Suomen järvien rehevöityminen estetään määrätietoisella työllä, ei hokkuspokkustempuilla (Väitös: FM Teija Kirkkala, 7.2.2014, maantiede)

​Turun yliopiston tiedote 30.1.2014

Vesistöjen pelastamiseksi rehevöitymiseltä ei ole olemassa yksittäisiä hokkuspokkustemppuja. Vain pitkäjänteinen, määrätietoinen työ tuottaa hyviä tuloksia.

Säkylän Pyhäjärvi on hyvä esimerkki isosta, matalasta rehevöitymisen oireista kärsivästä järvestä, jonka tilaa pyritään määrätietoisesti parantamaan. Pyhäjärvellä ja sen valuma-alueella on kehitetty ja kokeiltu vuosien mittaan lukuisia erilaisia menetelmiä rehevöittävän ravinnekuormituksen vähentämiseksi sekä järven tilan parantamiseksi.

Järveen kulkeutuvan ravinnekuormituksen, fosforin ja typen, vähentäminen on rehevöitymisen torjumisessa välttämätöntä. Laajalti käytössä olevat menetelmät, kuten kosteikot ja laskeutusaltaat, on koettu riittämättömiksi.

Teija Kirkkalan väitöstutkimuksessa testattiin kenttäolosuhteissa uudenlaisia, tehokkaampia, suodatintekniikkaan perustuvia menetelmiä erityisesti maatalouden valumavesien käsittelemiseksi. Suodatintekniikka osoittautui tutkimuksessa käyttökelpoiseksi menetelmäksi ravinteiden vähentämiseksi.

– Tämän suodatintekniikan kehitystyötä on kuitenkin jatkettava, jotta suodattimien tehoon voidaan luottaa pitkällä aikavälillä, Kirkkala painottaa.

Hiekkasuodattimien ravinteiden poistoa voidaan tehostaa erilaisilla ravinteita sitovilla yhdisteillä, esimerkiksi kalkkipohjaisilla materiaaleilla. Uusia ravinteita sitovia, kierrätettäviä materiaaleja etsitään edelleen. Kirkkalan tutkimus osoittaa, että ravinnekuormituksen vähentämiseksi tarvitaan kuitenkin laaja valikoima muitakin ravinnevaluntaa hillitseviä menetelmiä.

– Tärkeintä on pyrkiä varmistamaan, että ravinnekuormitusta ei ylipäätään pääsisi syntymään, Kirkkala sanoo.

Vesiensuojelussa tarvitaankin kokonaisvaltaista tutkimuksellista ja organisatorista näkemystä. Siihen Kirkkalan väitöstutkimus antaa vastauksia.

Ilmastonmuutos lisää vesistöihin kulkeutuvia ravinteita

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ilmastollinen vaihtelu vaikuttaa Pyhäjärven valuma-alueen vesitalouteen, ravinnekuormituksen määriin sekä niiden vuodenaikaisuuksiin. Talvien lämpeneminen ja talvisten vesisateiden yleistyminen lisää vesistöihin kulkeutuvaa kiintoaineen ja ravinteiden kuormitusta.

Havainnot tutkimusalueelta koskien lämpimien talvien vaikutusta ravinnekuormitukseen ovat linjassa ilmastonmuutosskenaarioiden kanssa. Ravinnekuormituksen vähentämisen lisäksi kalaston rakenteen hallinta on keskeistä Pyhäjärven tilan säilyttämiseksi hyvänä.

Leudot talvet lyhentävät myös järven jääpeitteistä aikaa. Pyhäjärven ammattikalastajat toteuttavat kaupallisen kalastuksen lisäksi järven tilan kannalta välttämätöntä hoitokalastusta. Koska kalastus toteutetaan pääosin talvinuottauksella, jääpeitteisten jaksojen lyheneminen voi johtaa kalaston ja koko ravintoketjun rakenteen häiriintymiseen ja järven tilan heikkenemiseen.

Pyhäjärveä valuma-alueineen voidaan tarkastella myös Itämeren kaltaisena luonnonlaboratoriona. Ylimääräisten ravinteiden aiheuttama rehevöityminen on molempien ongelma, ja ravinnekuormitusta on molemmissa tapauksissa vähennettävä.

Pyhäjärven suojelu onkin samalla myös Itämeren suojelua: kaikki järvellä ja sen valuma-alueella vähennetty ravinteiden kuormitus on pois myös Itämerestä.

***

Perjantaina 7. helmikuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Luonnontieteiden talo 1, luentosali IX, Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Teija Hannele Kirkkalan väitöskirja ”Long-term nutrient management and lake restoration: Case of Säkylän Pyhäjärvi”. Virallisena vastaväittäjänä toimii FT, Secretary General Sirpa Thessler (Finnish Partnership for Research on Natural Resources and the Environment) ja kustoksena professori Jukka Käyhkö.

FM Teija Kirkkala on syntynyt 1963 Kiikoisissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1982 Euran lukiosta. Filosofian maisteriksi hän valmistui 1990 Turun yliopistosta. Kirkkala toimii Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtajana. Väitös kuuluu sovelletun maantieteen ja geologian alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten:
puhelin 050 343 0432 (työ) tai 040 596 9976, s-posti tehakir[at]utu.fi

Väittelijän kuva: http://www3.utu.fi/vaittelijat/kirkkala_teija.JPG

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/94354

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 30.1.2014 9:20 ,  Päivitetty 6.2.2014 8:48

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku



Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto