Terbion kesäkoulu antoi vauhtia NordBioMedNet-verkostolle
Susanne Vainio (vas.), Eeva Rainio, Sanna Hellberg, Pasi Soidinsalo, Henriikka Salomäki, Matias Knuuttila, Veera Ojala, Matias Knuuttila ja Mikko Konki kokivat viikon intensiivisen kesäkoulun loistavana tapana oppia uutta ja luoda suhteita alan eri maiden opiskelijoiden ja opettajiin.
​Vuosi sitten Norjan Bergenissä perustetun NordBioMedNet-verkoston tavoitteena on kehittää biolääketieteen koulutusta jäsenyliopistoissa. Verkostoon kuuluvat Turun, Itä-Suomen, Bergenin ja Kööpenhaminan yliopistot sekä Karolinska Institutet.
 
– Kaikki olivat mukana Terbion viimevuotisissa 15-vuotisjuhlissa ja yhteistyö on kuluvana vuotena entisestään tiivistynyt. Verkoston jäsenten välille on solmittu Erasmus-vaihtosopimukset ja NordPlus on päättänyt rahoittaa verkostoa peräti 35 000 eurolla, koordinaattori Eeva Rainio kertoo.
 
Ensimmäinen yhteistyön konkreettinen tulos oli Seilissä järjestetty viikon intensiivikurssi. Mukana oli 25 opiskelijaa eri yliopistoista, viisi Turun yliopiston Lääkekehityksen tohtoriohjelman tohtorikoulutettavaa tuutoreina sekä parikymmentä opettajaa ja asiantuntijaa jäsenyliopistoista. Myös alan yrityksistä oli osallistujia.
 
– Intensiivikurssin teemana olivat modernit omiikka-teknologiat lääkekehityksessä. Tieteellisen tiedon ja menetelmäkoulutuksen lisäksi opiskelijat työstivät ja pohtivat projekteissaan myös biolääketieteeseen ja lääkekehitykseen liittyviä eettistä, kaupallisia ja viestinnällisiä näkökohtia, Rainio kertoo.

Intensiivikurssi korosti ratkaisunhakua

Kesäkouluun osallistuneet opiskelijat Veera Ojala ja Pasi Soidinsalo kiittelevät vuolaasti kesäkoulua. Siellä saattoi keskittyä vain yhteen aiheeseen, kun lukuvuoden aikana samalla viikolla on kolme neljä kurssia limittynyt saman viikon aikana toisiinsa. Koulussa oppi eri maissa käytettäviä tapoja etsiä ratkaisuja kysymyksiin, ja käytössä oli uusia menetelmiä.
 
– Opetus simuloi todellista maailmaa. Kun mukana oli opiskelijoita eri yliopistojen erilaisista koulutusohjelmista, lisäsi se ryhmässä työskentelyn poikkitieteellisyyttä. Tehtävissä oli vahvasti ratkaisulähtöinen ote, Soidinsalo kertoo.
 
Vaikka opetus ja painotukset vaihtelevat hieman maittain, ryhmissä toimineet tuutorit havaitsivat, että kaikki pysyivät hyvin mukana ja osallistuivat aktiivisesti toimintaan. Tasoitusta toi jo se, että ennen kesäkoulua opiskelijoiden oli luettava kuusi alan artikkelia pohjustuksena työlle.
 
Kesäkoulussa kokeiltiin uusia pedagogisia opetuskeinoja, muun muassa verkkoympäristön hyödyntämistä. Kaiken lähtökohtana oli opiskelijalähtöinen opetus, jossa ryhmätöiden merkitys korostui.
 
– Opiskelijat saatiin pois heidän omasta yliopistostaan ja omalta mukavuusalueeltaan, jolloin he olivat  aktiivisempia oppimaan. Viikko yhdessä, pois laboratorioista ja tutuista luentosaleista, stimuloi ihmisiä olemaan rennompia, jolloin myös professorit ja ohjaajat ovat helpommin lähestyttäviä. Sekin on tärkeää, että tutkimusryhmien johtajat, jotka eivät yleensä ole opiskelijoiden kanssa tekemisissä, olivat mukana opettamassa kesäkoulussa, Bergenin yliopiston Medical biology -ohjelmassa opiskeleva Deusdedit Tusubira kertoo.
 
Tusubira on kiinnostunut mahdollisuudesta hyödyntää genomiikkatietämystä Ugandassa hyvin yleisen malarian tutkimuksessa.  Tuutorina toiminut tohtorikoulutettava Susanne Vainio puolestaan uskoo, että työskentely kansainvälisessä kesäkoulussa helpottaa osallistumista seuraaviin kansainvälisiin tapahtumiin.
 
– Ensimmäisissä kansainvälisissä konferensseissa tulee helposti tunne, olenkohan minä jo valmis tähän. Kesäkoulu antaa varmuutta, Vainio toteaa.

Käyttöön kaikkien yliopistojen paras osaaminen

Opiskelijoiden työskennellessä NordBioMedNet-verkoston opettajat pitivät NordPlus-järjestäytymiskokouksen. Suunnittelun alla oli myös jo aloitetun yhteisen opetuksen kehittäminen ja laatukriteerien suunnittelu.
 
NordBioMedNet-verkoston tavoitteena on rakentaa yhteistä koulutusta, jossa jokainen yliopisto voisi antaa parhaan osaamisensa käyttöön. Turku on vahva biolääketieteessä ja lääkekehityksessä, Bergen biokuvantamisessa ja molekyylimallinnuksessa,  ja Itä-Suomi farmasiassa ja bioinformatiikassa. Suurimpana partnerina Kööpenhaminan yliopistolla on useita vahvuuksia, muun muassa hyvät yhteydet bioalan teollisuuteen.
 
– Karolinska Institutet ei esittelyjä kaivanne – se on yliopistojen maailman ranking-listalla lääketieteessä sijalla 12, Rainio sanoo.
 
Rainio kertoo, että Terbiossa eletään muutoinkin jännittäviä aikoja.  Lääketieteellinen tiedekunta on päättänyt muuttaa Terbion nimen Biolääketieteen koulutusohjelmaksi ja yliopiston hallitus päättää syyskuussa, muuttuuko maisterivaiheen koulutus kansainväliseksi ja englanninkieliseksi.
 
– Terbio-ohjelman kansainvälistyminen tukee verkostoyhteistyötä entisestään, sillä se parantaa sekä vaihto-opiskelijoiden kurssitarjontaa ja saapumista meillepäin, Rainio sanoo.

Kesäkoululaiset kiittivät erikseen myös Saaristomeren tutkimuslaitoksen Seiliä, joka tarjosi heille parhaat mahdolliset ja toimivat tilat kesäkoulua varten.
 
Teksti: Erja Hyytiäinen, Eeva Rainio
Kuvat: Eeva Rainio, Erja Hyytiäinen
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 25.8.2014 9:45 ,  Päivitetty 25.8.2014 9:55

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto