Teksteistä paljastuu kadonnut kaupunki (Väitös: FM, arkkitehti Panu Savolainen, 1.4.2017, Suomen historia)

​Turun yliopiston tiedote 23.3.2017

Panu Savolaisen väitöskirja Teksteistä rakennettu kaupunki nostaa esiin 1700-luvun kaupunkiyhteisön tilallisen kokemusmaailman. Vasta muotoutumassa ollut ajatus julkisesta ja yksityisestä tilasta hahmottui aikakauden turkulaisten kielenkäytössä monisanaisina tapoina luonnehtia tilaa. ”Julkisista paikoista” alettiin Turussa puhua vasta 1700-luvun viime vuosina.

Turku edustaa tutkimuksessa aikakautensa keskikokoista kaupunkia, jollaisissa asui 1700-luvulla valtaosa Euroopan kaupungistuneesta väestöstä. Julkista ja yksityistä tilaa koskeva tutkimus on keskittynyt aikakauden suurkaupunkeihin, ja keskikokoisten kaupunkien tutkimus on jäänyt vähemmälle. Väitöskirja avaakin uusia näkökulmia sekä vuoden 1827 suurpaloa edeltäneeseen Turkuun että yleisemmin aikakauden Euroopan keskikokoisiin kaupunkiyhteisöihin.

Tutkimus osoittaa, että Turussa tapahtui 1700-luvun jälkipuoliskolla samanlainen julkisen tilan muutos kuin esimerkiksi Englannin kaupungeissa.

– Lyhyen ajan sisällä Turkuun asettuivat pysyvästi ensimmäiset kahvihuoneet ja teatteriseurueet, katuja kivettiin ennätystahtiin, kaupunki juhlavalaistiin ensi kerran ja Turun eliitti järjesti ensimmäiset assemblée-tanssiaisensa. Kaupunki oli nopeassa muutoksessa, Turun yliopistossa väittelevä Panu Savolainen kertoo.

Päähenkilöinä tavalliset kaupunkilaiset

Väitöskirja perustuu koko kaupunkiväestön läpileikkaukseen. Sen päähenkilöinä ovat pääasiassa muut väestönosat kuin kaupungin harvalukuinen eliitti. Väitöskirjan sivuilla vilisevät muiden muassa lukuisat piiat, merimiehet ja vaikkapa kaupunginvahdit. Monet kirjan henkilöistä nousevat nyt ensimmäistä – ja luultavasti viimeistä – kertaa historiantutkimuksen valokeilaan.

– Julkisen ja yksityisen elämänpiirin uudella ajalla tapahtunutta eriytymistä on tutkittu ennen kaikkea suurena rakenteellisena prosessina. Tässä tutkimuksessa käännän asetelman päinvastoin, ja kartoitan julkisen ja yksityisen kahtiajaon juuria sekä niitä edeltäneitä tilakäsitteitä arjen ruohonjuuritasolta.

Tutkimus avaa runsaasti uudenlaisia näkymiä alempien väestönosien yksityisyyteen ja omaan tilaan. Erityisesti nämä kaupunkien väestöryhmät ovat usein jääneet historiantutkimuksen marginaaliin. Savolaisen väitöskirjassa heidän arkinen elämänpiirinsä välittyy yksityiskohtaisesti 1700-luvun kaupunkiasuntojen tilankäytön näkökulmasta.

Teksteihin kätketty kaupunkitila

Tutkimus pohjautuu laajaan otantaan erilaisia 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun Turusta säilyneitä tekstejä. Erilaisten lähteiden tietoja yhdistelemällä asiakirjoista on pystytty rekonstruoimaan tarkoin esimerkiksi aiemmin tuntemattomia rakennuksia. Lähteiden yhdistely on antanut mahdollisuudet kartoittaa myös ihmisten liikettä ja tilallista elämänpiiriä kahden ja puolen vuosisadan takaisessa kaupungissa.

– Aviottoman lapsen synnyttäneen Walborg Henricsdotterin tapaus on traaginen mutta historiallisesti kiintoisa. Hän päätyi elättämään itsensä varastelemalla ja oli oikeudessa toistuvasti. Sijoittamalla Walborgin majapaikat, ryöstöt ja kätköpaikat kartalle saadaan esiin kiintoisa tekstiin kätketty tilallinen maailma. Walborg asui, liikkui ja ryösteli ympäri kaupunkia ja kätki saaliinsa mitä erikoisimpiin paikkoihin, Savolainen toteaa.

Tutkimus nostaa esiin historiallisissa lähteissä piilevän paikkatiedon ja tilallisen informaation merkityksen.

– Etenkin 1800-luvulta alkavaa kuvien ja kuvateknologioiden tulvaa edeltävät tekstit ovat mielenkiintoisia, sillä aikakauden ihmiset olivat taitavia ja tottuneita luonnehtimaan tilallista maailmaa kielen keinoin, Panu Savolainen kertoo.

***

FM, arkkitehti Panu Savolainen esittää väitöskirjansa Teksteistä rakennettu kaupunki. Julkinen ja yksityinen tila turkulaisessa kielenkäytössä ja arkielämässä 1740–1810 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 1.4.2017 klo 12.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Charlotta Wolff (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Johanna Ilmakunnas (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

FM, arkkitehti Panu Savolainen on syntynyt vuonna 1983 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Puolalanmäen lukiosta vuonna 2002. Hän valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2009 ja filosofian maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 2013. Väittelijä työskentelee tutkijana Turun yliopistossa. Väitöksen alana on Suomen historia.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0400 708 769, ppjsav@utu.fi 

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/savolainen_panu.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/133891

Painetun väitöskirjan myynti: Sigillum oy, www.sigillum.fi. Väitöskirjaa myydään kirjakaupoissa sekä ennen väitöstilaisuuden alkua luentosalin edessä.

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 23.3.2017 8:45 ,  Päivitetty 23.3.2017 8:52

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto