Keskiuretranauhojen käyttöönotto lisäsi merkittävästi virtsankarkailuleikkauksia (Väitös: LL Kaisa Kurkijärvi, 3.11.2017, synnytys- ja naistentautioppi)

​Turun yliopiston tiedote 30.10.2017

Lantionpohjan toimintahäiriöt, kuten ponnistusvirtsankarkailu ja synnytinelinten laskeuma ovat yleisiä elämänlaatua heikentäviä vaivoja synnyttäneillä ja ikääntyvillä naisilla. Kirurginen hoito on tavallista ja kansainvälisesti arvioidaan, että joka viides nainen tarvitsee leikkausta. Erityisesti laskeumaleikkausten ongelmana on pidetty myös leikkaustuloksen huonoa kestoa ja tarvetta uusintaleikkauksille.

Kaisa Kurkijärvi selvitti väitöstutkimuksessaan ponnistusvirtsankarkailun ja laskeumaleikkausten ilmaantuvuutta, leikkausmenetelmien käyttöä sekä uusintaleikkausten yleisyyttä suomalaisessa naisväestössä. Aineistonaan Kurkijärvi käytti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteriä. Vuosina 1987−2009 tehtiin leikkaus ponnistusvirtsankarkailun takia 38 500 ja synnytinelinlaskeuman takia 77 906 naiselle.

− Ponnistusvirtsankarkailuleikkausten ilmaantuvuus lisääntyi merkittävästi keskiuretranauhojen tultua käyttöön vuoden 1997 jälkeen. Uuden, paikallispuudutuksessa tehtävän leikkausmenetelmän seurauksena leikkaukseen tuli aiempaa iäkkäämpiä naisia: 60−69-vuotiaille tehtyjen leikkausten ilmaantuvuus kuusinkertaistui ja 70−79-vuotiaille tehtyjen leikkausten kymmenkertaistui, Kurkijärvi kertoo.

Huippuvuoden 2002 jälkeen virtsankarkailuleikkausten ilmaantuvuus jälleen laski. Laskeumaleikkausten ilmaantuvuudessa ei todettu yhtä merkittäviä muutoksia. Suurin ilmaantuvuus oli 70−79-vuotiaiden ikäryhmässä.

Virtsankarkailun leikkaushoito muuttui kokonaan

Tutkimusjakson alussa tavallisin ponnistuskarkailun leikkausmenetelmä oli avoimesti tehtävä kolposuspensio. Vuonna 1997 käyttöönotettu häpyluun takaa asetettava keskiuretranauha (TVT) saavutti nopeasti aseman tavallisimpana leikkausmenetelmänä. Vuoden 2007 jälkeen transobturatoriset keskiuretranauhat ovat olleet käytetyimpiä. Laskeumaleikkauksista tavallisimpia ovat emättimen etu- ja takaseinän kiristys, sekä emättimen kautta tehtävä kohdunpoisto. Kohdunnapukan amputaation suosio hiipui lähes kokonaan tutkimusjakson aikana. Emättimen pohjaa tukevien leikkausten lukumäärät olivat melko pieniä.

– Tutkimuksessa totesin uusintaleikkausten olevan melko harvinaisia virtsankarkailuleikkausten jälkeen. Esiintyvyys oli 7,8 uusintaleikkausta tuhatta naisvuotta kohden. Kymmenen vuoden seurannassa uusintaleikkauksia oli vähemmän häpyluuntakaisten keskiuretranauhojen jälkeen verrattuna kolposuspensioon. Myös viiden vuoden seurannassa tehokkain menetelmä oli häpyluun takainen keskiuretranauha, joskaan tilastollista eroa transobturatoriseen nauhaan ei todettu, Kurkijärvi tiivistää.

Kymmenen vuoden seurannassa kumulatiivinen riski uusintalaikkaukselle laskeumaleikkauksen jälkeen oli 10,8 %.

***

LL Kaisa Kurkijärvi esittää väitöskirjansa Surgery for stress urinary incontinence and pelvic organ prolapse in finnish women julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.11.2017 kello 12.00 (Tyks, U-sairaala, Naistenklinikan luentosali, 12. krs, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Kari Nieminen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Juha Mäkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

LL Kaisa Kurkijärvi on syntynyt vuonna 1978 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Raision lukiossa vuonna 1997. Kurkijärvi suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) vuonna 2003 Turun yliopistossa. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi. Kurkijärvi työskentelee Turun yliopistollisessa keskussairaalassa naistenklinikan erikoislääkärinä.

Väittelijän yhteystiedot: p. 040-5015940, annlau@utu.fi 

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/kurkijarvi_kaisa.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6958-6

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 30.10.2017 9:00 ,  Päivitetty 30.10.2017 9:00

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto