Puutiaisten määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä – lajille kelpaavat myös kaupunkiympäristöt (Väitös: FM Jani Sormunen, 5.12.2018, biologia)

​Turun yliopiston tiedote 28.11.2018

Ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän puutiaisten määrää ja laajentavan niiden levinneisyysaluetta pohjoisemmaksi Pohjois-Euroopassa. Vaikka Suomessa on nähty viitteitä puutiaismäärien kasvusta esimerkiksi lisääntyneiden borrelioositapausten myötä, ei puutiaispopulaatioiden tilaa ole juuri tutkittu. Jani Sormunen tutki väitöskirjassaan Varsinais-Suomen puutiaispopulaatioita ja niissä esiintyviä taudinaiheuttajia, sekä näissä viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia.

Tutkimusaineisto koostui yhteensä noin 14 000 puutiaisyksilöstä, jotka tutkijat pyysivät eri puolilta Varsinais-Suomea vuosina 2012–2017. Puutiaisten kantamia taudinaiheuttajia tutkittiin molekyylimenetelmin noin yhdeksästä tuhannesta yksilöstä.

Tutkimusryhmä kartoitti puutiaisten ja taudinaiheuttajien esiintyvyyttä myös Turun kaupunki- ja esikaupunkialueilla kesällä 2017. Elinvoimaisia puutiaispopulaatioita löytyi jopa kaupunkialueen puistoista ja joutomailta. Huolestuttavaa oli, että esikaupunki- ja kaupunkialueen puutiaiset kantoivat erityisen runsaasti Borrelia-bakteereita.

– Puutiaisten ihmisille aiheuttama riski muodostuu todennäköisyydestä kohdata puutiainen ja todennäköisyydestä, että kohdattu puutiainen kantaa taudinaiheuttajaa. Näin ollen runsaasti taudinaiheuttajia kantavat puutiaiset tiheään asutuilla kaupunki- ja esikaupunkialueilla voivat muodostaa suuremman riskin kuin luonnollisemmissa ympäristöissä runsaampina elävät, joita ihmiset kohtaavat harvemmin, Sormunen toteaa.

Kaikilta niiltä tutkimusalueilta, joilta vertailuaineistoa oli saatavilla, löytyi runsaammin puutiaisia vuosina 2012–2017 kuin vuonna 2000. Alueilla, joilla tutkimuksia tehtiin useampana vuonna, korkeimmat määrät mitattiin viimeisenä tutkimusvuotena, vuonna 2017. Kaiken kaikkiaan määrät näyttivät Sormusen mukaan kasvavan tutkimusten aikana.

– Vaikka jo tutkimusten alussa mittasimme huomattavasti korkeampia puutiaistiheyksiä kuin vuonna 2000, muutamien viime vuosien aikana kehityssuunta näyttäisi olleen yhä ylöspäin. Havaitsimme puutiaisia etenkin saarilta ja merenrannan tuntumasta. Sisämaassa oli kuitenkin vielä alueita, joilta niitä ei löytynyt, Sormunen sanoo.

Myös puutiaisten kantamien taudinaiheuttajien määrä on kasvanut

Ilmastonmuutoksen on ajateltu voivan vaikuttaa myös puutiaisten kantamien taudinaiheuttajien yleisyyteen, levinneisyyteen ja lajistoon. Väitöskirjan tutkimuksissa Sormunen havaitsi taudinaiheuttajia yleisemmin ja useammalta paikalta kuin vertailututkimuksissa.

– Noin 22 prosenttia tutkituista nuoruusvaiheen puutiaisista kantoi borrelioosia aiheuttavia Borrelia-bakteereita, mikä on koko Suomen keskiarvoa korkeampi osuus. Puutiaisaivotulehdusvirusta emme havainneet kuin Seilin saarelta, ja sieltäkin vasta kahtena viimeisenä tutkimusvuotena. Se vaikuttaakin ilmaantuneen saarelle tutkimusten aikana, Sormunen summaa.

Borrelia-bakteerien ja puutiaisaivotulehdusviruksen (TBEV) ohella tutkijat havaitsivat puutiaisista myös kuutta muuta mahdollista taudinaiheuttajaa, joista valtaosa oli Suomelle uusia lajeja. Näiden lajien kansanterveydellisestä merkityksestä ei kuitenkaan ole vielä juurikaan näyttöä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteriin kirjattujen, mikrobiologisesti todennettujen borrelioositapausten määrät ovat olleet kasvussa vuodesta 1995 lähtien. Vaikka tähän nousuun voi vaikuttaa esimerkiksi lisääntynyt tietoisuus puutiaisista ja niiden kantamista taudinaiheuttajista, on puutiaisten määrien nousu ja esiintyminen uusilla alueilla todennäköinen osasyy.

– Uskoisin, että viime vuosien lisääntyneet borrelioositapaukset ovat ainakin osittain seurausta puutiaisten leviämisestä ja runsastumisesta alueilla, joilla liikkuu suuri määrä ihmisiä, ja joissa ihmiset eivät aikaisemmin ole niihin törmänneet. Tällaisia voisivat olla juurikin kaupunkien puistot ja virkistys- ja joutomaa-alueet, Sormunen pohtii.

***

FM Jani Sormunen esittää väitöskirjansa Questing ticks, hidden causes: tracking changes in Ixodes ricinus populations and associated pathogens in southwestern Finland julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 5.12.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Natura, luentosali IX, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Eva Kallio (Oulun yliopisto) ja kustoksena dosentti Jari Hänninen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

FM Jani Sormunen on syntynyt vuonna 1987 ja kirjoitti ylioppilaaksi Olarin lukiossa Espoossa vuonna 2006. Sormunen suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2015. Väitöksen alana on biologia. Sormunen työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.

Väittelijän yhteystiedot: p 0503546851, jjtsor@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/jani_sormunen.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7492-4

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 28.11.2018 10:20 ,  Päivitetty 28.11.2018 10:26

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto