Bioaktiivinen lasi ja fibriinikudosliima sopivat hyvin pitkäaikaisesti tulehtuneen korvalokeroston täyttömateriaaleiksi (Väitös: LL Jussi Sarin, 17.11.2017, korva-, nenä- ja kurkkutautioppi)

​Turun yliopiston tiedote 7.11.2017

Pitkäaikainen välikorvatulehdus edellyttää usein välikorvaan ja korvalokerostoon kohdistuvaa leikkaushoitoa. Useat seikat puoltavat erityisesti toistuvasti avatun korvalokeroston täyttämistä sopivalla materiaalilla.

Jussi Sarin pyrki korva-, nenä- ja kurkkutautiopin ja biomateriaalitieteen väitöstutkimuksessaan selvittämään S53P4-biolasirakeiden ja kahden eri kudosliiman käyttökelpoisuutta pitkäaikaisesti tulehtuneen korvalokeroston täyttömateriaalina.

– Tämän tutkimuksen potilasosiossa 26 potilaan korvalokerosto täytettiin S53P4-biolasirakeilla. Lasitäytön myötä n. 90 %:lla potilaista korva rauhoittui vuotamattomaksi keskimääräisen seuranta-ajan ollessa n. 3,5 vuotta. Lisäksi aikaisempia leikkauksia läpikäyneiden potilaiden puuttuva korvakäytävän takaseinä saatiin biolasitäytön avulla muovattua enemmän normaalia korvakäytävää muistuttavaksi, Sarin kertoo.

Tutkimus antaa uutta tietoa fibriinikudosliiman vaikutuksesta biolasirakenteiden liukenevuuteen

Erilaisia kudosliimoja, kuten fibriiniliimaa, käytetään tyypillisesti korvakirurgiassa. Tietoa fibriinikudosliiman vaikutuksesta biolasirakeiden liukenevuuteen ei aikaisemmin ole kuitenkaan ollut.

– Kokeellisessa osiossa havaittiin fibriiniliiman sopivan hyvin biolasirakeiden rinnalla käytettäväksi, eikä fibriiniliima häirinnyt biolasirakeiden ominaisuuksien kannalta tärkeää lasin liukenemisprosessia. Toisaalta syanoakrylaattiliima, jota käytetään tavanomaisimmin ihohaavojen hoidossa, tuotti lasirakeiden käytön kannalta lujan, liiankin pitkäaikaisen liitoksen. Syanoakrylaattiliima voisi mahdollisesti olla kuitenkin käyttökelpoinen kiinnitysmenetelmä biolasia sisältävien kiinteiden implanttien kohdalla, Sarin lisää.

Biolasi S53P4 näyttää estävän keratinosyyttisolujen kasvua

Koleasteatooma, helmiäiskasvaintauti, aiheuttaa välikorvan ja korvalokeroston alueella pitkäaikaisen, terveitä kudoksia ajan saatossa tuhoavan tulehduksen. Usein sairaus heikentää merkittävästi kuuloa ja voi edetessään aiheuttaa esimerkiksi kasvohermohalvauksen ja aivokalvotulehduksen. 

– Väitöskirjatyön solututkimusosion perusteella biolasi S53P4 näyttää estävän erityisten, kuolemattomien ihon keratinosyyttisolujen kasvua. Tämä tulos antaa toivoa siitä, että biolasitäyttöleikkauksen jälkeen korvalokeroston kolesteatoomakeratinosyyttienkin uudiskasvun riski olisi vähentynyt, Sarin toteaa.

***
LL Jussi Sarin esittää väitöskirjansa Bioactive glass S53P4 and tissue adhesives in the surgical treatment of chronic middle ear and mastoidal infections julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.11.2017 kello 12 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Löppönen (Kuopion yliopisto) ja kustoksena professori Jaakko Pulkkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

LL Jussi Sarin on syntynyt vuonna 1978 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Ulvilan lukiossa vuonna 1997. Sarin suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) vuonna 2005 Turun yliopistossa. Väitöksen alana on korva, nenä- ja kurkkutautioppi. Sarin työskentelee Turun yliopistollisen keskussairaalan korvaklinikalla erikoislääkärinä.

Väittelijän yhteystiedot: p. 050 5349706, jussar@utu.fi   

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/sarin_jussi.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6962-3

 


Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

 


Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 7.11.2017 12:45 ,  Päivitetty 7.11.2017 12:54

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto