Akateemikot sekä akatemia- ja FiDiPro-professorit

Turun yliopiston tieteen akateemikot

Tasavallan presidentti myöntää Suomen Akatemian esityksestä tieteen akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kuudellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla.

Eva-Mari Aro on kasvimolekyylibiologisen tutkimuksen pioneereja maassamme. Hän on omalla toiminnallaan luonut uuden vahvuusalueen suomalaiseen biologian alan tutkimukseen. Aro on kansainvälisesti erittäin tunnettu; hänen johtamastaan laboratoriosta on kehittynyt yksi kansainvälisesti arvostetuimmista fotosynteesitutkimuksen keskuksista. Viime vuosina Aron ryhmä on keskittynyt tutkimaan, miten fotosynteesikoneisto saadaan valjastettua tuottamaan puhdasta hiilidioksidituotoltaan neutraalia energiaa ihmiskunnalle. Tutkimus voi johtaa käänteentekevään läpimurtoon bioenergian tuotannossa.

Sirpa Jalkanen on maailman johtavia tutkijoita ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän lymfosyyttien liikkumismekanismien tutkimisessa. Hänen merkittävimpiin tutkimussaavutuksiinsa kuuluu uusien haitallisista tulehduksista ja syövän leviämisestä vastuussa olevien ”liikennemolekyylien” löytäminen ja karakterisointi. Jalkasen tutkimusryhmä on tehnyt uraauurtavia tuloksia ja innovatiivisia havaintoja, jotka ovat mullistaneet käsityksiä immunologiasta ja verisuonibiologiasta. Tutkimus on korkean riskin - korkean tuoton tutkimusta, jolla on mahdollisuudet tuottaa merkittäviä tuloksia vaikeiden tulehdussairauksien hoitoon sekä syövän leviämisen ehkäisyyn.

Arto Salomaa on tehnyt matemaattiseen logiikkaan pohjautuvaa tieteellistä työtä, joka keskittyy formaaleihin kieliin ja automaattien teoriaan. Hän on ollut luomassa muun muassa DNA-laskennan teoriaa. Salomaa kiinnostui 1960-luvulla tietokoneiden tarjoamista matemaattisista haasteista. Hänen tutkimusalaansa on tietotekniikan matemaattinen teoria, jossa hän on keskittynyt muun muassa kryptografian ja DNA-laskennan teorian luomiseen. Hän on yksi tärkeimmistä automaattien ja formaalisten kielten teorian kehittäjistä. Salomaa toimi Turun yliopiston matematiikan professorina vuosina 1966–1998.

Turun yliopiston akatemiaprofessorit

Akatemiaprofessoriksi voidaan nimittää etevä tutkija, joka edistää tutkimusta oman tieteenalansa piirissä. Tehtävä on tarkoitettu määräaikaiseen täysipäiväiseen tutkimustyöhön. Akatemiaprofessori toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaansa, johtaa tutkimusryhmänsä työtä ja antaa ohjausta nuorille tieteenharjoittajille.

Hannu Salmen (akatemiaprofessuuri 2017 - 2021) tutkimuksen kohteena on kulttuurin viraalisuus 1800-luvun alussa eli aikana, jota voidaan pitää modernin Euroopan synnyn kannalta keskeisenä ajankohtana. Ranskan vallankumouksen jälkeen Euroopan rajat piirrettiin uudelleen, ja samaan aikaan liike rajojen yli vauhdittui teknologisen muutoksen seurauksena. Sanomalehdistön kasvava vaikutusvalta 1820-luvulta lähtien edisti kehitystä. Salmi jäljittää kulttuuristen tartuntojen ja viraalisuuden muotoja tutkimalla tekstinlouhinnan keinoin digitaalisten sanomalehtiarkistojen kokoelmia. Tutkimuksessaan hän tavoittelee koko kulttuurin käsitteen uudelleentulkintaa. Tutkimus tuo uutta valoa viestintään ja tiedonvälittämiseen ilmiönä tarjoamalla tähän historian tutkimuksessa varsin hyvin tunnetun ajanjakson tutkimukseen metodologisesti ja käsitteellisesti innovatiivisen lähestymistavan.

Craig Primmer (akatemiaprofessuuri 2017 - 2021) yhdistää tutkimushankkeessaan uraauurtavalla tavalla mallinnusta ja kokeellista työtä tavoitteena ennustaa ympäristömuutoksen vaikutus lohikalojen elinkierto-ominaisuuksiin. Primmerin tutkimus on yhteiskunnallisesti merkittävä kalakantojen hoidon näkökulmasta. Tutkimus tuo perustavaa laatua olevaa tietoa siitä, miten kalastuksen aiheuttamaa sukukypsyysiän alenemaa voidaan ehkäistä. Sukukypsyysiän alentuminen johtaa kalojen koon pienenemiseen sekä saaliin vähenemiseen ja sen rahallisen arvon laskuun. Tulokset ovat merkittäviä myös puberteettitutkimukselle, sillä Primmerin tutkima VGLL3-geeni vaikuttaa myös ihmisen sukukypsyysikään. Craig Primmerillä oli akatemiaprofessuurikausi myös vuosina 2011–2015.

Riitta Lahesmaa (akatemiaprofessuuri 2016 - 2020) tutkii T-solujen kehitystä ja toimintaa. T-solut vastaavat elimistön immuunipuolustuksesta taudinaiheuttajia ja syöpää vastaan. Hän selvittää, mitkä mekanismit ohjaavat ihmisen T-solujen erilaistumista ja miksi tämän prosessin häiriintyminen voi johtaa sairauksiin. Tutkimuksessa hyödynnetään koko perimän laajuisia analyysimetodeja, uusimpia laskennallisia tiedonlouhintamenetelmiä ja potilasnäytteistä koostuvia biopankkeja. Tulosten toivotaan lisäävän ymmärrystä immuunisairauksien syntymekanismeista ja auttavan parempien diagnoosi- ja hoitokeinojen kehittämisessä. 

Virpi Lummaa (akatemiaprofessuuri 2016 - 2020) tutkii luonnonvalintaa nykyihmisyhteisöissä. Hän selvittää, miten moderni ympäristö vaikuttaa ihmisen evoluutioon tai miten syntyvyyden ja kuolleisuuden nopeat muutokset vaikuttavat valintaan. Lähteinään Lummaa käyttää suomalaisista kirkonkirjoista yli 350 vuoden eli yli 12 sukupolven ajalta kerättyä väestötieteellistä aineistoa osoittaakseen, miten valinta on muuttunut yhteiskunnan modernisoituessa.

Johanna Niemi (Minna Canth -akatemiaprofessuuri 2015 - 2019) yhdistää tutkimuksessaan oikeustieteen metodologisten kysymysten pohdinnan työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksiin, kriminaalipolitiikkaan ja rikosten tutkintaan. Hän tutkii, miten muutos käsityksissä sukupuolesta näkyy oikeudessa ja sen tutkimuksessa ja miten sukupuoli on mukana perinteisesti miesvaltaisella rikostutkinnan alalla. Minna Canth -akatemiaprofessuuri on suunnattu tasa-arvon ja sukupuolen tutkimukseen.

Johanna Ivaska (akatemiaprofessuuri 2015 - 2019) tutkii syövän etäpesäkkeiden syntymiseen liittyviä muutoksia soluissa. Integriinit ovat tärkeimpiä ihmisen soluntarttumisreseptoreja, jotka säätelevät solujen jakautumista ja liikkumista kudoksessa. Tarttumisominaisuuksien muutokset ovat keskeinen tekijä syövän etäpesäkkeiden synnyssä.  Ivaskan tutkimuksen tavoitteena on saada perustavanlaatuisesti uudenlainen käsitys integriinien toiminnasta syöpäsoluissa ja tuottaa kuvaus integriinireseptorien toiminnasta ja viestintäketjuista.

Eva-Mari Aro (akatemiaprofessuuri 2014 - 2018) on kasvimolekyylibiologisen tutkimuksen pioneereja maassamme. Hän on omalla toiminnallaan luonut uuden vahvuusalueen suomalaiseen biologian alan tutkimukseen. Aro on kansainvälisesti erittäin tunnettu; hänen johtamastaan laboratoriosta on kehittynyt yksi kansainvälisesti arvostetuimmista fotosynteesitutkimuksen keskuksista. Viime vuosina Aron ryhmä on keskittynyt tutkimaan, miten fotosynteesikoneisto saadaan valjastettua tuottamaan puhdasta hiilidioksidituotoltaan neutraalia energiaa ihmiskunnalle. Tutkimus voi johtaa käänteentekevään läpimurtoon bioenergian tuotannossa.

Sirpa Jalkasen (akatemiaprofessuuri 2014 - 2018) tutkimusalat ovat biolääketieteet ja kliiniset lääketieteet. Jalkanen on maailman johtavia tutkijoita ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän lymfosyyttien liikkumismekanismien tutkimuksessa. Hänen tutkimusryhmänsä odotetaan tuottavan uraauurtavia tuloksia tällä erittäin tärkeällä biolääketieteen alalla, ja erityisesti autoimmuunitautien hoidossa sekä syövän leviämisen ehkäisyssä. Akatemiaprofessorina Jalkanen tutkii mekanismeja, jotka säätelevät solujen siirtymistä imusolmukkeisiin ja niistä ulos.

Turun yliopiston FiDiPro-professorit

Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisen FiDiPro-rahoitusohjelman (Finland Distinguished Professor Programme) tavoitteena on vahvistaa tieteellistä osaamista, kansainvälistää suomalaista tutkimusjärjestelmää ja tukea yliopistojen ja tutkimuslaitosten profiloitumista.

Masayuki Miyasaka (Osaka University, Japani) on ansioitunut erityisesti immunologina ja soluliikenteen tutkijana. Hän on muun muassa tunnistanut solujen liikkumiseen verestä kudoksiin vaikuttavia uusia endoteelisiä molekyylejä ja havainnollistanut tähän prosessiin liittyviä mekanismeja.

Manuel Tena-Sempere (Universidad de Córdoba, Espanja) tutkii sekä energia-aineenvaihduntaa että lisääntymiskyvyn kehityksen säätelyä, jotka liittyvät tiiviisti yhteen lisääntymisterveyden häiriöiden tutkimuksessa. Hän on kummallakin osa-alueella saavuttanut merkittäviä tieteellisiä virstanpylväitä, jotka ovat vieneet alan kansainvälistä tutkimusta eteenpäin.  

Luca Q. Zamboni (Université de Lyon 1, CNRS, Ranska) on sanojen kombinatoriikan tunnustettu ja johtava tutkija.  Hänet tunnetaan tutkijana, joka pystyy ratkaisemaan erittäin haasteellisia alan tutkimuskysymyksiä ja asettamaan tutkimukselle uusia, innovatiivisia kysymyksiä. Zambonia pidetään sanojen kombinatoriikan tutkimuksessa alan johtavana auktoriteettina. Tämän lisäksi hänellä on vahvaa asiantuntemusta myös algebran ja dynaamisten systeemien tutkijana.

Asiasana: Viestintä;
Tagit:
 

 Lue lisää

 

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku



Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto