Elämäntapasairauksista kärsivät eivät aina halua kuulla lääkärin ohjeita (Väitös: LL Tellervo Seppälä, 19.5.2017, yleislääketiede)
​Nykyihmisten sairastavuuden tyyppi on muuttunut. Elämäntapasairauksien (NCD) katsotaan liittyvän ensi sijassa yksilön elintapoihin, mutta myös sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
 
– Huonoimmassa sosiaalisessa asemassa olevat kärsivät elintapasairauksista eniten ja ne pahentavat eriarvoisuutta entisestään. Tähän sairausryhmään kuuluvat sydän-ja verenkiertoelinten sairaudet, tyypin 2 diabetes, monet keuhkosairaudet, osa tuki-ja liikuntaelinten sairauksista sekä syöpätaudeista, Seppälä kertoo.
 
Seppälän mukaan kliinisen kokemuksen pohjalta on herännyt ristiriitainen tunne oikeasta menettelytavasta.
 
– Osa vastaanotolla käyvistä potilaista on ilmaissut, että he eivät ole tienneet esimerkiksi ylipainon terveyttä huonontavista vaikutuksista ja osa on tuonut voimakkaasti esiin kantansa sen suhteen, että heidän elintapansa eivät kuulu lääkärille. Lääkäreiden ja terveydenhuollon henkilökunnan on katsottu syyllistävän potilaita ohjeillaan. Toisaalta juuri perusterveydenhuollon katsotaan olevan se taho, jolle ennaltaehkäisevän työn ja elintapaohjauksen katsotaan kuuluvan, Seppälä sanoo ja korostaa, että ohjeiden antaminen ja elintapojen muuttaminen tulisi nähdä elämänlaatua parantavana tekijänä, ei itsemääräämisoikeuden rajoitteena tai arkielämän lääketieteistämisenä.

Sokeriaineenvaihdunnan vaikutus elämänlaatuun

Seppälä kartoitti väitöstutkimuksessaan perusterveinä itseään pitäneiden, mutta jonkin valtimotaudin riskitekijän omanneiden henkilöiden elämänlaatua. Vuosina 2005–2007 toteutettuun kartoitukseen osallistui 2 752 lounaissuomalaista.
– Totesimme, että sokeritaudin esiasteilla ei ollut vaikutusta tutkittujen terveyteen liittyvään elämänlaatuun, mutta tuoreella tyypin 2 diabeteksella oli elämänlaatua huonontava vaikutus. Sen perusteella heräsi kysymys siitä, missä vaiheessa perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin on syytä aloittaa diagnostiset sokeritaudin tutkimukset ja mahdollinen hoito, Seppälä kertoo.

Kartoituksen mukaan ylipaino huonontaa erityisesti naisten fyysistä elämänlaatua. Miesten kohdalla muutos ei ole niin selvä. Kummankaan sukupuolen kohdalla ei todeta vaikutusta psyykkiseen elämänlaatuun. Painonhallinnan onnistumista arvioineessa tutkimusosiossa todettiin, että henkilöt, joille kertyi painoa, saivat matalimmat pisteet kaikilla elämänlaadun osa-alueilla ja heillä oli myös selvästi enemmän depressiivisiä oireita.

– Todettu ylipaino ja tupakointi lisäsivät tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden haluttomuutta edes keskustella omista elämäntavoistaan perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Tutkitun korkealla koulutustasolla ja runsaslukuisilla vastaanottokäynneillä vaikutti olevan päinvastainen vaikutus, Seppälä kertoo.

***

LL Tellervo Seppälä esittää väitöskirjansa Elämänlaadun ja elämäntapojen huomioonottaminen perusterveydenhuollossa julkisesti tarkastettavaksi Porin yliopistokeskuksessa perjantaina 19.5.2017 klo 12 (Turun yliopisto, Porin yliopistokeskus, Pieni auditorio, Siltapuistokatu 2, Pori).

Vastaväittäjänä toimii professori Olli-Pekka Ryynänen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

LL Tellervo Seppälä on syntynyt vuonna 1956 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kuninkaanlukiossa Porissa 1976. Seppälä suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Tampereen yliopistossa vuonna 1988. Väitöksen alana on yleislääketiede. Seppälä työskentelee kliinisenä opettajana Turun yliopistossa sekä terveyskeskuslääkärinä Porissa.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0443200057, tellervo.seppala@pori.fi

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6817-6
 
**
 
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 12.5.2017 9:00 ,  Päivitetty 12.5.2017 10:01

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto