Eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktin ehkäisyssä on edelleen sudenkuoppia (Väitös: LL Antti Palomäki, 21.4.2017, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

​Turun yliopiston tiedote 13.4.2017

Antti Palomäki tutki väitöstutkimuksessaan yli 4000 suomalaisen eteisvärinää sairastavan potilaan aivotapahtumaa edeltäneitä olosuhteita vuosien 2003–2012 välisenä aikana. Merkittävä syy aivoverenkiertohäiriöihin oli se, että lähes puolella potilaista ei ollut verenohennuslääkitystä käytössä aivotapahtuman ilmaantuessa.

Yleisimmät syyt lääkityksen käyttämättömyyteen olivat harvoin ilmaantuvat eteisvärinäkohtaukset, aikaisemmat verenvuodot, potilaan kieltäytyminen lääkityksestä tai omatoiminen lääkityksen lopettaminen sekä alkoholiongelma.

– Verenohennuslääkityksen alikäyttö oli koko tutkimusjakson aikana merkittävä syy eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktin taustalla, Palomäki toteaa.

Verenohennuslääkityksestä tulee huolehtia etenkin rytminsiirron yhteydessä

Kohtauksellista eteisvärinää sairastavien potilaiden rytmi voidaan yrittää kääntää takaisin normaaliin sinusrytmiin joko sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla. Jo aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että rytminsiirron jälkeiseen aikaan liittyy suurentunut aivoinfarktiriski, mikäli potilaalla ei ole verenohennuslääkitystä käytössä.

Nykyiset hoitosuositukset ovatkin muuttuneet aikaisempaa aktiivisemmaksi rytminsiirron yhteydessä käytettävän verenohennuslääkityksen suhteen. Väitöstutkimuksessa rytminsiirron jälkeen aivoinfarktin saaneista potilaista 65 prosentilla ei ollut verenohennuslääkitystä käytössä. Aivoinfarkteista 78 prosenttia ilmaantui akuutin, eli alle 48 tuntia kestäneen eteisvärinäkohtauksen, rytminsiirron jälkeen. Suurin osa aivoinfarkteista ilmaantui kahden vuorokauden kuluessa rytminsiirrosta.

– Tämä tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että verenohennuslääkityksestä tulee huolehtia myös akuutin rytminsiirron yhteydessä, Palomäki huomauttaa.

Verenohennuslääkitystä käyttävien potilaiden leikkaustoimenpiteissä on aina omat haasteensa, sillä verenohennuslääkityksen tauottamiseen voi liittyä suurentunut aivoinfarktiriski. Toisaalta toimenpiteeseen liittyvä vuotoriski on suurempi, mikäli toimenpide tehdään verenohennuslääkitystä tauottamatta.

Väitöstutkimuksen perusteella noin 6 prosenttia eteisvärinäpotilaiden aivoinfarkteista edelsi toimenpide viimeisen 30 vuorokauden aikana. Toimenpidettä edeltävä verenohennuslääkitys oli tauotettu toimenpiteen ajaksi neljällä potilaalla viidestä.

– Verenohennuslääkityksen käytöstä toimenpiteiden yhteydessä on viime vuosina tullut runsaasti lisää tietoa.  Nykyään tiedetään, että merkittävä osa etenkin pienemmistä toimenpiteistä voidaan tehdä turvallisesti verenohennuslääkitystä tauottamatta, Palomäki sanoo.

Väitöstutkimuksessa vertailtiin myös kohtauksellista ja kroonista eteisvärinää sairastavien potilaiden aivotapahtumien eroja. Kuolleisuus 30 päivän sisällä aivoinfarktin jälkeen oli matalampi kohtauksellista eteisvärinää kuin kroonista eteisvärinää sairastavilla potilailla.

Väitöstutkimuksen perusteella voidaan tunnistaa tyypillisimpiä riskitilanteita, jotka ovat usein taustalla eteisvärinäpotilaan sairastuessa aivoinfarktiin. Kiinnittämällä huomiota näiden erityistilanteiden huolelliseen hoitoon, voidaan eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktien määrää jatkossa vähentää.

***

LL Antti Palomäki esittää väitöskirjansa Real-life challenges of stroke prevention in patients with atrial fibrillation - The FibStroke Study julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.4.2017 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Markku S. Nieminen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juhani Airaksinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

LL Antti Palomäki on syntynyt vuonna 1981 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Turun Klassikon lukiossa 2000. Palomäki suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2007. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede. Palomäki työskentelee sisätautien erikoislääkärinä Turun kaupunginsairaalassa.

Väittelijän yhteystiedot: ajpalo(at)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/palomaki_antti.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/133980

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 13.4.2017 9:25 ,  Päivitetty 14.12.2017 15:10

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto