Väittelijä löysi uusia hoitokeinoja Crohnin tautiin (Väitös: LL Ari Ahola-Olli, 15.9.2017, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

​Turun yliopiston tiedote 7.9.2017

Ari Ahola-Olli totesi väitöstutkimuksessaan, että liukoisen interleukiini-2 -reseptorin alfa-alayksikköön kohdistuvat vasta-aineet voisivat auttaa Crohnin taudin hoidossa. Lisäksi hän havaitsi, että ihon ruskettumistakin aikaan saavan MC1R-reseptorin heikko toiminta johtaa huonompaan verisuoniterveyteen. Kolmantena keskeisenä havaintona väitöskirjassa oli, että ravinnon rasvojen vaikutus seerumin kolesterolipitoisuuksiin on suurinta tiettyä PARK2-geenimutaatiota kantavilla ihmisillä.

– Tutkimukseni tavoitteena oli arvioida kolmen erilaisen tutkimusasetelman kykyä löytää uusia hoitomuotoja sydän- ja verisuonisairauksiin. Väitöskirjatyössä tarkastelin kolmea eri sydän- ja verisuonitauteihin liitettyä taudinkehitysmekanismia: kolesteroliaineenvaihduntaa, verisuonen sisäkalvon toimintaa ja tulehdusreaktiota. Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä tutkin geenien ja ympäristötekijöiden yhdysvaikutuksia selvittämällä, löytyykö perimästä sellaisia geenejä, jotka muovaavat ravinnon rasvakoostumuksen ja veren kolesterolipitoisuuden välistä suhdetta. Tutkimustuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää lääkekehityksessä, Ahola-Olli kertoo.

Väitöskirjan toisessa osatyössä Ahola-Olli tutki geenimuunneltua hiirikantaa, jolta puuttui melanokortiinien toimintaa välittävä MC1R-reseptori. Eläinkokeissa tekemilleen havainnoille hän haki tukea etsimällä Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimuksen aineistosta sellaisia koehenkilöitä, jotka olivat perineet huonosti toimivan MC1R-reseptorin vanhemmiltaan.

– Kyseisen reseptorin toiminnan häiriintyminen johti sekä ihmisillä että hiirillä verisuonen sisäkalvon toimintahäiriöön, joka on liitetty esimerkiksi sepelvaltimotautiin. Reseptorin toimintaa lisäämällä saattaisi siis olla mahdollista parantaa verisuoniterveyttä. Havainnon jäljille johti internetistä tilattavissa olevan rusketushormonin aiheuttama sivuvaikutus, joka on liitetty äkilliseen verisuonten laajenemiseen, Ahola-Olli sanoo.

Tietty geenimuoto suojaa Crohnin taudilta ja MS-taudilta

Tutkimuksen kolmannessa osatyössä Ahola-Olli etsi 41 eri sytokiinin pitoisuuksiin vaikuttavia geenejä. Lääketutkimuksissa koehenkilöitä on perinteisesti satunnaistettu lääkehoitoryhmään ja lumeryhmään.

Koska vastinkromosomien jakautuminen sukusoluihin niiden muodostuessa on myös sattumanvaraista, voidaan geenitutkimuksilla matkia tällaista satunnaistettua lääkekoetta: tietyn sytokiinin pitoisuutta alentavan geenimuodon periminen vastaa kyseistä sytokiinia alentavan lääkkeen saamista lääkehoitokokeessa.

– Ne koehenkilöt, jotka olivat perineet liukoisen interleukiini-2 reseptorin alfa-alayksikköä alentavan geenimuodon, olivat tulostemme perusteella suojassa MS-taudilta ja Crohnin taudilta. Kyseisen sytokiinin aktiivisuutta alentavaa lääkeainetta, daklitsumabia, on tutkittu jo MS-taudin hoidossa ja tulokset ovat olleet lupaavia. Crohnin tautiin sitä ei ole toistaiseksi vielä kokeiltu. Tulostemme perusteella toivoisimme voivamme aloittaa hoitokokeilut daklitsumabilla myös tähän tulehdukselliseen suolistosairauteen, jonka eteneminen edelleen valitettavan usein johtaa leikkaukseen ja suolistoavanteen tarpeeseen, Ahola-Olli kertoo.

Väitöskirjatyössään Ahola-Olli hyödynsi satojatuhansia geenivariantteja samanaikaisesti mittaavia genotyyppaussiruja, jotka eivät ole kooltaan juuri tulitikkuaskia suurempia. DNA:n haplotyyppirakenteen tunteminen mahdollistaa miljoonien muiden DNA-varianttien ennustamisen siruilla kerätyn tiedon pohjalta. Geeniteknologian ja tietokoneiden laskentatehokkuuden kehittyessä miljoonien geenivarianttien tutkiminen muutamassa päivässä on ollut mahdollista jo muutaman vuoden ajan.

***

LL Ari Ahola-Olli esittää väitöskirjansa Genetic dissection of the pathophysiology of cardiovascular risk factors julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.9.2017 klo 12 (Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaalan Haartman-sali, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Juha Kere (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena professori Olli Raitakari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

LL Ari Ahola-Olli on syntynyt vuonna 1988 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Alajärvellä vuonna 2007. Ahola-Olli suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2015. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede. Ahola-Olli työskentelee erikoistuvana lääkärinä Satakunnan keskussairaalassa.

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/ahola-olli_ari.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.utupub.fi/handle/10024/143723

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 7.9.2017 9:15 ,  Päivitetty 7.9.2017 9:24

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto