Kaamosmasennuksesta kärsivillä on usein painajaisia ja uniongelmia

​Turun yliopiston tiedote 17.5.2016

Kaamosmasennuksen oireita ovat mielialan lasku, väsymys, ruokahalun kasvu ja yöunen piteneminen. Oireet alkavat tyypillisesti alkutalvesta ja häviävät keväällä. Monilla suomalaisilla on talvisin lieviä kaamosoireita, mutta useimmiten niistä ei ole suuresti haittaa. Jos kaamosoireet ovat vakavia ja haittaavat elämää, ne luokitellaan kaamosmasennukseksi. Kaamosmasennuksesta kärsii noin seitsemän prosenttia suomalaisista aikuisista.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten kaamosoireet liittyvät painajaisten näkemiseen, unettomuuteen, aamu- ja iltatyyppisyyteen sekä asuinpaikan kokoon ja sijaintiin. Aineistona käytettiin THL:n tammi-maaliskuussa vuonna 2012 keräämää FINRISKI-tutkimusta, johon vastasi 4 905 25–74-vuotiasta suomalaista.

Tutkimuksessa kaamosmasennuksesta kärsivistä 16 prosenttia näki usein painajaisia, kun taas kaamosoireettomista vastaajista painajaisia näki 2 prosenttia. Unettomuutta koki kaamosmasentuneista vastaajista 25 prosenttia ja oireettomista 8 prosenttia.

– Nykyisin tiedetään, että osa ihmisistä on jo biologiselta rytmiltään enemmän iltaihmisiä ja osa aamuihmisiä. Tutkimuksessamme kävi ilmi, että kaamosmasennuksesta kärsivistä iltatyyppejä oli 36 prosenttia ja aamutyyppejä 21 prosenttia. Sitä vastoin kaamosoireettomista iltaihmisiä oli vain 10 prosenttia ja aamuihmisiä 48 prosenttia. Iltatyypit näyttävät siis olevan muita alttiimpia kaamosmasennukselle, toteaa Turun yliopiston nuorempi tutkija ja THL:n vieraileva tutkija Nils Sandman.

Kaamosoireet olivat yhtä yleisiä pohjoisessa ja eteläisessä Suomessa

Kaamosmasennuksen on ajateltu liittyvän valon määrän vähenemiseen talvisin, ja sitä voidaankin hoitaa kirkasvalohoidolla. Tutkijat tarkastelivat, miten kaamosoireiden määrä vaihteli talvella Helsingin ja Kuusamon välisellä alueella.

– Kaamosoireet olivat yhtä yleisiä koko tutkitulla alueella, vaikka päivän pituus oli etelässä pohjoista pidempi. Samanlaisia tuloksia on saatu ennenkin, joten kaamosmasennuksen syyt voivat olla pelkkää valon määrää monimutkaisemmat, Sandman huomauttaa.

Tutkijat tarkastelivat myös, miten asuinpaikan koko vaikuttaa uniongelmiin. Kävi ilmi, että vähiten uniongelmia oli kaupunkien ja maaseudun välisillä reuna-alueilla asuvilla vastaajilla. Sekä harvaan asutulla maaseudulla että kaupunkien keskustoissa unettomuus ja painajaiset olivat hiukan yleisempiä kuin näillä reuna-alueilla. Tutkimuksessa havaittiin myös, että iltatyyppisiä ihmisiä asui enemmän kaupunkien keskustoissa kuin maaseudulla.

Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä unitutkimuslehdessä Journal of Sleep Research: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jsr.12416/abstract

Lisätietoja

Nils Sandman
THL:n vieraileva tutkija ja Turun yliopiston nuorempi tutkija
puh. 044 535 3685
nils.sandman(at)utu.fi

Tiina Paunio
tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 029 524 8751
tiina.paunio(at)thl.fi

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 17.5.2016 8:45 ,  Päivitetty 17.5.2016 8:47

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto