehitysmaiden kannalta.

Hankkeen rahoittaa Suomen Akatemia vuosina 2014-2018.

Tutkijoina hankkeessa toimivat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta: Jyrki Luukkanen, Mika Korkeakoski ja Noora Vähäkari

Ongoing national research projects:

From Failand to Winland (Winland)

Winland on monitieteinen yhteistyöhanke, jossa tutkitaan Suomen ruoka-, vesi- ja energiaturvallisuutta. Erityisesti hankkeessa keskitytään selvittämään, miten ruokaan, veteen ja energiaan liittyvät muutospaineet, uhkat ja poliittiset päätökset vaikuttavat Suomen kokonaisturvallisuuteen.

Hankkeessa selvitetään kuinka mukautuvia järjestelmämme ja päätöksentekoprosessimme ovat tunnistettuihin riskeihin sekä muotoillaan analyysin perusteella suosituksia ja ydinviestejä avainasemassa oleville päätöksentekijöille yhteiskuntamme eri sektoreilla.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttaa hankkeessa kaksivaiheisen skenaarioprosessin, jossa ensiksi kartoitetaan Suomen kokonaisturvallisuutta uhkaavia tekijöitä ja muutosvoimien mahdollisia Suomea lamaannuttavia vaikutuksia (”Failandia”) ja toiseksi etsitään ratkaisuja ja toimenpiteitä, joiden avulla Suomen kokonaisturvallisuuden ”Winlandia”-visio voidaan toteuttaa.

Hankkeen partnerit:

  • Aalto-yliopisto (koordinaattori)
  • Suomen ympäristökeskus
  • Helsingin yliopisto
  • Maanpuolustuskorkeakoulu
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja
  • Demos Helsinki.

Hankkeen rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto vuosina 2016–2019.

Hankkeen tutkijat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa: Burkhard Auffermann, Ira Ahokas, Matti Minkkinen ja Riikka Saarimaa

Hankkeen verkkosivut: http://winlandtutkimus.fi

Twitterissä: @WinlandFI ja #WinlandFI

 

Kohti tulevaisuusorientoitunutta energiamuutosta: Ennakoiva monitasoinen lähestymistapa hajautetun uusiutuvan energian muutokseen (FutWend)

Kansainvälinen energiajärjestelmän muutos kohti hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa liittyy olennaisesti biotalouskehitykseen. FutWend-hanke tutkii muutoksen ulkoisia ajureita, toimijoiden rooleja, ajattelumalleja, energiapolitiikkaa ja instituutioita, jotka ovat osana, estävät tai edistävät muutosta.

Miten Suomen energiasektori muuttuu vuoteen 2030 mennessä?

Aihetta tutkitaan käyttäen monitasoista sosioteknisen muutoksen viitekehystä (MLP). Kehystä käytetään nykyään laajalti uusien teknologioiden menestyksen kuvauksessa, mutta siitä puuttuu selkeä tulevaisuusorientaatio, erityisesti vaihtoehtoisten tulevaisuudennäkymien ymmärtäminen muutoksen eri vaiheissa. FutWend-hanke täyttää tämän aukon.

Hankkeessa analysoidaan Suomen energiasektorin muutosta vuoteen 2030 kolmen esimerkkiteknologian kautta: biokaasu on potentiaalinen energiamuoto mutta Suomessa vähän käytetty, maalämpöpumput ovat edenneet viime vuosina ripeästi ja hakkeenpoltto on jo vakiintunut energiamuoto. Hankkeessa on mukana ainutlaatuinen yhdistelmä erilaisia aineistoja ja menetelmiä.

FutWend kerää yhteen pitkäaikaiset tutkimuspartnerit

Suomen Akatemian bio- ja ympäristötieteiden toimikunta rahoittaa hanketta vuosina 2016–2019.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Petri Tapion johtamaan konsortioon kuuluvat keskuksen lisäksi Suomen ympäristökeskus, Syke ja Luonnonvarakeskus, Luke.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta mukana hankkeen toteutuksessa ovat tutkijat Marileena Mäkelä, Marjukka Parkkinen, Ville Lauttamäki ja Jarmo Vehmas.

Luken osuutta vetää tulevaisuudentutkimuksen dosentti, MMT Vilja Varho ja Syken osuutta erikoistutkija Timo Assmuth työryhmineen.

Tutu_Futwend

Safeguarding the Saimaa Ringed Seal (Saimaannorppa-LIFE)

Turun yliopisto on partnerina Metsähallituksen luontopalveluiden koordinoimassa Saimaannorppa-LIFE -hankkeessa “Safeguarding the Saimaa Ringed Seal”.

Saimaannorppa-LIFE on viisivuotinen EU-hanke, jonka avulla edistetään saimaannorpan suojelua monipuolisten toimenpiteiden, tutkimuksen ja tiedonvälityksen keinoin. Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen ja yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Vastuu saimaannorpan suojelusta on yksinomaan Suomella. Aktiivinen suojelu varmistaa saimaannorpan säilymisen tulevaisuudessa. Suojelemalla saimaannorppaa vaalitaan myös Saimaan järviluontoa ja sen uhanalaisia lajeja.

Hankkeessa ovat Turun yliopiston lisäksi mukana Metsähallituksen luontopalvelut, Etelä-Savon ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö.

Turun yliopistosta hankkeeseen osallistuu Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Biologian laitoksen yhteinen tutkimusprojekti “Pre and post- project attitudes for Saimaa seal conservation at the regional and the national levels”, jonka tarkoituksena on selvittää sidosryhmien haastattelu- ja media-aineiston pohjalta saimaannorpan suojeluun liittyvän asenneilmapiirin kehittymistä, nykytilaa ja viisivuotisen hankkeen vaikutuksia asenneilmapiiriin. Projektin alkuvaiheen asenneilmapiiriä selvittävä raportti valmistuu toukokuussa 2014 ja loppuraportti maaliskuussa 2018.

Tutkijoina hankkeessa toimivat FT Minttu Jaakkola Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta, dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopiston Biologian laitokselta ja KTT Salla Laasonen Turun kauppakorkeakoulusta.

Suuri sähköistyminen vertaisyhteiskunnassa (SÄVÄYS)

Hankkeessa tutkitaan yhteiskunnan kokonaisvaltaista sähköistymistä uusiutuvia energialähteitä hyödyntäen ja sen kytkentöjä vertaisuuden uusiin toimintamalleihin (2018). Syntyykö tästä uusi tarina Suomen tulevaisuudelle?

Suuri sähköistyminen vertaisyhteiskunnassa -hankkeessa esitellään yleistajuisesti uusiutuvan energian, etenkin aurinko- ja tuulienergian esiinmarssia. Hankkeessa avataan ikkuna tulevaisuuden yhteiskuntaan, jossa energiantuotanto on päästötöntä ja energiajärjestelmä lähes kokonaan sähköistetty.

Tällaisessa energiajärjestelmässä kansalaisista tulee energiantuottajia. Energiajärjestelmän murros edistää niin kutsuttua vertaisyhteiskuntaa – tulevaisuuden mahdollista yhteiskuntaa, jossa kansalaiset itseorganisoituvat omaehtoisiksi, perinteisten organisaatioiden ulkopuolisiksi ryhmiksi ja verkostoiksi.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pienen mittakaavan räätälöityä teollista tuotantoa 3D-tulostimien ja aurinkoenergian avulla. Vertaisyhteiskunnassa kansalaiset itseorganisoituvat ja vaikuttavat uusissa ryhmissä ja verkostoissa, missä he jakavat tietoa ja taitoja. Vertaistuotanto luo uutta taloudellista toimintaa, jossa palveluita tuotetaan ja käytetään erilaisten tarpeiden mukaan sekä tietoja ja taitoja vaihdetaan avoimesti. Näin kansalaiset voivat osallistua myös uusien energia-alan tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseen. Tämän tiedeviestintähankkeen perusaineisto on kerätty Tekes-rahoitteisen Neo-Carbon Energy -tutkimusprojektin (2014–2017) aikana.

Hankkeella on kolme lopputuotosta, joille on yhteistä tulevaisuusnäkökulman ja -tietoisuuden vahvistaminen:

  • Interaktiivisessa suomenkielisessä tiedekirjassa nostetaan esiin tutkimuksen keskeiset ja kiinnostavimmat löydökset puhuttelevasti ja yleistajuisesti tiiviissä muodossa
  • Hankkeen yhteiskunnallisen vuorovaikutustyön pohjalta annetaan impulsseja sähköalan murrokseen sekä hiilineutraalin kiertotalouden edistämiseen
  • Hankkeessa tuotetaan tulevaisuusorientoitunutta oppimateriaalia lukio-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasolle.


Hanketta rahoittavat STEK ry, Sitra ja Turun yliopisto. 

Vastuuhenkilönä toimii professori Sirkka Heinonen yhteistyössä tohtorikoulutettava Joni Karjalaisen kanssa.

Transition to a Resource Efficient and Climate Neutral Electricity System (EL-TRAN)

Hankkeessa kehitetään tiekartta (roadmap) Suomen siirtymiselle kohti resurssitehokasta ja ilmastoneutraalia sähköjärjestelmää. Tarkastelu kattaa niin sähkön tuotannon, siirron, jakelun, kulutuksen kuin varastoinninkin.

Hankkeessa tunnistetaan erilaisia siirtymisprosessiin liittyviä ongelmia, ja tehdään niihin liittyviä ratkaisuehdotuksia. Hankkeen seitsemän työpakettia käsittelevät siirtymiseen liittyviä ongelmia erilaisista näkökulmista soveltaen tieteidenvälistä lähestymistapaa ja metodologiaa.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tehtävänä hankkeessa on vastata työpaketista ”Trendit ja skenaariot”, joka tukee konsortion proaktiivisuutta muun muassa sähkön kysyntää, tarjontaa ja sähkömarkkinoita, sähköjärjestelmän poliittista ohjausta, uusia teknologioita sekä sähköjärjestelmien kansainvälistä integraatiota koskevien trendien muutoksiin. Tätä tarkoitusta palvelemaan luodaan osallistavan tulevaisuustyöskentelyn avulla backcasting-skenaarioita vaihtoehtoisista kehityspoluista kohti resurssitehokasta ja ilmastoneutraalia sähköjärjestelmää.

EL-TRAN on Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun koordinoima konsortiohanke, johon Tulevaisuuden tutkimuskeskus osallistuu Tampereen teknillisen yliopiston, VTT Energian, Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.

Hankkeen rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto vuosina 2016–2018.

Hankkeen tutkijat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa: ​Jyrki Luukkanen, Jari Kaivo-oja & Jarmo Vehmas.

Hankkeen verkkosivut: https://el-tran.fi/

TRY OUT! Kiertotalouden ja cleantechin kokeilut kaupunkien ja yritysverkostojen kanssa – toimivat liiketoimintamallit esiin

Hankkeessa rakennetaan kokeilukulttuuriin ja yhteiskehittämiseen perustuva innovaatioalusta kokeiluympäristöineen,joka tarjoaa mahdollisuuden uudenlaisten kiertotalouden ja cleantechin liiketoimintamallien, sektorien välisten toimintatapojen ja yhteistyömuotojen kokeilulle, joista toimivimmat jäävät elämään ja etenevät markkinoille.

Tavoitteet

  • Edistetään kiertotalouden ja cleantechin innovaatioalustan syntymistä
  • Etsitään toimivia kiertotalouden ja cleantechin liiketoimintamahdollisuuksia kokeilemalla
  • Mahdollistetaan uusien markkinavetoisten ratkaisujen ja palvelujen syntymistä
  • Toteutetaan kaupunkien, yritysten, korkeakoulujen, muiden TKI-toimijoiden ja asiakkaiden välistä tuotekehitys-, innovaatio- tai kaupallistamisyhteistyötä konkreettisella ja edelläkävijyyttä tukevalla tavalla
  • Lisätään aihepiirin liiketoimintaa, työllisyyttä ja sitä kautta alueiden hyvinvointia
  • Edistetään toimenpiteillä kaupunkeen ja korkeakoulujen järjestelmätason muutosta sekä kehittämistoiminnassa yleensä että erityisesti kiertotalouden ja cleantechin kehittämisessä


Hankkeen toteuttaa Turun ammattikorkeakoulu (koordinaattori, Demos Helsinki, Turun yliopisto sekä Helsingin yliopisto 1.8.2016–31.10.2018 välisenä aikana.

Tutkijoina hankkeessa toimivat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa: Juha Kaskinen ja Marjukka Parkkinen.

Hankkeen verkkosivut: https://tryout.turkuamk.fi

Uudet teknologiat luontosuhteen muovaajina

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia mahdollisuuksia uudet teknologiat tarjoavat ympäristötoimijuuden vahvistumiselle ja erilaisten merkitysten huomioimiselle tiedonhallinnassa.

Luontotiedon hallinta nojaa keskitettyihin tietojärjestelmiin, ja kansalaistietoa koetetaan saada liikkeelle myös mobiilisovelluksin. Lajitiedon kokoava Suomen lajitietokeskus on käynnistymässä. Luontoharrastajien motivointiin havaintojen tuottamiseksi liittyy ongelmia ja luontotiedon hallintaa on arvosteltu liiasta teknologiavetoisuudesta. Luontotiedolla on eri toimijoille erilaisia merkityksiä.

Tutkimus hyödyntää monipuolisesti laadullisia tutkimusaineistoja. Tutkimustapaukset pureutuvat tietokantoihin, mobiilisovelluksiin ja sosiaaliseen mediaan luontotiedon keruun ja hallinnan välineinä.

Tutkimus pyrkii paitsi tuottamaan tutkimustietoa ajankohtaisesta aiheesta, myös saamaan aikaan monitieteistä yhteistyötä ja yhteiskunnallista keskustelua koskien luonnon tuntemusta ja tiedonhallintaa.

Hankkeen tutkijana toimii: Minna Santaoja