Lasten äkillisen välikorvatulehduksen diagnostiikkaan apua kotitutkimuksista (Väitös: LL Nora Erkkola-Anttinen, 2.12.2017, lastentautioppi)

​Turun yliopiston tiedote 22.11.2017

Nora Erkkola-Anttinen teki väitöstutkimuksensa osana MobiiliKorva- ja PikkuNorsu-tutkimuksia. MobiiliKorva-tutkimus osoitti, että lääkärit pystyivät toteamaan tai poissulkemaan oireisella lapsella äkillisen välikorvatulehduksen 87 %:ssa kaikista vanhempien älypuhelimeen kiinnitettävällä korvalampulla kuvaamista tärykalvovideoista. PikkuNorsu-tutkimus puolestaan osoitti, että vanhemmat osaavat käyttää lapsen äkillisen välikorvatulehduksen diagnostiikassa käytettäviä perinteisiä apuvälineitä, tympanometria ja akustista reflektometria, välikorvaeritteen toteamiseksi yhtä luotettavasti kuin lääkärit.

Pikkulapsen äkillinen välikorvatulehdus ja sen epäily yleisimpiä lääkärille hakeutumisen syitä

Välikorvatulehdus on yleisimpiä alle 3-vuotiaiden lasten tulehdussairauksia. Suomessa välikorvatulehdus on viidenneksi yleisin perusterveydenhuollon lääkärikäynnin syy. Esimerkiksi vuonna 2014 Suomessa oli 130 000 perusterveydenhuollon lääkärikäyntiä korvatulehduksen vuoksi.

– Pienten lasten vanhemmilla ei ole keinoja arvioida, onko ylähengitystieoireisella lapsella äkillinen välikorvatulehdus. Vanhemmat joutuvatkin viemään lapsen lääkäriin välikorvatulehdusta epäillessään. Toistuvat käynnit äkillisen välikorvatulehduksen epäilyn vuoksi kuormittavat sekä perheitä että terveydenhuoltoa, Turun yliopistossa väittelevä Nora Erkkola-Anttinen huomauttaa.

Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia vanhempien tekemiä älypuhelin-, tympanometri- ja akustinen reflektometritutkimuksia äkillisen välikorvatulehduksen diagnostiikassa.

Vanhempien onnistumisprosentti kotitutkimuksissa oli huomattavan korkea  

Vanhemmat onnistuivat 98 %:ssa älypuhelimella ottamistaan ja lääkärille viestinä lähettämistään 1500 tärykalvovideoista. Laadultaan hyvistä videoista (67%) lääkärit pystyivät poissulkemaan tai toteamaan äkillisen välikorvatulehduksen oireisella lapsella lähes kaikista (99%) vanhempien ottamista tärykalvovideoista. MobiiliKorva-tutkimuksessa (v. 2015-2016) 6–35 kk ikäisten lasten vanhemmat opetettiin tutkimaan lapsensa korvat älypuhelimeen kiinnitettävällä korvalampulla. Älypuhelinkorvalampulla on mahdollista tutkia tärykalvo näkökontrollissa.

Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan Pikkunorsu-tutkimushankkeessa (v. 2006–2009) saman ikäisten lasten vanhemmat opetettiin tutkimaan lapsensa korvat tympanometrilla tai reflektometrilla. Molemmat antavat objektiivista tietoa siitä, onko välikorvassa eritettä, mikä on yksi äkillisen välikorvatulehduksen diagnostisista kriteereistä. Kumpikaan laite ei mahdollista näkymää tärykalvolle, ja tutkimuksia on täydennettävä lääkärin otoskopiatutkimuksella.

– Vanhemmat havaitsivat ja poissulkivat tympanometrilla välikorvaeritteen yhtä luotettavasti kuin lääkärit.

Akustinen reflektometri osoittautui tutkimusmenetelmänä kehnoimmaksi, sillä vain laitteen ääriarvot (1 ja 5, asteikolla 1-5) osoittautuivat käyttökelpoisiksi välikorvaeritteen poissulkuun tai toteamiseen, mutta näitä arvoja saatiin mittaustulokseksi suhteellisen harvoin.

Tulevien tutkimusten tulisi selvittää vanhempien älypuhelimeen kiinnitettävällä korvalampulla tehtyjen kotitutkimusten kliinistä käyttökelpoisuutta sekä perusterveydenhuollon ja perheiden resurssien säästöä, kun vanhemmat voisivat tällä internetistä ostettavalla korvalampulla tehdyin kotitutkimuksin tunnistaa ne lapset, jotka tarvitsevat lääkärivastaanottoa äkillisen välikorvatulehduksen epäilyn vuoksi.

– Menetelmän haasteena voidaan pitää sitä, että se vaatii terveydenhuollon ja perheiden resurssia, sillä laadukkaiden tärykalvovideoiden edellytyksenä on, että lääkäri opettaa vanhemmille korvatutkimuksen perusteet ja poistaa lapsen korvakäytävästä näkyvyyttä estävän vaikun, Erkkola-Anttinen sanoo.

***

LL Nora Erkkola-Anttinen esittää väitöskirjansa Parental role in the diagnostics of acute otitis media in young children julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 2.12.2017 kello 12 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Anne Pitkäranta (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jussi Mertsola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

LL Nora Erkkola-Anttinen on syntynyt vuonna 1976 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Puolalanmäen musiikkilukiossa vuonna 1995. Erkkola-Anttinen suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) vuonna 2006 Helsingin yliopistossa. Väitöksen alana on lastentautioppi. Erkkola-Anttinen työskentelee yleislääketieteen erikoislääkärinä Turun Hyvinvointitoimialan Terveyspalveluissa.

Väittelijän yhteystiedot: p. 041 469 0707, nora.erkkola-anttinen@turku.fi
 
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/erkkola-anttinen_nora.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7030-8

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 22.11.2017 8:20 ,  Päivitetty 22.11.2017 8:21

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto